Paikka: Jerula (kartassa Selkämä )
Rinnakkaisnimi: Pääselkämä
Kuvaus: Entinen Eljakselan torppa
Perimätietoa: Talo on nimetty entisen isännän Jeremias Aatun pojan mukaan. Jeremiaan emännän tappoi salama heinäpellolle, kun hän oli ottamassa heiniä seipäältä lehmille. Jeremiaan miniää, Lyyliä, ahdisteli salama vuosikymmeniä myöhemmin samassa talossa. Lyyli oli ollut navetassa vasikoita hoitamassa. Pallosalama oli tullut samaan karsinaan. Lyylillä oli puutalikko kädessään. Sillä hän oli tyrkkinyt salamapalloa pois läheltään. Pallo oli viimein mennyt sähköverkon kautta ulos.

Paikka: Rajaharju (kartassa Selkämä )
Rinnakkaisnimi: Iivari, Hermanni, Koivisto
Kuvaus: Entinen Aron torppa. Tilaa on kutsuttu myös asukkaiden nimellä: Iivari (Hytönen), Hermanni (Puranen), Koivisto
Perimätietoa: Vanha emäntä Edla Koivisto hukkui omaan rantaan Suostussa kesällä 1956. Edlan pojan, Kaukon, ampui naapuri Aaro Kekkonen Rajalan pihassa kesäkuussa 1971. Tapon taustalla oli pitkällinen riita tieasioista.

Paikka: Rajala
Rinnakkaisnimi: Aaro
Kuvaus: Entinen Eljakselan torppa Eljakselan ja Aron maiden rajalla, autiotunut 1970-luvulla.
Perimätietoa: Koiviston (Rajaharju) lähinaapuri. Talossa on asunut Kekkosia, viimeksi Aaro Kekkosen perhe. Talo autioitui 1970-luvun alussa, kun Aaro Kekkonen ampui naapurinsa Koivistoon ja joutui vankilaan. Tuolloin myös Kekkosen perhe muutti pois.

Paikka: Porola
Kuvaus: 1920-luvun alussa hävinnyt mökki, Eljakselan työmiesten asunto.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Porolan raunioiden eteläpuolella on pelto, jota kutsutaan Porolanpelloksi . Porolanpellosta lounaaseen, Niiniveden rannalla, on Porolanranta ja apajapaikka.
Perimätietoa: Mökki paloi aikoinaan kahdesti, nyt siitä on jäljellä vain raunioita.

Paikka: Metsäpirtti
Rinnakkaisnimi: Hallaselkämä
Kuvaus: Vuonna 1923 perustettu tila
Perimätietoa: ”Se ku ol iha metässä ja siihen tul pikkunen tupa niin ne [kertojan vanhemmat] sen ristivät mehtäpirtiks .” (Veikko Kekkonen, s. 1912, 1981.)

Paikka: Rajakallio
Kuvaus : Vesannon ja Tervon rajalla Niiniveden rannassa oleva kallio.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rajakangas, noin kilometrin Rajakalliosta itään.

Paikka: Lehmikallio
Rinnakkaisnimi: Aronkallio
Kuvaus: Kallio Suostun eteläpäässä
Perimätietoa: ”Siinä on semmosta matalata rantoo likellä, ja Arol lehmät Huapamäeltä kulukivat aena kesällä siellä järver rannalla niityllä”, kertoi Armas Kekkonen (s. 1905) vuonna 1981.

Paikka: Järvenpää
Kuvaus: Aron torppa Suostunjärven etelärannalla
Perimätietoa: Järvenpäässä on ollut iso torppa ja seitsemän lehmää. Torpan viimeiset asukkaat olivat Matilaisia

Paikka: Kolisenvanpuro
Rinnakkaisnimi: Puro
Kuvaus: Tannerinniityltä Niiniveteen laskevan puron vanha, käytöstä poistunut nimi. Kolisevanpuroksi nimitetään nykyisin puron suulla sijaitsevaa kesämökkiä.

Paikka: Korventupa
Kuvaus: Autio tila, entinen Eljakselan torppa.
Perimätietoa: Aiemmin Korventuvalla on asunut itseoppinut kätilö, Korven Riikka, Aini-tyttärensä kanssa. 1940-luvulla Korventuvalle asettuivat Karjalasta siirtolaisina tulleet sisarukset Nasti , Vilho ja Kosti Mösö perheineen. Korventuvan maat kuuluvat nykyisin Tienpään tilalle, ja pelloista käytetään nimitystä Korvenniitty.

Paikka: Koivuniemi
Rinnakkaisnimi: Jumpponen
Kuvaus: Autio tila, joka on perustettu 1940-luvulla. Virallista Koivuniemi-nimeä ei ole puheessa käytetty.

Paikka: Antinaho
Kuvaus: Soinen metsäalue Aron tilan mailla.
Perimätietoa: Entistä kaskimaata. Lähistöllä on asunut Antti Kiviaho, joka piti Antinaholla naurishalmetta. Antti hukkui Kuorilahteen 1940-luvun alussa. Hän lähti Rantalasta pyörällä Tervoon hakemaan Tehopakkauksia ja putosi paluumatkalla railoon.

Paikka: Rasinkivi
Kuvaus: Kivi Suostunjärvessä Seppälän rannassa.
Perimätietoa: Rasi tarkoittaa kaadettua kaskea.

Paikka: Rajakivi
Kuvaus: Kivi Suostunjärvessä Seppälän ja Suppuniemen talojen rajalla.

Paikka: Seppälä
Kuvaus: Vanha tila Suostunjärven itärannalla.
Perimätietoa: Talossa on ollut kievari, jonka pitäjänä on ollut emäntä Simonen. Talon viinakannu on ollut koiran muotoinen. Kun vieras tuli emäntä sanoi ”Anna koirasta viinaa vieraalle”.

Paikka: Koskisen mökki
Kuvaus: Perttulan ja Marttilan rajalla ollut mökki.
Perimätietoa: Mökissä on asunut Mari Koskinen poikansa kanssa.

Paikka: Suppuniemi
Kuvaus: Vanha tila.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Etelämpänä on Jokiniemi-niminen autiotila, jonka aiempi nimi on ollut Pieni Suppuniemi. Nykyään Pieneksi Suppuniemeksi kutsutaan Suostunpuron rajoittamaa metsäniemekettä Jokiniemen kaakkoispuolella. Suostunlahden pohjukassa on Suppuniemenlahti.

Perimätietoa: Nimen alkuperää ei tarkasti tiedetä. Seutu on soista, joten nimi on ehkä tullut suppupaarmoista tai lakan supuista. Suppu tarkoittaa punertavaa suomuuraimen raakiletta. Suostunjärvestä Haapalahteen laskevassa Suostunjoessa on ollut aikaisemmin mutka talon kohdalla, joten talon kohdalle on muodostunut ikään kuin niemi. Mutka on myöhemmin oikaistu.

Paikka: Alapellot
Kuvaus: Suppuniemen tilan eteläpuolella oleva peltoaukea.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alapeltojen eteläosassa on Romu ja Lähdepelto -nimiset pellot.

Paikka: Romu:
Kuvaus: Pelto Suostunpuron eteläpuolella Alapeltojen etelänurkassa.
Perimätietoa: Pellon nimi viitannee maaston suo- ja rämeperäisyyteen.

Paikka: Myllypelto
Kuvaus: Pelto, jolla on ollut tuulimylly.

Paikka: Lähdepelto
Kuvaus: Alapeltojen etelänurkassa oleva peltoalue, jonka lähellä on lähde.

Paikka: Riihipelto
Kuvaus: Pelto Suppuniemen eteläpuolella. Pellon laidassa on riihi.

Paikka: Katiska
Kuvaus: Suostunlahden pohjukka.
Perimätietoa: Pohjukassa on ollut aikoinaan hevoshaka.

Paikka: Mäntylä
Kuvaus: Hävinnyt mökki metsän laidassa. Mökissä on asunut ennen Suppuniemen työmiehiä.
Perimätietoa: Viimeiset asukkaat ovat olleet 1950-luvulla Aino Törrönen ja hänen poikansa Urpo. Aino ei huolinut autokyytiä vaan käveli aina yhdeksän kilometrin matkan kirkolle. Kengät hän kantoi sulan maan aikaan kädessään ja pani ne jalkaan vasta kun tuli kylän keskustaan. Mäntylän rakennukset on purettu 1970-luvulla.

Paikka: Etelämäki
Kuvaus: Mäki Suostunjärven kaakkoispään itärannalla. Nimi on tarkoittanut myös mäen päällä ollutta Suppuniemen torppaa, nykyisin sitä käytetään koko tilan ja Tiiliniemessä olevan mökin nimenä.
Perimätietoa: Mäen rinteellä on ennen ollut peltoja ja Suppuniemen torppa . Torpan viimeiset asukkaat ovat muuttaneet Iisvedelle ja mökki on hävinnyt 1900-luvun alussa.

Paikka: Kalliolohko
Kuvaus: Etelämäen etelärinteessä sijaitseva entinen lampaiden laidun.

Paikka: Tiilikaarre
Kuvaus: Pieni lahti Suostunjärven kaakkoiskulmassa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden länsipuolelle on Tiiliniemi.
Perimätietoa: ” Oesko siinä poltettu tiiliä kun se ranta on semmosta alavata muata ja siinä on heleposti savvee suatavana ” (Armas Kekkonen s.1905, 1981). ”Siinä [Tiilikaarteessa] oli Suppuniemen tiilruukki , mut se on kaava ollu jo hävinneenä” ( Ania Jääskeläinen s.1881, 1970). Tiiliruukissa on tehty tiilet Suppuniemen navettaan, joka on rakennettu 1901-1906.

Paikka: Marttila
Kuvaus: Lohkotila, joka on alkujaan ollut Puustellin talon torppa.
Perimätietoa: Torpan arvioidaan syntyneen jo 1800-luvun puolivälissä.

Paikka: Tienvarsiaho
Kuvaus: Kapea pelto Marttilan asuinrakennuksen eteläpuolella kylätien varrella.

Paikka: Ladonalus
Kuvaus: Pelto ja viljelyssuo Marttilan asuinrakennuksesta koilliseen.
Perimätietoa: Pellon ja asuinrakennuksen välillä on lato, joten pelto on ikään kuin ladon alapuolella.

Paikka: Isokuusi
Kuvaus: Hyvin vanha ja suurikokoinen kuusi Marttilan talosta hieman itään.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kuusi kasvaa Kuusenaluspellon reunalla.

Paikka: Salmola
Kuvaus: Lohkotila, joka on alkujaan ollut Salakan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1800-luvun lopulla. Salmola sijaitsee Suostunvuoren itäpuolella.

Paikka: Jaakkola
Kuvaus: Lohkotila, joka on alkujaan ollut Puustellin talon torppa
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1910-luvulla. Torpan on perustanut August Tuovainen, jolla on ollut Jaakko-niminen poika.

Paikka: Vunnikkala
Kuvaus: Mökki Hyvölän talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1920-luvun loppupuolella. ”Se mökki ol hyvin pien ja siinä asu semmone omituinen mies. Se kaehto immeisijä ja ol semmone suomatoj ja laeska vunnikka ” (Laina Lyytinen s.1898, 1968).

Paikka: Suostu
Kuvaus: Järvi
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven pohjoisrannalla on Suostunvuori ja Suostunmäki . Mäen pohjoispuolella on laaja metsäsuo, Suostunsuo . Järven lähistöllä olevan kulmakunnan nimi on Suostunkylä , kylä ei tosin ole selvärajainen. Suostunjärvestä Iisveteen laskevan ojan nimi on Suostunjoki .

Paikka: Kalakukko
Rinnakkaisnimi: Kukkokallio
Kuvaus: Kallio Suostunmäen eteläliepeillä
Perimätietoa: ”Se on sen muotonen kuk kalakukko, semmonen sillee ja pyöree ” (Sisko Huuskonen s.1915, 1968).

Paikka: Perttula
Kuvaus: Lohkotila, joka on alkujaan ollut Puustellin torppa.
Perimätietoa: Perttula on perustettu 1800-luvun loppupuolella.

Paikka: Mutahaudat
Kuvaus: Useita kaivettuja suohautoja.
Perimätietoa: Haudoista on otettu mutaa viljelysmaille.

Paikka: Viitala
Kuvaus: Hyvölän talosta erotettu tila.
Perimätietoa: Tila on erotettu jo 1800-luvun alkupuolella. Talon lähettyvillä on useita suoalueita.

Paikka: Yläpelto
Kuvaus: Pelto Viitalan asuinrakennuksesta luoteeseen.
Perimätietoa: Pelto sijaitsee kumpareella.

Paikka: Ala-aitta
Kuvaus: Viitalan kaksikerroksisen aittarakennuksen alaosa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ala-aitan yläpuolella yläaitta

Paikka: Isokuoppa
Kuvaus: Viitalan talon suuri perunakuoppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Isokuoppa sijaitsee Pienenkuopan pohjoispuolella Kuoppametsässä. Isonkuopan pohjoispuolella on Peräkuoppa.

Paikka: Navettapelto
Kuvaus: Pelto Viitalan talon länsipuolella.
Perimätietoa: Pellon laidassa sijaitsee talon navetta.

Paikka: Talontauspelto
Kuvaus: Pelto Viitalan asuinrakennuksen itäpuolella

Paikka: Niittytie
Kuvaus: Viitalasta Peräniitylle johtava polku

Paikka: Vesala
Kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Puustellin tilasta.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu 1920-luvulla. Mökin ympärillä kasvaa runsaasti lehtipuita. Mökin nimi johtunee asukkaiden sukunimestä Vesander / Vesala.

Paikka: Kipola
Kuvaus: Tila, joka on ollut olemassa 1800-luvun lopulta saakka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Asuinrakennuksen länsipuolella on Riihikallio. Kallion kupeella on aikaisemmin ollut riihi.
Perimätietoa: Kipolassa on asunut Eelis Hytönen ja Hentusia.

Paikka: Pajatie
Kuvaus: Polku, joka kulkee Viitalan pajan ohi Kipolaan .

Paikka: Niemeke
Kuvaus : Haapajärveen pistävä niemi Kipolan länsipuolella.

Paikka: Eteläpuolenpellot
Kuvaus: Kipolan asuinrakennuksen eteläpuolella olevat pellot

Paikka: Tuliniemi
Kuvaus: Peltoon pistävä metsäniemeke.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tuliniemen päässä on Einokinkallio.

Paikka: Pennasenselänne
Kuvaus: Metsäinen harjanne Myllypuron muodostamassa mutkassa Haapamäen koillispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pennasenselänteen eteläreunalla on niitty, Pennasenniitty, jonka rinnakkaisnimi on Isoniitty.

Paikka: Raitala
Kuvaus: Autio tila, joka on ollut ennen Aron torppa. Tilan pihassa on kasvanut raitapajuja.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tervoon vievällä maantiellä Raitalan kohdalla jyrkkä mutka, jota kutsutaan Raitalanmutkaksi.
Perimätietoa: Raitalan isäntä August-Kerma-Kekkonen ajoi Haapamäeltä kermaa Tervon meijeriin. Hän myös toimitteli asioita kyläläisille. Kun häntä pyysi tuomaan karkkeja, hän toi kovia, vihreitä menthol-karamellejä. Karamellit saivat nimen ”kekkoset”.

Paikka: Hermannilanpelto
Kuvaus: Pelto Raitalan eteläpuolella. ”Siel o ollu ennen torppa ja siinä asu Purase Hermanni” (Irma Leskinen, s.1926, 1981)

Paikka: Pellonpäänniitty
Kuvaus: Niitty, joka on Pulkkilansaaressa sijaitsevan Pellonpään tilan omistuksessa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Himohaara-niminen (Esan pömpeli) mökki on ollut Pellonpäänniityn reunassa. Mökissä on ollut useita asukkaita mm. Emma Kervinen ja Esa Pulkkinen. Mökin lähelle, polun varteen on kuollut Mikko-Mooses eli Mikko Jäntti.

Paikka: Tiilitehdas
Rinnakkaisnimi: Mikon mökki, Mulukkula
Kuvaus: Entinen tiilitehdas, jonka rakennuksia on vielä jäljellä.
Perimätietoa: Tehdas on toiminut Suppuniemen Ruokosuon reunassa 1940-luvulla. Ruokosuon turvekerroksen alla on erittäin puhdasta savea. Tiilitehtaan on omistanut Paavo Sivonen ja tiiliä on valmistanut Mikko Hentunen. Mikko on asunut perheineen lautamökissä tehtaan lähellä. Tehtaan tuottamista tiilistä tehdyt tulisijat (uuni ja savupiippu) ovat käytössä Leskisillä Orihongalla. Tiilet ovat hyviä vielä yli puolen vuosisadan käytön jälkeen.

Paikka: Mutatie
Kuvaus: Suppuniemen tilalta Ruokosuolle vievä tie, jonka varrella on mutahautoja. Ruokosuo on merkitty kartassa virheellisesti Alasuon paikalle.
Perimätietoa: Tietä pitkin on kuljetettu myös tiilitehtaan tiilet. Mutatien mutkasta on lähtenyt koululaisten koulupolku ja latu-ura Verkkokylän tielle Bruuniin ja jatkunut siitä Puustellin kautta Hyvölän koululle.

Paikka: Kannas
Kuvaus: Pelto, joka sijaitsee kumpareella kahden alavan paikan välillä Ruokosuon itäpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kannaksen länsipuolella on Räätälinniitty.

Paikka: Eteläviita
Kuvaus: Suppuniemen tilan eteläpuolella sijaitseva kuusimetsä.

Paikka: Alatie
Kuvaus: Eteläviidan itälaidassa kulkeva tie, joka vie Suppuniemeltä Orihongalle.

Paikka: Tervahautasuo
Rinnakkaisnimi: Oinaanpuron länsipuolella oleva pelto. Karttaan Tervahautasuo on merkitty virheellisesti Oinaanpuron itäpuolelle Ruokosuon paikalle.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellon länsipuolella Eteläviidassa on ennen poltettu tervaa.
Perimätietoa: Suon reunassa on vieläkin nähtävissä vanhoja tervahautoja.

Paikka: Murronkorpi
Kuvaus: Rämeikköinen, soistunut metsä Suppuniemen tilan ja Haapajoen välillä, Perttulasta katsottuna kaakkoon päin.
Perimätietoa: Suo on kivistä ja epätasaista maata. ”Se on semmosta rommeikkomuata, huonoo ja kivistä” (Antti Haapalainen s.1897, 1968).

Paikka: Jokiniemi
Rinnakkaisnimi: Pieni Suppuniemi, Kievari, Galilea, Antero.
Kuvaus: Suppuniemestä 1920-luvulla lohkaistu tila.
Perimätietoa: Kansanomaisena nimenä on käytetty Kievaria ja pilkkanimenä Galileaa. ”Sen takia kaet se [pilkkanimi] oli lie syntynnä kun se entine asuinkartano ol niin pien.” ”Se on siinä tien risteöksessä ku oes kievar.” (Ania Jääskeläinen s.1891, 1969). Tilaa on kutsuttu myös Antero-isännän (Antero Huuskonen) etunimellä. Nimitys Pieni Suppuniemi on ollut käytössä aiemmin, ja se tarkoittaa myös Jokiniemen tilan kaakkoispuolella olevaa Suostunpuron rajoittamaa metsäniemekettä.

Paikka: Taavetinsalmi
Rinnakkaisnimi: Taavetti, Taavetinsalmenniitty
Kuvaus: Pitkä ja kapea niittyalue kahden kangasmaan välissä. Käytetään myös lyhempää nimitystä Taavetti.
Perimätietoa: ”Sitä oj joku taavetti-niminen viljelly” (Onni Korhonen s.1920, 1970). Salmi tarkoittaa paitsi vesistöissä myös kahden kangasmaan välissä olevaa suoperäistä tai muuten alavaa maata.

Paikka: Suostunpuro
Rinnakkaisnimi: Suostunjoki
Kuvaus: Suostunjärven eteläpäästä alkava ja Iisveteen laskeva, lähes hävinnyt puro.
Perimätietoa: Ennen Turulan Myllyojan kaivamista oli puro oli Suostun luontainen lasku-uoma, ja se näkyy vielä paikoitellen selvästi maastossa. Puro on yhtynyt Orihongassa Oinaanpuron kanssa Myllyjoeksi.

Paikka: Oinaanpuro
Kuvaus: Suostun- (Kymin-) suolta alkava puro, joka Orihongan Tuliniemessä yhtyy Suostunpuroon.
Perimätietoa: Oinaan- ja Suostunpuro yhtyvät Myllyjoeksi ja laskevat Jokilahteen Iisvedessä. Purojen yhtymäkohdassa Eenokinkallion luona on ollut mylly. Purosta on pumpattu ennen vettä Suppuniemen karjalle Oinas-merkkisellä pumpulla. Puron nimi on annettu pumpun nimen mukaan (Onni Korhonen s.1920, 1981).

Paikka: Myllyjoki
Kuvaus: Tervahautasuolta Iisveteen Jokilahteen laskeva puro, jonka varrella on aiemmin ollut vesimylly. Myllyjoki muodostuu Oinaanpurosta ja Suostunpurosta, jotka yhdistyvät Orihongassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Myllyjoen varrella on kaksi Myllyniittyä, jotka ovat jo metsittyneet.

Paikka: Haapapuro
Rinnakkaisnimi: Haapajoki
Kuvaus: Haapajärvestä Haapalahteen laskeva luonnonoja. Ojasta käytetään myös nimeä Haapajoki.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Puron varrella on Haapapuronniitty, jota kutsutaan myös Haapajoenniityksi. Niityn itälaidalla on ollut Haapajoenportti, joka on jo purettu.

 

Paikka: Välipuro
Kuvaus: Suostunkylältä Murronkorven, Ruokosuon ja Vipuniityn halki Iisveteen Hakokaarteessa laskeva puro, joka sijaitsee Myllyjoen ja Haapajoen välillä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Murronkorvessa on myös metsittynyt luonnonniitty, jota kutsutaan Välipuronniityksi. Niityltä on koottu ennen suoheinää.

Paikka: Pulkkilan Vipuniitty
Kuvaus: Niitty, jonka omistavat pulkkilansaarelaiset. Pohjoisempana on toinen Vipuniitty.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Välipuron ja Haapajoen välissä on matalahkoVipumäki.
Perimätietoa: Niittyjen nimet ovat tulleet Vipumäellä pidetyistä lintujen vipuloukuista.

Paikka: Vipumäki
Kuvaus: Välipuron ja Haapajoen välissä oleva matalahko mäki. Vipumäeksi on kutsuttu myös Suppuniemen talon työmiehen asuntoa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä sijaistevat myös Pulkkilan Vipuniitty ja Vipuniitty. Orihongasta Vipumäen yli Vehkarantaan menevän tien nimi on Vipumäentie.
Perimätietoa: Mäen nimi on tullut lintujen vipuloukuista, joita on pidetty alueella. Työmiehen tila oli itsenäistymätön ja se hävisi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Asunnosta on jäljellä raunioita.

Paikka: Voittomaa
Kuvaus: Pelto Orihongan itäpuolella.
Perimätietoa: Paikalla oli ennen hyvin kivikkoinen metsä. Kun metsä lopulta saatiin raivattua pelloksi, tuntui kuin olisi saatu voitto kivistä (Irma Leskinen s.1926. 1981)

Paikka: Paarmala
Kuvaus: Suppuniemen talon työmiehen asunto
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Paarmalanhaka oli lehmälaidun talon lähistöllä.
Perimätietoa: Tila on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1800-luvun lopulla. Lähistöllä on ollut Suppuniemen lehmälaidun. ”Lehmissä ol puarmoja” (Ania Jääskeläinen s.1891, 1969).

Paikka: Paala
Kuvaus: Kangasmaa Vipuniityn ja Taavetinsalmen välissä. Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Paikka: Vehkaniitty
Kuvaus: Niittyalue Haapajärvestä Iisveteen laskevan Haapapuron varrella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niitystä jonkin matkaa itään on Vehkaranta-niminen lohkotila.

Paikka: Suopalsta
Kuvaus: Metsäpalsta Vehkaniityn vieressä

Paikka: Niittytie
Kuvaus: Vehkarannasta Vehkaniitylle vievä tie.

Paikka: Raivio
Rinnakkaisnimi: Raivionniitty
Kuvaus: Uudispelto Haapajoen alajuoksun varrella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Haapajoesta käytetään myös nimeä Raivionpuro.

 

Paikka: Tyynelä
Rinnakkaisnimi: Karhu, Karhunnasti
Kuvaus: Tila, joka on ollut ennen Suppuniemen torppa. Puheessa käytetään asukkaiden sukunimeä Karhu.
Perimätietoa: Talo on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Talo sijaitsee metsän keskellä. ”Siinä on tyyntä, kun se on niin metän peitossa” (Aija Jääskeläinen s.1891, 1970).

Paikka: Orihonka
Rinnakkaisnimi: Leskinen
Kuvaus: Suppuniemen talosta lohkaistu tila. Tilaa kutsutaan myös asukkaiden sukunimellä. Orihongaksi kutsutaan myös suurta viljelyssuoaluetta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Orihongan ohi Tervoon vievältä maantieltä Vehkarantaan kulkee Orihongantie.
Perimätietoa: Tila on erotettu Suppuniemen talon maista 1940-luvulla. Tilan lähellä on ennen ollut mylly ja sen lähellä iso petäjä, johon hevoset on jauhatuksen ajaksi sidottu kiinni. Kerran erään miehen ori oli päässyt irti ja karannut (Irma Leskinen s.1926, 1981).

Paikka: Pieni Saunakaarre
Kuvaus: Iisvedessä Haapalahden itärannalla Surmakallion pohjoispuolella oleva pieni lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Etelämänä on Iso Saunakaarre.
Perimätietoa: Ison Saunakaarteen rannalla on ollut kalasauna.

Paikka: Iso Saunakaarre
Rinnakkaisnimi: Saunakaarre
Kuvaus: Iisvedessä oleva lahti. Isosta Saunakaarteesta käytetään myös pelkkää Saunakaarre-nimitystä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pieni Saunakaarre sijaitsee Ison Saunakaarteen pohjoispuolella. Ison Saunakaarteen eteläpuolella on Saunaniemi ja pohjoispuolella Saunakallio, jonka aiempi nimi on ollut Surmakallio.
Perimätietoa: Ison Saunakaarteen rannalla on ollut kalasauna, rannassa on vielä katiskojen jäänteitä.

Paikka: Vehkaranta
Kuvaus: Tila Iisveden Taivallahden rannassa. Vehkaranta tarkoittaa myös kyläkuntaa Verkkokylän ja Hyvölän välillä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Haapajoen varrella on Vehkaniitty.
Perimätietoa: Tila on ollut Pulkkilansaaressa sijaitsevan Pellonpään talon torppa. Tila on perustettu jo 1800-luvun puolella. Rannassa kasvaa vehkoja.

Paikka: Rantakappale
Kuvaus: Pelto rannan ja asuinrakennuksen välillä.

Paikka: Kohmelopolku
Kuvaus: Suppuniemen tilalta Vehkarantaan vievä tie.

Paikka: Leinosenmökki
Kuvaus: Hävinnyt mökki Verkkokyläntien varrella.
Perimätietoa: Kohmelopolun varrella sijainnut mökki on ollut Suppuniemen työmiesten asunto ja siinä on asunut Leinosia.

Paikka: Juhola
Kuvaus: Tila, joka on ollut ennen Suppunimen talon torppa. Alunperin Pulkkilan torppa.
Perimätietoa: Nimi on annettu silloisen isännän, hänen isänsä ja isänisänsä Juho Korhosen mukaan.

Paikka: Heikkilä
Rinnakkaisnimi: Heikkilänaho
Kuvaus: Tila Haapaojan itäpuolella.
Perimätietoa: Tila on entinen Suppuniemen torppa. Tila on alunperin ollut Seppälän torppa. Torpan asumus on hävinnyt jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Nykyisin paikkaa kutsutaan Heikkilänahoksi.

Paikka: Pienisuo
Kuvaus: Heikkilän tilan pieni viljelyssuo. Pienisuoksi kutsutaan myös tilaa, joka on erotettu Heikkilän tilan alueesta.
Perimätietoa: Tila on erotettu Heikkilästä 1940-luvun loppupuolella perintöosuutena. Tila sijaitsee viljelyssuon luoteispäässä.

Paikka: Pohjoismetsä
Kuvaus: Metsäpalsta asumisrakennuksen luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pohjoismetsä sijaitsee Riihentausmetsän pohjoispuolella.

Paikka: Uudispellot
Kuvaus: Kaksi peltoa kylätien ja asuinrakennusten välillä.
Perimätietoa: Pellot on raivattu viljelysille myöhemmin kuin muut tilan viljelysmaat.

Paikka: Rantapuoli
Kuvaus: Metsäalue tilan ja Rasvangin rannan välillä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilalta rantaan johtava polku on nimeltään Rantatie. Polun yli on Rantaveräjä.

Paikka: Riihentausmetsä
Kuvaus: Metsäpalsta asuinrakennuksesta lounaaseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Riihen vierustalla on suuri Riihikoivu.
Perimätietoa: Palsta on päärakennukselta katsottaessa riihen takana. Metsäalue on ollut lampaiden laidunta.

Paikka: Väliniitty
Kuvaus: Pelto Heikkilän ja Leväsenrannan maiden rajalla.
Perimätietoa: Väliniitty on ollut Pienensuon kaakkoisjatke. Niityn laitamalla on ollut Väliniitynportti, joka on purettu. ”Se ol rannan ja pihan keskivälissä” (Marja Kukkonen s.1918, 1970).

Paikka: Pienisuo
Rinnakkaisnimi: Vellamon mökki
Kuvaus: Heikkilän tilasta erotettu tila, jota on kutsuttu myös omistajan, Vellamo Kukkosen mukaan.
Perimätietoa: Tila on nykyisin autioitunut. Tila on sijainnut soisella maalla.

Paikka: Leväsenranta
Rinnakkaisnimi: Vesterinen, Pentti
Kuvaus: Tila Leväsenlahden rannalla. Puheessa tilaa on kutsuttu asukkaiden sukunimellä Vesterinen tai isännän etunimellä Pentti.
Perimätietoa: Leväsenranta on entinen Seppälän torppa.

Paikka: Pieniniitty
Kuvaus: Pienikokoinen pelto Leväsenrannan luoteispuolella.

Paikka: Verkkokylä
Kuvaus: Kyläkunta Joutsensalmen kylässä Verkkolahden rannalla. Käsittää Pulkkilansalmen ja Haapalahden välissä olevan suuren niemen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Verkkokylän itäosassa sijaitsevia Uudisharju- ja Kesäharju-nimisiä tiloja kutsuttiin aiemmin nimellä Väkkäräkylä.
Perimätietoa: Kylän vanhin tila on Verkkolahti, josta muut tilat on erotettu. Aiemmin kylää kutsuttiin nimellä Verkkolahti, mutta 1940-luvulla seudulle saapuneet siirtolaiset ottivat käyttöön Verkkokylä-nimen.

Paikka: Surmakallio
Rinnakkaisnimi: Saunakallio
Kuvaus: Haapalahteen pistävä niemi, jossa on korkea kallio
Perimätietoa: ”Siinä kallion kohalla on mies puonna kevätjäehi ja hukkunna” (Aune Kukkonen s.1918, 1970). ”Joku ol kuulemma puonna siitä kalliolta järvee ja hukkunna. Siitä se on se kallio suanna nimesä” (Ilmari Puranen s.1917, 1981). Nykyisin kalliosta käytetään myös nimeä Saunakallio, koska paikalla on kesämökki, jonka omistajat pitivät Surmakallio-nimeä sopimattomana.

Paikka: Jokiniemi
Kuvaus: Verkkolahden talon maista erotettu tila.
Perimätietoa: Tila on erotettu Verkkolahdesta perintöosuutena vuonna 1922. Suostunjärvestä laskeva joki tekee mutkan tilan luoteispuolella, joten paikalle muodostuu ikään kuin niemi. Ylempänä saman joen varrella on toinen Jokiniemi-niminen tila.

Paikka: Väliniitty
Kuvaus: Pieni niittyalue, joka on metsittynyt. Sijaitsee Jokiniemen ja Haapalahden välillä.

Paikka: Iso Hakokaarre
Rinnakkaisnimi: Hakokaarre
Kuvaus: Lahti Iisvedessä Haapalahden länsirannalla. Hakokaarteeksi kutsutaan myös Lahdenpohjan tilan metsäpalstaa, joka sijaitsee Ison ja Pienen Hakokaarteen länsipuolella lahden rannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ison Hakokaarteen eteläpuolella on pienempi lahti, jonka nimi on Pieni Hakokaarre. Ison Hakokaarteen pohjoispuolella on Hakoniemi.
Perimätietoa:” Se [Hakokaarre-nimitys] johtuu semmosista hakopuista” (Emilia Jääskeläinen s.1889, 1969).

Paikka: Hakoniemi
Kuvaus: Iisveteen pistävä niemi Haapalahden länsirannalla Ison Hakokaarteen pohjoispuolella

Paikka: Pieni Hakokaarre
Kuvaus: Pieni lahti Iisvedessä Haapalahden länsirannalla
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pohjoisempana Haapalahdessa on Iso Hakokaarre.

Paikka: Koivuranta
Rinnakkaisnimi: Hakokarin mökki
Kuvaus: Haapalahden länsirannalla oleva autio tila, jota pidetään nykyään kesämökkinä. Puheessa tilaa kutsutaan omistajien sukunimellä Hakokari.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Jokiniemen tilan maista noin vuonna 1930. Rannalla huvilan lähistöllä kasvaa koivuja.

 

Paikka: Tikkala
Kuvaus: Tila Haapalahden itärannalla, entinen Verkkolahden talon torppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tiala-niminen tila on erotettu Tikkalan tilasta.
Perimätietoa: Talo oli alunperin Verkkolahden työmiesten asunto, johon on liitetty lisämaata. Tila on erotettu Verkkolahden tilasta 1900-luvun alussa perintönä.

Paikka: Tiala
Kuvaus: Haapalahden rannalla oleva tila.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tiala on erotettu Tikkalan tilasta. Tiala sijaitsee Tialankorven liepeillä.
Perimätietoa: Tiala on erotettu Tikkalasta vuonna 1950 perintöosuutena. Nimi on annettu osaksi puolisen kilometriä pohjoisempana sijaitsevan Tialanviidan, osaksi asukkaiden sukunimen; Tiaisen, perusteella (Ilmari Puranen s.1917, 1981).

Paikka: Tialanviita
Kuvaus: Verkkokyläntien länsipuolella oleva sankka kuusikko.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Haapalahden rannalla on myös Tiala-niminen tila.
Perimätietoa: Nimi on vanha, eikä sen alkuperää tiedetä. Alue on suoperäistä metsämaata.

Paikka: Pajuharju
Kuvaus: Hietikkoharju Haapalahden länsirannalla, asuinrakennuksesta luoteeseen.
Perimätietoa: ”Latoja siin ol enne ollunna ja kae siinä on pajuki kasvanna” (Ilmari Puranen s.1917, 1981). Harjanne on ollu lammashakana ja sen länsipuolella on ollut lehmähaka, Pajuharjunpalsta.

Paikka: Haapalahti
Rinnakkaisnimi: Ania
Kuvaus: Iisvedessä oleva lahti, jonka rannoilla lienee kasvanut haapoja. Haapalahti on myös Haapalahden pohjukassa olevan aution tilan nimi. Puheessa tilaa on kutsuttu myös siinä asuneen miehen, Anian (Ananias Jääskeläinen) nimellä. Kartassa on virheellinen Haapalehto-nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Haapajärvestä Haapalahteen laskee Haapajoki, josta usein käytetään pelkkää joki-nimeä. Haapajoen keskijuoksulla on Murronkorven itälaidalla niittyjä, joita yleensä kutsutaan Haapaniityiksi. Joen varrella on myös Haapajoki-niminen kesämökki.
Perimätietoa: ”Aekonaan ku Ania asu siinä niin sitä Aniassa käötii” (Eino Huuskonen s.1937, 1981). Haapalahti on ollut lohkotila, joka on perustettu 1932.

Paikka: Alametsä
Kuvaus: Metsäpalsta asuinrakennuksen koillispuolella kylätien takana
Perimätietoa: ”Se on semmosta alavampoo muata” (Ania Jääskeläinen s.1891, 1969).

Paikka: Taivallahti
Rinnakkaisnimi: Rutjanmeri, Iso Taivallahti
Kuvaus: Lahti Iisvedessä. Nimen alkuperää ei tiedetä. Iso Taivallahti -nimellä erotetaan suurempi lahti Pienestä Taivallahdesta. Rutjanmeri on Taivallahden kansanomainen nimitys.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ison Taivallahden itäpuolella on Taivalniemi, joka jää ison ja pienen lahden väliin.

Paikka: Pieni Taivallahti
Kuvaus: Lahti Iisvedessä. Lahden lounaispuolella on Iso Taivallahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pienen Taivallahden lounaispuolella on Taivalniemi, joka jää Pienen ja Ison Taivallahden väliin.

Paikka: Taivalniemi
Rinnakkaisnimi: Kustunniemi, Antinniemi
Kuvaus: Pitkä ja kapea niemi, joka pistää Ison ja Pienen Taivallahden väliin. Taivalniemi on myös niemessä olevan torpan nimi. Torppaa on kutsuttu myös omistajien etunimellä.
Perimätietoa: Kustu Pulkkinen osti torpan Verkkolahden August Kukkoselta. Hintana oli hevosenvaljaat.

Paikka: Kustunniemi
Rinnakkaisnimi: Taivalniemi, Antinniemi
Kuvaus: Taivalniemessä olevan tilan nimi. Tilaa kutsutaan myös Taivalniemeksi ja Antinniemeksi.
Perimätietoa: ”Enne asu siinä Kustu Hentunen ja sanovat sitä sillon Kustunniemeks. Sitte tul Antti Hentunen ja nim muuttu Antinniemeks. Vanhat miehet sannoo sitä vieläkin Kustunniemeks” (Ilmari Puranen s.1917, 1981).

Paikka: Rantalähde
Kuvaus: Lähde Taivallahden rannalla.

Paikka: Lahtela
Rinnakkaisnimi: Närhi
Kuvaus: Tila Taivallahden ja Haapalahden välisellä kannaksella. Tilan nimi on aikaisemmin ollut entisten omistajien sukunimen mukaan Närhi.
Perimätietoa: Tila on ollut Pulkkilansaaressa sijaitsevan Jääskelän talon torppa. Tila on yli 100 vuotta vanha.

Paikka: Rovastinkangas
Kuvaus: Kangas Verkkovuoren pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Haapalahden pohjukassa on Rovastinranta, jossa on myös samanniminen kesämökki. Iisvedessä on Rovastinlahti.
Perimätietoa: Kerrotaan, että isonvihan aikana kankaalla piileskeli pappi sotaa paossa (Esko Puranen s.1905, 1981).

Paikka: Rovioranta
Kuvaus: Suora ranta Rovastinlahden luoteispuolella (länsipuolella).
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Roviorannan lähellä on Roviorannanniitty, joka kuuluu Verkkolahden talolle.
Perimätietoa: Arvelujen mukaan alueella on ollut tulipalo.

Paikka: Käärmeniemi
Kuvaus: Iisveteen Pulkkilansalmen pohjoispäähän pistävä kallioinen ja louhikkoinen niemi.
Perimätietoa: Niemessä on nähty käärmeitä (Ilmari Puranen s.1917, 1981).

Paikka: Puukkosaari
Kuvaus: Pieni saari Iisvedessä Kivisaaren pohjoispuolella.
Perimätietoa: ”Se on sen muotonen kun puukko” (Ania Jääskeläinen s.1891, 1969).

Paikka: Niittysaari
Kuvaus: Iisvedessä Kivisaaren pohjoispuolella oleva saari.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niittysaaren ja Kivisaaren välillä on Niittysalmi.
Perimätietoa: Saaren rannat ovat hyvin kaislaiset ja heinäiset. Arvellaan, että saaren rannoilta on kerätty ennen kaisloja karjan rehuksi (Tapani Kukkonen s.1941, 1981).

Paikka: Haasiasaari
Rinnakkaisnimi: Impinsaari, Koivusaari
Kuvaus: Iisvedessä Taivalniemen kärjen lähellä Rytöselässä oleva saari.
Perimätietoa: ”Suppuniemeläiset tek siitä järviheiniä ja kuivas huasijalla ne heinät” (Ania Jääskeläinen s.1891, 1969). Saaressa on ennen kuivattu heinää haasioilla (Tapani Kukkonen s.1941, 1981)

Paikka: Impinsaari
Rinnakkaisnimi: Haasiasaari
Kuvaus: Iisvedessä olevan Haasisaaren rinnakkaisnimi.
Perimätietoa: Nimi on annettu saaren omistajan Suppuniemen Impin (Jalasto) mukaan.

Paikka: Lehtosuo
Rinnakkaisnimi: Mösö
Kuvaus: Autioitunut tila. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden sukunimellä Mösö.

Paikka: Tökrö (86:75)
Kuvaus: Niitty Pennasenselänteen pohjoispuolella, Suostunjärvestä Haapalahteen laskevan joen varrella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tökrön pohjoispuolella on Tökrönkallio.
Perimätietoa: Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Paikalla muistellaan aikaisemmin olleen samanniminen sotilastorppa (Onni Korhonen s.1920, 1981).

Paikka: Uudisharju
Rinnakkaisnimi: Tippaharju
Kuvaus: Tila Pulkkilansalmen rannalla olevalla harjanteella. Kansanomainen nimitys on Tippaharju. Karttaan Uudisharju on merkitty hieman liian etelään.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Uudisharjun lähellä ovat myös Kesäharju- ja Pohjoisharju-nimiset asuintontit.
Perimätietoa: Tila on entinen Verkkolahden talon torppa, joka on erotettu talon maista 1920-luvulla. Tippaharju nimen on annettu siitä syystä, että tilalla arvellaan keitetyn pontikkaa. Uudisharjun ja Kesäharjun yhteinen nimitys on ennen ollut Väkkyräkylä. Väkkyräkylässä joka talon katolla on ollut väkkyrä, joka jauhoi sähköä.

Paikka: Kesäharju
Kuvaus: Lohkotila, joka on ollut Verkkolahden talon torppa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilasta on erotettu Kaukola-niminen tila.
Perimätietoa: Torppa on peräisin 1800-luvulta. Tila sijaitsee aurinkoisella rinteellä.

Paikka: Kaukola
Kuvaus: Mökki, joka on erotettu Kesäharjun tilasta
Perimätietoa: Mökki on erotettu Kauko-nimiselle veljelle ja rakennettu 1950-luvulla.

Paikka: Pohjoisharju
Rinnakkaisnimi: Härmä
Kuvaus: Kesäharju-nimisestä tilata erotettu asuintontti. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden nimellä Härmä.
Perimätietoa: Erotettu Kesäharjun tilasta perintöosuutena 1950-luvun loppupuolella. Pohjoisharju sijaitsee Pulkkilansalmen rannan mutaisella, pitkällä ja kapealla harjanteella Kesäharjun pohjoispuolella.

Paikka: Vuorenpankko
Rinnakkaisnimi: Taivaanpankko
Kuvaus: Tasainen rinne Verkkovuoren lounaisrinteessä.
Perimätietoa: ”Siin on yläpuolella jyrkkä ja alapuolella jyrkkä ja välillä tasanen. Sitä tasasta sanotaa Vuorempankoks” (Eero Kukkonen s.1919, 1981).

Paikka: Piiluvuori
Rinnakkaisnimi: Pilluvuori, Verkkovuori
Kuvaus: Verkkovuoren vanhentunut rinnakkaisnimi.
Perimätietoa: Piilu tarkoittaa kirvestä, jolla veistellään eli ”piilutaan” seinähirsiä.

Paikka: Vuorenalusniitty
Rinnakkaisnimi: Metsäpelto
Kuvaus: Verkkovuoren länsirinteessä oleva pelto, johon on istutettu puuntaimia.

Paikka: Mikkola
Kuvaus: Mökki, joka on alupenrin ollut Verkkolahden talon työmiehen asunto.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähellä on Mikkolankallio. Mikkolan kaakkoispuolella on Verkkolahden talon pelto, Mikkolanpelto.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Mökissä on asunut Verkkolahden Mikko-niminen työmies. Mökissä ovat asuneet myös Tuutit ja Mankut.

Paikka: Mikkolankallio
Kuvaus: Kallio Mikkola-nimisen asumuksen lähellä. Mikkolan kaakkoispuolella on Verkkolahden talon pelto, Mikkolanpelto

Paikka: Haikonen
Kuvaus: Verkkovuoren pohjoispuolella sijaitsevan Iisveden ranta, jossa Pulkkilansalmi on kapeimmillaan. Haikosessa on ennen ollut puutavaralaani.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rannan lähellä on metsittynyt Haikosenaho.
Perimätietoa: Puutarvaralaani on ollut aukko metsän keskellä rinteessä, jota pitkin on vieritetty tukit järveen. ”Siitä kohin huuvettii enne venettä salame yl ja samateh huuvettii hevoset yl” (Ania Jääskeläinen s.1891, 1969). Haikosessa on ollut aiemmin myös lossi, jolla kuljetettiin hevosia salmen yli.

Paikka: Sikronkaarre
Kuvaus: Iisvedessä Pulkkilansalmen länsirannalla oleva loiva lahti. Nimi ei ole kansanomaisessa käytössä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoispuolella on niemi, jonka nimi on Sikronharju
Perimätietoa: Lahdesta on kuljetettu koululaisia kouluun.

Paikka: Pellonpää
Kuvaus: Vanha kantatalo
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellonpään lähettyvillä on rauhoitettu karsikkopetäjä
Perimätietoa: Talo on erotettu Pulkkilasta veljesosuutena. Pulkkilan pellon pää on ulottunut Pellonpään asuinrakennuksen kohdalle.

Paikka: Alaniitty
Rinnakkaisnimi: Rutkaniitty
Kuvaus: Niitty asuinrakennuksesta vähän matkaa itään päin
Perimätietoa: Niitty on ympäristöään alavampaa maata. ”Se mua on semmosta kivikkoesta ja huonoo” (Esa Pulkkinen s.1906, 1969).

Paikka: Etelälohko
Kuvaus: Rantapeltojen eteläisempi osa

Paikka: Pohjoislohko
Kuvaus: Rantapeltojen pohjoisempi osa

Paikka: Rantapellot
Kuvaus: Peltoalue asuinrakennuksen ja Pulkkilansalmen itärannan välillä.

Paikka: Taavettila
Kuvaus: Hävinnyt mökki Pellonpään talon maalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mökin ympärillä on Taavettilanpelto.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt jo 1930-luvulla. Mökissä on asunut Taavetti Pulkkinen, jonka etunimen mukaan asumusta on nimitetty.

Paikka: Joutsensalmi
Rinnakkaisnimi: Pulkkilansalmi
Kuvaus: Virallinen nimi kylälle, johon kuuluvat Vehkaranta- ja Verkkokylä-nimiset kyläkunnat. Joutsensalmi tarkoittaa myös Pulkkilansaaren ja mantereen välistä salmea, jonka rinnakkaisnimi on Pulkkilansalmi.
Perimätietoa: Joutsensalmen kylä sijaitsee Tervon pitäjän eteläosasssa. Kylä rajautuu Juurikkaniemen, Nuutilan, Käpysalmen ja Haapamäen kyliin sekä Vesannon pitäjään.

Paikka: Honkakangas
Kuvaus: Kangasselänne Salakan länsi- ja lounaispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kankaan eteläpuolella on Honkaselkä-niminen tila. Kankaan eteläpuolella on myös Honkaniitty.
Perimätietoa: Kangas on ollut alunperin Salakan maata, myöhemmin kangas on ollut Kymi-yhtiön metsäpalsta. ”Siinä [kankaalla] kasvaa vanahoja ja suurija honkija” (Uuno Liimatainen s.1907, 1968).

Paikka: Maantienvarsiniitty
Rinnakkaisnimi: Salakan niitty, Liminganniitty
Kuvaus: Niittyalue maantien itäpuolella.
Perimätietoa: ”Se on niin pitkä ku limingan niityt” (Yrjö Saastamoinen s.1889, 1968).

Paikka: Honkapelto
Kuvaus: Eerolan tilan pelto
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellon luoteispuolella on Honkaniitty. Lähellä virtaa Honkapuro.

Paikka: Honkapuro
Rinnakkaisnimi: Eerolanpuro, Huldanpuro
Kuvaus: Maantien länsipuolelta alkava ja Rasvankiin laskeva luonnonoja.
Perimätietoa: Eerolan emännän nimi on ollut Hulda.

Paikka: Kumpulahti
Rinnakkaisnimi: Kumpulahen riätäl, riätälin mökki
Kuvaus: Lahti Rasvangin länsiosassa. Kumpurannaksi kutsutaan myös lahden rannalla sijaitsevaa mökkiä
Perimätietoa: ”Se ranta on siinä semmosta kumparetta” (Uuno Liimatainen s.1907, 1968). Mökki on ollut alkujaan Salakan mäkitupa. Mökki on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun puolivälissä ja siinä on asunut kylän räätäli.

Paikka: Punikinhaka
Kuvaus: Hävinnyt aidattu laidunmaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Laidunmaan itäpuolella on Punikinniitty.
Perimätietoa: Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. ”Ehken siinä [haassa] on pietty sen nimistä lehmää ”Uuno Liimatainen s.1907, 1968). Punikki on paikkakunnalla yleinen lehmännimi.

Paikka: Pitkätsarat
Kuvaus: Pitkä ja kapea niittyalue Puustellin luoteispuolella.
Perimätietoa: ”Siinä om puol kilometriä pitkiä sarkoja” (Laina Lyytinen s.1898, 1968).

Paikka: Selkämä
Kuvaus: Pitkulainen kangasselänne Viitalan talon kaakkoispuolella
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Selänteellä kulkee Joutsensalmen kylän Verkkolahteen johtava kylätie. Tien nimi on Selkämäntie tai Selkämänpolku.

Paikka: Puustelli
Kuvaus: Vanha sotilasvirkatalo.
Perimätietoa: Talo on kertoman mukaan satoja vuosia vanha.

Paikka: Hakakuoppa
Kuvaus: Perunakuoppa Puustellista kaakkoon.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kuoppa sijaitsee Rantahaan länsilaidalla.

Paikka: Rantahaka
Kuvaus: Aidattu haka talosta jonkin matkaa kaakkoon Rasvangin rannalla.

Paikka: Puustellinalusniitty
Kuvaus: Niitty Puustellin talon lounaispuolella.
Perimätietoa: ”Se om puustellin maehi keskellä” (Uuno Liimatainen s.1907, 1968).

Paikka: Rajakuoppa
Kuvaus: Perunakuoppa Puustellin ja Hyvölän viljelysten rajalla, Puustellista vähän pohjoiseen

Paikka: Riihipelto
Kuvaus: Pelto asuinrakennuksen eteläpuolella. Pellon laidassa on riihi.

Paikka: Solansuumökki
Kuvaus: Mökki Puustellin talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt vuoden 1910 paikkeilla. Mökki on sijainnut Puustellin talosta alkavan karjasolan lähistöllä. Myös sola on sittemmin hävinnyt. Mökki sijaitsee Paavolan tilalta hieman pohjoiseen.

Paikka: Likokuja
Kuvaus: Niitty Leväsenniityn luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityllä on Likokujanlato.
Perimätietoa: Niitty on hyvin vetinen. ”Se on entistä järven pohjoo.” Järvessä on ollut lahti ja se on ”ylettynnä pitkälti näehin niittyin paekalle” (Laina Lyytinen s.1898, 1968).

Paikka: Keskusniitty
Kuvaus: Niitty, joka sijaitsee Pitkiensarkojen ja Likoniityn välissä.

Paikka: Hyvölä
Rinnakkaisnimi: Mattila
Kuvaus: Kantatalo, joka on useita satoja vuosia vanha. Hyvöläksi kutsutaan myös kulmakuntaa, joka käsittää lähiympäristön asumukset. Asukkaita kutsutaan hyvölänkyläläisiksi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talon itäpuolella on Hyvölänsalmi. Salmen suora länsiranta on nimeltään Hyvölänsalmenranta.
Perimätietoa: Vuonna 1577 Paavo Hyvönen on ostanut maata nykyisestä Juurikkaniemestä (Saloheimo: Rautalammin historia s.30). Hyvölän talo on ollut kauan Hyvösen suvun hallussa. Välillä talon nimenä oli Mattila.

Paikka: Pömpeli
Kuvaus: Aikaisemman Hyvölän asuinrakennuksen eteinen, jossa nukutaan kesäisin.
Perimätietoa: Vanha asuinrakennus on eteistä lukuun ottamatta hävinnyt.

Paikka: Honkaselkä
Kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alkujaan Salakan talon torppa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan luoteispuolella sijaitsee Salakan talon Honkaniitty eli Honkaselänniitty.
Perimätietoa: Torppa on rakennettu kertoman mukaan 1800-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee Honkakankaan eteläliepeillä.

Paikka: Kotiranta
Rinnakkaisnimi: Raitakivi
Kuvaus: Kotiranta on asukkaiden mukaan kutsutun Raitakiven mökin virallinen nimi. Mökki sijaitsee Hyvölänsalmen rannalla.

Paikka: Töllinmäki
Kuvaus: Mökki Hyvölän talon maalla
Perimätietoa: Mökki on rakennettu 1944 ja se on itsenäistymätön. ” Ei sillä oum mittää virallista nimmee, kun sitä ei ou erotettu tästä piätilasta. Sitä o ruvettu kuhtumaan sillä nimellä, kun se on semmone pien tuanu ja siinä ov vähä tuommosta mäenkumparetta” (Uuno Liimatainen s.1907, 1968).

Paikka: Eerola
Kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Kymi-yhtiön maasta 1920-luvulla
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan ohitse kulkee maantien länsipuolelta metsäsuolta alkava ja Rasvankiin laskeva Eerolanpuro, jota kutsutaan myös Honkapuroksi.
Perimätietoa: Kymi-yhtiön maat ovat olleet alunperin Salakan talon maita. Tilan perustaja on Hyvölän kansakoulun opettajana 1905-1928 toiminut Eero Kauppila.

Paikka: Leporanta
Rinnakkaisnimi: Hulkko
Kuvaus: Mökki, joka sijaitsee Hyvölänsalmen rannalla Eerolan tilan itäpuolella. Puhekielessä paikkaa on kutsuttu asukkaiden mukaan Hulkoksi.
Perimätietoa: Mökki on erotettu Eerolan tilan maista vuonna 1958.

Paikka: Siekkisensaaret
Rinnakkaisnimi: Iso Siekkinen, Pieni Siekkinen
Kuvaus: Kaksi saarta Rasvangissa Pulkkilansaaren länsipuolella
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saarten länsipuolella on Siekkisensalmi
Perimätietoa: Riitlammin kylässä on asunut Siekkisiä, jotka ovat kalastelleen Rasvangin vesillä.

Paikka: Kumpusaari
Kuvaus: Suurehko saari Rasvangissa
Perimätietoa: ”Siinä on semmosta kumparetta siinä keskellä” (Yrjö Saastamoinen s.1889, 1968).

Paikka: Kansakoulu
Kuvaus: Hyvölän kansakoulu, myöhemmin peruskoulun ala-aste, jonka yli sata vuotta jatkunut toiminta lakkautui 2000-luvun alussa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Koulunpelto on koulun länsipuolella sijainnut pieni pelto, jolle opettaja Sälekivi perusti koulun puutarhan. Sälekivi kaatui myöhemmin sodassa.

Paikka: Salakka
Kuvaus: Vanha kantatalo, joka sijaitsee Salakkaharju-nimisessä niemessä.

Paikka: Salakkaharju
Rinnakkaisnimi: Salakkaniemi
Kuvaus: Rasvankiin pistävä niemi, joka on ylävää maata
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemessä sijaitsee Salakka-niminen talo. Niemessä on Salakkaharjunpelto
Perimätietoa: ”Siinä [niemen edustalla] on salakoehij kutupaekkoja” (Yrjö Saastamoinen s.1889, 1968).

Paikka: Salmela
Kuvaus: Talo rannalla Salakan eteläpuolella.

Paikka: Levänen
Rinnakkaisnimi: Halola, Huuskola
Kuvaus: Tila Leväsenlahden rannalla. Puheessa tilaa kutsutaan nimellä Huuskola
Perimätietoa: Tila on alkujaan Puustellin talon torppa. Torppa on arvelujen mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tilan vanhin nimi, joka muistetaan, on Levänen. Myöhemmin tilaa alettiin kutsua Huuskolaksi, koska sen omistajat olivat Huuskosia. Sen jälkeen tila siirtyi Halosille, jolloin nimeksi tuli Halola. Myöhemmin talon viralliseksi nimeksi tuli Huuskola. Talon omisti pitkään kylän taksiautoilija Toivo Kilpeläinen, jota kutsuttiin Huuskolan Topiksi. Topi oli myös pelimannina, kun talkoissa tanssittiin esimerkiksi Hyvölän malississa. Topi ajoi autoaan hiljaa ja aina keskellä tietä. Siitä tuli sanonta ”topittaa”, kun ajaa keskellä tietä.

Eteläsuomalainen opettaja tuli 1970-luvulla töihin Tervon keskikouluun. Syyslomalla opettaja lähti käymään kotiseudullaan ja tilasi taksikyydin Suonenjoen asemalla. Topi tuli hakemaan opettajaa. Topilla oli tapana ajaessaan kertoilla tien varren talot ja tapahtumat, ja silloin auto melkein pysähtyi, joten matka taittui hitaasti. Opettaja katsoi kelloaan tiheään tahtiin ja kysyi viimein: ”Ehditäänköhän me junalle?” ”Kyllä myö osittain jouvutaan”, vastasi kuski.

Paikka: Riiheneduskappale
Kuvaus: Pelto Huuskolan talon luoteispuolella.
Perimätietoa: Pellon luoteispäässä on riihi.

Paikka: Pajakuopat
Kuvaus: Kaksi perunakuoppaa asuinrakennuksesta hieman kaakkoon.

Paikka: Lahtiniitty
Rinnakkaisnimi: Levänen
Kuvaus: Leväsenlahden rannalla oleva niitty. Kutsutaan myös nimellä Levänen.

Paikka: Viemärintakalato
Kuvaus: Lato Leväsenniityltä Rasvankiin johtavan viemäriojan koillispuolella. Huuskolasta katsottuna lato on viemäriojan takana.

Paikka: Paavola
Kuvaus: Lohkotila, joka on alkujaan ollut Puustellin talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1800-luvun loppupuolella. Tilan on omistanut aikaisemmin Paavo Karttunen. Sittemmin tilan ovat omistaneet Bruunit.

Paikka: Leväsenlahti
Kuvaus: Rasvangin lahti
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoispuolella on Joutsensalmen kylän Heikkilän tilalle kuuluva Leväsenniemi. Niemestä vähän kaakkoon on Leväsensaari. Niemen ja saaren välissä on Leväsensalmi. Leväsenlahden luoteispuolella on pitkulainen ja kapea niittyalue, jonka nimi on Leväsenniityt. Niittyalue kuuluu Hyvölän, Puustellin ja Huuskolan tiloille. Niityllä on Leväsenlato eli Leväsenniitynlato. Niityltä Leväsenlahteen laskevan ojan yli on Leväsenniitynsilta.
Perimätietoa: Huuskolan talon vanhin nimi on Levänen. ”Siinä [Leväsenlahdessa] on hyvin paljo semmosta levvee, kun se on niin matala” (Uuno Liimatainen, s.1898, 1968).

Paikka: Jääskelä
Kuvaus: Kantatalo
Perimätietoa: Rautalammin historiassa mainitaan että Joutsensalmella on ollut vuonna 1722 kaksi sukua, Pulkkinen ja Jääskeläinen (Saloheimo: Rautalammin historia s. 86). 1700-luvun lopulla Pulkkilasta erotettiin Verkkolahden ja Jääskelän talot.

Paikka: Aittolahti
Kuvaus: Suurehko lahti Iisveden pohjoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Juurikkaniemen kylän alueella on myös Aittolahti, joka on sekä lahden että tilan nimitys.
Perimätietoa: Lahden länsirannalla on Jääskelän talon peltoalue; Aittolahenpellot. Kertoman mukaan hämäläisten eränkävijöiden rakentama aitta on ollut lahden rannalla (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969). Joutsensalmen seudut ovat keskiajalla olleet Kanta-Hämeen erämaa-alueita.

Paikka: Itäpellot
Rinnakkaisnimi: Itäpuolenpellot
Kuvaus: Pitkä, kapea peltoalue Jääskelän ja Pellonpään kautta kulkevan kylätien itäpuolella.

Paikka: Solansuuaho
Kuvaus: Metsittynyt aho, joka on ollut Jääskelän talon kaskimaata
Perimätietoa: Jääskelän talosta koilliseen päin on kulkenut aikaisemmin karjasola, joka on päättynyt ahon luona.

Paikka: Lanninaho
Kuvaus: Metsittynyt aho Pulkkilansaaren kaakkoispäässä.
Perimätietoa: Aho on ollut jonkin Lanni-nimisen miehen kaskimaana. Kertoman mukaan mies on ollut hyvin omalaatuinen ja muita ihmisiä kartteleva (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969).

Paikka: Matinniemi
Kuvaus: Iisveden pohjoispäähän pistävä pitkulainen niemi.
Perimätietoa: Jääskelän talon on aiemmin omistanut Matti Jääskeläinen, jonka etunimen mukaan niemeä on ruvettu nimittämään. Matinniemi oli kauan Emppo Jääskeläisen kesäpaikkana. Emppo oli sanomalehtimies, kirjoittaja ja kotiseutumies, sukuaan oli Lahdenpohjan Jääskeläisiä. Matinniemi on ollut Jääskelän talon maata. Emppo oli antanut Jääskelän emännälle Helmi Maukonen-Raatikaiselle gramofonin ja saanut siitä hyvästä Matinniemen.

Nimi: Pulkkilansaari
Rinnakkaisnimi: Pulkkilansalo
Paikan kuvaus: Suuri saari, joka erottaa Rasvangin ja Iisveden toisistaan. Aikaisempi nimitys on ollut Pulkkilansalo.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren pohjoispäässä on Salo-niminen lohkotila. Saaren eteläosan ja mantereen välissä on Pulkkilansalmi, jonka aikaisempi nimitys on ollut Joutsensalmi.
Perimätietoa: Pulkkilansalo-nimeä käytettiin ennen isojakoa. Tämä nimitys on Pulkkilan talon mantereen puoleisella maalla. Seudun ensimmäinen asukas on ollut Matti Pulkkinen (Veijo A. Saloheimo: Rautalammin historia s. 29). Saaren ensimmäinen talo on ollut Pulkkila.

Nimi: Pulkkila
Paikan kuvaus: Talo Pulkkilansaaressa
Perimätietoa: Pulkkila on pitäjän vanhimpia taloja. Vuonna 1552 tuli Olli Pulkkinen Haapamäellä, josta hänen poikansa Matti Pulkkinen muutti seuraavana vuonna Joutsensalmelle (Veijo A. Saloheimo: Rautalammin historia s. 29). Talo on äskettäin liitetty Jääskelään. Kylällä elää sanonta: ”On illoo ja valloo ku Kuplan Miinan häessä”. Miinan häitä on tanssittu Pulkkilan tuvassa ja valona on ollut yksi kynttilä.

Nimi: Autioranta
Paikan kuvaus: Pulkkilansalmen itärantaa
Perimätietoa: Pulkkilan talo on ollut aikaisemmin rannalla, josta se on siirretty kauemmaksi.

Nimi: Pajaranta
Paikan kuvaus: Pulkkilansalmen itärantaa.
Perimätietoa: Pulkkilan talon paja on ollut rannassa.

Paikka: Kivimäki
Kuvaus: Mäki Pulkkilansaaren kaakkoispäässä. Kivimäki on myös mäellä sijaitsevan pienen tilan nimi
Perimätietoa: Mäki on hyvin kivistä maastoa. Tila on ollut Pulkkilan talon vanha mäkitupa. Tila on ollut asumaton jo vuodesta 1967. Kivimäki on ollut Posti-Väinön mökki. Kivimäki on lehtomaata, jossa kasvaa valkovuokkoja ja muita erityisiä kasveja. Siellä on myös lähde.

Paikka: Kannas
Rinnakkaisnimi: Kannasharju
Kuvaus: Pulkkilansalmeen pistävä niemi. Joskus käytetään myös nimeä Kannasharju.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolelle pistää lahti, Kannaskaarre. Niemen tyvessä on Kannaksenniitty
Perimätietoa: Salmen eteläosa on tässä kohden kapeimmillaan. Niemessä ei ole harjua. Harju tarkoittaa paitsi harjannetta, myös niemeä, joka voi olla alavaakin maata.

Paikka: Kalakukko
Kuvaus: Lohkotila, entinen Pellonpään tilan torppa.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla. Asuinrakennuksen lähistöllä on kukkokallio, joka muodoltaan muistuttaa kalakukkoa. Kertoman mukaan tilan isäntä Pekka Pulkkinen haki Vaajavuoresta taiotun aarteen ja toi sen kotiinsa. Pian tämän jälkeen isännän toiseen jalkaan ilmestyi valkoisia matoja ja koko jalka alkoi mädäntyä. Isännän oli pakko viedä aarre takaisin vuoreen (Emil Jääskeläinen 1894, 1969).

Paikka: Suursuo
Kuvaus: Suuri suoalue, josta osa on viljelyksenä.

Paikka: Kuikkaluoto
Kuvaus: Pieni saari Rasvangissa Pulkkilansaaren itärannan lähellä.
Perimätietoa: Saari on kuikkien suosima pesimispaikka.

Paikka: Kettuvuori
Kuvaus: Korkea vuori Pulkkilansaaren keskivaiheilla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Vuoren lounaispuolella on pitkä ja kapea notkelma, kettunotko, joka ulottuu Kalakukon tilan lähistöltä Tuikonlahteen.
Perimätietoa: Vuorelta on löydetty ketun pesä.

Paikka: Uiperonlahti
Kuvaus: Pulkkilansaaren länsisyrjään pistävä pitkä ja hyvin kapea lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden lounaispuolella on pitkä ja kapea Uiperonniemi.
Perimätietoa: ”Se lahti kun on semmonen kappee uipero ettei se ou ku jonku kymmenen metrijä levvee” (Esa Pulkkinen s.1900, 1970).

Paikka: Härkäsalmi
Kuvaus: Niittysaaren ja Uiperonniemen välinen kapeahko salmi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Salmen luoteispäässä on syvä paikka nimeltään Härkäsyvä. Uiperonniemessä on korkea, sileä Härkäkallio.
Perimätietoa: Kertoman mukaan härkäkalliolla on tapellut kaksi härkää, josta toinen on pudonnut alapuolella olevaan syvänteeseen ja hukkunut (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969).

Paikka: Vaajalahti
Kuvaus: Pulkkilansaaren länsisyrjään pistävä lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden eteläpuolella on Vaajaniemi. Lahdesta jonkin matkaa pohjoiseen on pitkä ja kapea vuorijono,Vaajavuori.
Perimätietoa: ”Siinä [Vaajalahdessa] on pietty vuoajoja” (Esa Pulkkinen s.1906, 1970). Vaaja tarkoittaa seivästä, jossa on pidetty verkkoja.

Paikka: Rovastinlahti
Kuvaus: Käärmeniemen länsipuolelle pistävä lahti Rytöselän kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahdelta jonkin matkaa lounaaseen on korkea kangasselänne nimeltään Rovastinkangas. Lahden etelärannalla Verkkolahden talon metsittynyt niitty, jonka nimi on Rovastinniitty.
Perimätietoa: Pielaveden rovastin kerrotaan lähteneen sotaa pakoon. Tällä pakomatkallaan hän on viimein päätynyt Rovastinlahteen (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969).

 

Paikka: Naularanta
Kuvaus: Lohkotila, joka sijaitsee Pulkkilansaaren itärannan lähellä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan eteläpuolella on Naulavuori ja Naulakangas sekä pohjoispuolella Naulalahti ja Naulanniemi. Tilasta länteen on Naulanniitty, niityn luoteispuolella on pitkä ja kapea Naulannotko.
Perimätietoa: Tila on ollut alunperin Pulkkilan talon torppa. Talo on kertoman mukaan rakennettu 1800-luvun alussa. Tilalla on asunut Jänttejä, vanhimpia heistä ovat olleet Eenokki ja Amalia Jäntti, Eino ja Katri Jäntti sekä Huugo Jäntti. Jänttien suvussa on ollut paljon Vapaakirkon pappeja. Olettamuksen mukaan alueella on kenties valmistettu puisia nauloja, jollaisia aikaisemmin on käytetty (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969).

Paikka: Mustiaisenkangas
Kuvaus: Kangasmaa Naulakankaan pohjoisosassa.

Paikka: Heposuo
Rinnakkaisnimi: Heposuonlähde
Kuvaus: Pitkä ja kapea suoalue Pulkkilansaaren eteläosassa. Suolla on Heposuonlähde.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon koillispuolella on metsämaata, jota kutsutaan Heposuonviidaksi
Perimätietoa: Kertoman mukaan hevonen on uponnut suohon.

Paikka: Kumpuvuori
Kuvaus: Vuori Pulkkilansaaren eteläosassa

Paikka: Vuorentaus
Rinnakkaisnimi: Turpeinen
Kuvaus: Pellonpään hävinnyt mäkitupa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähellä on ollut Kivilähde.
Perimätietoa: Talo on rakennettu 1870-luvun puolivälissä. Mäkitupa on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1930-luvulla. Mökki on sijainnut Kumpuvuoren pohjoispäässä, paikka on Pellonpään talosta katsottuna vuoren takana. Saunan rauniot ovat vielä kuusen juurella. Mökin emäntä Hilma on ollut nenätön. Hän on ollut Hyvölän koululla keittäjänä. Hilma on tehnyt pyöriytyshilloa (puolukkahillo).

Paikka: Kivilähde
Kuvaus: Lähde Kumpuvuoren pohjoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähteen lähellä on sijainnut Vuorentaus-niminen mäkitupa.
Perimätietoa: Lähteen vieressä on suuri kivi.

Paikka: Suuriaho
Kuvaus: Suuri, metsittynyt aho Kumpuvuoren itärinteellä.

Paikka: Ukonkallio
Rinnakkaisnimi: Tupakkakallio
Kuvaus: Korkea kallio Pulkkilansaaren eteläosassa. Aikaisempi nimitys on ollut Ukonkallio, myöhemmin käytetty nimeä Tupakkakallio.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kallion länsipuolella on metsäsuo, jonka nimi on Ukonsuo.
Perimätietoa: Olettamuksen mukaan kalliolla on ollut Ukko-jumalan palveluspaikka. Tupakkakallio-nimi on kertomuksen mukaan saanut alkunsa siitä, että kaskenkaatajat ovat käyneet kalliolla tupakkatauolla. Lähistöllä olevat Lanninaho ja Nuoriaho ovat olleet kaskimaita (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969).

Paikka: Pahasilta
Rinnakkaisnimi: Pahasillannotko
Kuvaus: Pitkospuista tehty silta, joka on kulkenut upottavan suon yli. Suota on kutsuttu Pahansillannotkoksi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Sillan koillispuolella on metsittynyt aho, nimeltään Pahansillanaho.
Perimätietoa: Pahansillanaho on ollut Jääskelän kaskihalmeena. Silta on ollut hyvin huonokuntoinen.

Paikka: Huuhkovuori
Kuvaus: Vuori Pulkkilansaaressa Vaajalahden itäpuolella. Maanmittaushallituksen vuodelta 1967 laatimassa kartassa nimi on virheellisesti Huuhkavuori.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Vuoren juurella on Huuhkopelto, joka on jo metsittynyt.
Perimätietoa: ”Siinä [Huuhkovuorella] oli huuhkajia elännä ja siinä niitä on pesinnä” (Esa Pulkkinen s.1906, 1969).

Paikka: Tahkosaari
Kuvaus: Saari Rytöselässä Siekkisensaaren pohjoispuolella

Paikka: Aittomäki
Kuvaus: Mäki Pulkkilansaaren pohjoisosassa. Aittomäki on myös mäellä sijaitsevan tilan nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Aittolahti-niminen lahti ja lohkotila sekä Aittoranta-niminen tila.
Perimätietoa: Aittomäen tila on alunperin ollut Hyvölän talon torppa. Torppa on perustettu 1880-luvulla.

Paikka: Aittolahti
Rinnakkaisnimi: Rossinmökki
Kuvaus: Pulkkilansaaren länsisyrjään pistävän lahden nimi. Aittolahti on myös lahden pohjoispuolella sijaitsevan lohkotilan nimi. Tilan nimi on ollut aiemmin Rossinmökki.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden luoteispuolelle pistää Aittoharjun niemeke. Niemen länsipuolella on Aittoluoto. Lahden kaakkoispuolella on korkea Aittovuori.
Perimätietoa: Lahden rannalla on ollut eränkävijöiden rakentama aitta. Aittolahden tila on ollut alunperin Viitalan talon torppa. Torppa on rakennettu 1880-luvulla.

Paikka: Aittoranta
Kuvaus: Pikkutila, joka on lohkaistu Hyvölän talon maasta 1930-luvulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Aittolahti sekä samanniminen tila. Lähistöllä on myös Aittomäki sekä samanniminen lohkotila.
Perimätietoa: Tila sijaitsee Hyvölänsalmen rannalla.

Paikka: Tervonsaari
Kuvaus: Saari Rasvangissa Pulkkilansaaren pohjoispään koillispuolella. Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa Tervonsaaren virheellinen nimitys on Tervassaari.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pulkkilansaaren pohjoisimman niemen kärjessä on Tervonkallio. Niemen edustalla on Tervonkallionapaja.

Paikka: Pienihiekka
Kuvaus: Apajapaikka Pulkkilansaaren pohjoispäähän pistävässä vähäisessä lahdessa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pienihiekalta hieman länteen on suurempi lahti nimeltään Hiekkakaarre, jossa Isohiekka-niminen apajapaikka.

Paikka: Hiekkakaarre
Rinnakkaisnimi: Pieni-Kukkola, Kukkola
Kuvaus: Rasvangin lahti, joka pistää Pulkkilansaaren luoteispäähän. Hiekkakaarre on myös lohkotilan nimi
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahdessa on Isohiekka-niminen apaja ja siitä hieman itään on pienempi lahti, jossa on myös apajapaikka nimeltään Pienihiekka.
Perimätietoa: Lahdessa on hiekkaranta. Lohkotila on ollut Vesterilän talon torppa. Tila sijatsee Hiekkakaarteen lahden rannalla. Tilan aikaisempi nimitys on ollut Pieni-Kukkola tai pelkkä Kukkola.

Paikka: Räystätkivi
Kuvaus: Suuri kivi Pulkkilansaaren pohjoispäässä lähellä saaren itärantaa. Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa kiven nimi on virheellisesti Räystäskivi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kivi sijaitsee Räystätkivenniityn lähellä.
Perimätietoa: Kivessä on ulkoreuna, joka muistuttaa katon räystästä.

Paikka: Salonpää
Kuvaus: Pulkkilansaaren pohjoisosa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren luoteiskolkassa on Salo-niminen lohkotila. Saaren pohjoisrannan lähistöllä on korkea Salonvuori. Saaren luoteiskulman länsipuolella on Hyvölänsalmessa Salonnurkka-apaja. Saaren keskivaiheilla on metsäinen Salonsuo, joka ulottuu Joutsensalmen kylän puolelle.
Perimätietoa: Salonvuoressa Hyvölän koululaiset kävivät mäenlaskussa jopa välitunnilla. Pulkkilansaaren aikaisempi nimitys on ollut Pulkkilansalo.

Paikka: Likoharju
Rinnakkaisnimi: Salo
Kuvaus: Kangasselänne Rulkkilansaaren luoteiskulmassa. Selänteen kaakkoispäässä sijaitsevan Salon tilan aikaisempi nimitys on myös ollut Likoharju.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Selänteen länsipuolella on Likokaarre-niminen lahti.

Paikka: Salo
Rinnakkaisnimi: Likoharju
Kuvaus: Lohkotila, joka on aluperin ollut Salakan talon torppa. Tilan aikasIempi nimitys on ollut Likoharju.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tila sijaitsee Pukkilansaaressa, jonka aikaisempi nimi on ollut Pulkkilansalo. Pulkkilansaaren pohjoisosan nimi on Salonpää.
Perimätietoa: Kertoman mukaan Salon torppa on rakennettu 1800-luvun puolivälissä.

Paikka: Likokaarre
Kuvaus: Rasvangin lahti, joka pistää Pulkkilansaaren luoteispäähän.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden edustalla on muikkuapaja nimeltään Likokaarteen apaja. Lahden itäpuolella on Likoharju-niminen harjanne, jonka kaakkoispäässä on Salon tila.

Paikka: Mukonkaarre
Kuvaus: Rasvangin lahti, joka pistää Pulkkilansaaren itäsyrjään.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden kaakkoispuolella on Mukoharju-niminen niemi.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Paikka: Talassaari
Kuvaus: Saari Pulkkilansaaren itärannan lähistöllä.
Perimätietoa: Talas tarkoittaa telinettä, jossa kuivataan verkkoja, tai venesuojaa.

Paikka: Kannassaari
Rinnakkaisnimi: Peuransaaret
Kuvaus: Pitkä ja kapea saari Rasvangissa Rytöselän keskiosassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kannassaaren ja Leväsensaaren välinen salmi on nimeltään Kannassalmi.
Perimätietoa: Saaren keskiosa on hyvin kapea ja se on keväisin veden alla. Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa on Kannassalmen paikalla virheellisesti nimi Rytösalmi. Rytösalmi on todellisuudessa Rytösaaren ja Kannassaaren välissä.

Paikka: Konttisaari
Kuvaus: Vähäinen saari Rytöselässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren luoteispuolella on hieman suurempi Laukkusaari.

Paikka: Laukkusaari
Kuvaus: Pienehkö saari Rytöselässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren kaakkoispuolella on pienempi Konttisaari.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan saaren muodosta.

Paikka: Turkonsaari
Kuvaus: Aittolahden eteläpuolelle pistävä lahti.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Paikka: Rytösaari
Kuvaus: Suuri saari Pulkkilansaaren länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rytösaaren ja läheisen Kannassaaren välinen salmi on Rytösalmi. Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa Rytösalmi on virheellisesti merkitty Kannassalmeksi. Hyvölänsalmen ja Pulkkilansalmen välinen Rasvangin osa on nimeltään Rytöselkä.
Perimätietoa: ”Se on semmosta rytteikköö” (Anja Jääskeläinen s.1891, 1969).

Paikka: Vätkylänkallio
Kuvaus: Korkea kallio Pulkkilansaaressa.
Perimätietoa: Vätkylä tarkoittaa pukkisänkyä.

Paikka: Kaislalahti
Kuvaus: Pulkkilansaaren itäsyrjän keskipaikkeille pistävä Rasvangin lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden itäpuolelle pistää Kaislaniemi. Niemen eteläpuolella on pienehkö Kaislakaarre-niminen lahti.

Paikka: Kettuselkämä
Rinnakkaisnimi: Kettukangas
Kuvaus: Mäntyjä kasvava Niiniveden harjanneranta, jossa on varhemmin ollut ketun pesiä. Kettuselkämän koillispuolella on samanniminen tila, josta käytetään puheessa nimeä Huttula.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kettuselkämältä pohjoiseen päin on kettuniitty.

Paikka: Huttula (kartassa Kettuselkämä)
Rinnakkaisnimi: Kettuselkämä
Kuvaus: Kettuselkämä-nimisen tilan kansanomainen rinnakkaisnimi. Nimi on annettu asukkaiden sukunimen mukaan.
Perimätietoa: Alkujaan paikan nimi oli Kettukangas, selkämä-nimen on antanut kartantekijä.

Paikka: Rantala
Kuvaus: Vanha tila Niiniveden rannassa.

Paikka: Kaivanto
Kuvaus: Kuoriniemessä oleva kapea kohta, jonka yli vedetään veneet. Samanlainen ylityspaikka on myös Haudanniemessä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kaivannon lähellä on Kaivannonkallio sekä Kaivannonharju-niminen huvila.

Paikka: Rantakylä
Kuvaus: Kyläkunta, johon kuuluvat Kuorilahden rannalla olevat Vehmaan, Maunolan, Kuorilahden, Tasangon ja Rantalan tilat. (Huom! Karttoihin Rantakylä on merkitty virheellisesti liian länteen paikalle, jossa sijaitsee Hiidenmaa.)

Paikka: Vehmaa
Kuvaus: Kuorilahdesta lohkaistu tila. Samalla nimellä tunnetaan myös Mäntylän tilan pohjoispuolella ollut Eljakselan torppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Entisen Vehmaan torpan pohjoispuolella on jyrkkä Vehmaankallio, samoin Vehmaansuo ja Vehmaanniitty.

Paikka: Isoniitty
Kuvaus: Isokokoinen niitty Vehmaan tilan eteläpuolella.

Paikka: Tasanko
Kuvaus: Tila Kuorilahden rannalla
Perimätietoa: Tilalla ovat asuneet ainakin Ville Puranen, Stihl, Tukiaiset ja Jääskeläiset. Tukiainen ajoi hevosella postia Tervosta Haapamäelle. Tukiaisen emäntä hukkui kaivoon.

Paikka: Laamanen
Kuvaus: Metsittynyt niitty Kuorilahden rannalla.

Paikka: Tyhjänkasvaja
Perimätietoa: Metsä, josta aikoinaan yritettiin raivata peltoa. Pelto kasvoi kuitenkin niin huonosti, ettei sitä kannattanut viljellä, ja sen annettiin metsittyä. (Lauri Puranen, s. 1926, 1981)

Paikka: Maunola
Kuvaus: Kuorilahdesta vuoden 1950 tienoilla lohkaistu tila.
Perimätietoa: Nimi on annettu isännän etunimen mukaan.

Paikka: Notkola
Kuvaus: Tila, jonka lähellä on notkelma ja siinä pieni puro. Entinen Mäenpään torppa.

Paikka: Tanneri
Kuvaus: Niitty Haapamäen luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn itäpuolella on Tannerinkallio.
Perimätietoa: Tannerista vedet virtaavat Niiniveteen, Tannerista lähtien taas pohjoiseen Suostuun päin.

Paikka: Santtiapaja
Kuvaus: Apajapaikka Niiniveden Kuorilahdessa. Santtiapaja-nimellä voidaan tarkoittaa myös mitä tahansa hyvää apajapaikkaa. (Ukko Hentunen, s. 1922, 1981.)
Perimätietoa: ”Siitä syven ja siitä kokkeiltiin, onko kala maessa”. (Lauri Puranen, s.1926, 1981.)

Paikka: Haanalusapaja
Kuvaus: Niiniveden Kuorilahdessa oleva apajapaikka, jonka lähellä rannassa on ollut lehmähaka.

Paikka: Talvitienapaja
Kuvaus: Apajapaikka Niiniveden Kuoriniemen länsipuolella paikassa, jonka lähellä on ennen kulkenut talvitie.

Paikka: Laulaisranta
Kuvaus: Niiniveden Kuorilahdessa oleva apajapaikka, jonka lähellä rannalla on joskus asunut Laulaisia Mäenpään torpassa.

Paikka: Lehtosaari
Kuvaus: Lehtipuita kasvava saari Niinivedessä.

Paikka: Tarvaisensuo
Kuvaus: Suo, joka on entistä peltoa.
Perimätietoa: Pellon laidassa on ollut mökki, jossa on asunut Tarvaisia. Mökissä on asunut räätäli Tarvainen.

Paikka: Hiidenmaa (puheessa Hiienmaa)
Rinnakkaisnimi: Tiitilä
Kuvaus: Laajanlahden, Hiidenlammen ja Hiidenlahden lounaispuolelle jäävä alue. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. Karttaan on merkitty Hiidenmaan paikalle virheellisesti Rantakylä. Hiidenmaa on myös kankaalla sijaitsevan talon nimi, jonka vanhentunut rinnakkaisnimi on Tiitilä. Kartassa on nimen puhekielinen muoto Hiienmaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Hiidenmaalla on Vehmaan tilan niitty nimeltään Hiidenniitty. Hiidenlahdessa lähellä Hiidenmaan taloa on Ollikaisen talo.

Paikka: Tiitilä
Rinnakkaisnimi: Hiidenmaa
Kuvaus: Hiidenmaa-nimisen tilan vanhentunut rinnakkaisnimi, joka on annettu asukkaiden sukunimen (Tiitinen) mukaan.

Paikka: Hiidenlampi (puheessa Hiienlampi, Hiijenlampi)
Kuvaus: Lampi Laajankankaalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Hiidenlammen luoteispuolella on Hiidenlahti ja lahden rannalla on pelto nimeltään Hiidenlahdensuo. Suo on ollut viljelyksessä vielä 1970-luvulla. Hiidenlahden eteläpuolella on Hiidenniemi ja niemessä on jyrkkä ja kallioinen mäki, jonka nimi on Hiidenvuori.

Paikka: Pellonpäänaho
Kuvaus: Metsittynyt aho Hiidenlahden rannalla olevan pellon eteläpäässä.

Paikka: Yöhaka
Kuvaus: Entinen karjahaka, jossa on pidetty lehmät ja hevonen yötä.

Paikka: Vuorenkangas
Kuvaus: Kangas Hiidenvuoren etelärinteessä

<

Paikka: Pieniniemi
Kuvaus: Pieni niemi Rantakankaan eteläpäässä.

Nimi: Kuorlahti
Rinnakkaisnimi: Kuorelahti, Kuorilahti
Paikan kuvaus: Niiniveden lahti ja tila Kuorlahden rannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kuorlahden eteläpuolella on Kuorniemi ja niemessä on samanniminen tila, joka on entinen Laajan torppa. Kuorlahden itäpuolella on Haapamäen rinteessä Kuorvuori-niminen mäki. Kartassa nimien kirjoistusasu noudattaa puhekielen muotoa. Perimätietoa: Kuorlahden tilan asukkaat ovat tulleet Haapamäeltä Puralan talosta.

Nimi: Surmanlaani
Paikan kuvaus: Kuoriniemen ranta. Perimätietoa: Rantaan on aikoinaan paleltunut Tilda Jääskeläinen kuoliaaksi. Tilda oli lähtenyt kauppa- ja apteekkiasioille hiihtäen Niiniveden jäätä pitkin. Talvituisku peitti kuitenkin jäljet ja paaluumatka oli raskas. Voimat uupuivat Tildan päästyä lähelle rantaa. Hänet löydettiin kuoliaaksi paleltuneena.

Nimi: Pönkäsaari
Paikan kuvaus: Saari Niinivedessä Kuoriniemen länsipuolella. Perimätietoa: Nimen alkuperää ei tiedetä.

Paikka: Salmela
Kuvaus: Kuoriniemessä oleva tila, jota pidetään kesämökkinä.
Perimätietoa: Varhemmin Salmela on ollut Laajan talon mökki ja siinä on asunut kylän suutari. Suutarin nimi oli Mikko Huuskonen. Mikon vaimo Emma oli sanottiin olevan ”unohtunut Luojalta” yhdeksäksi vuodeksi. Hän makasi tuon ajan halvaantuneena.

Paikka: Tyvilehto

Kuvaus: Hävinnyt Eljakselan torppa Lehdonpellon (puheessa Lehonpellon) laidassa Muita paikkaan liittyviä nimiä: Latvalehto, Lehdonpelto
Perimätietoa: Lehdon rannassa on ollut laivalaituri, johon on tuotu myös kauppaan tulevat tavarat.

Paikka: Lehonranta
Rinnakkaisnimi: Tyvilehto
Kuvaus: Laivalaituri
Perimätietoa: Kerran Viitasaari-laiva toi tavaraa Haapamäen kaupalle. Kauppaan oli tulossa toppasokeria. Yksi toppa putosi veteen ja ehti upota. Laivan jatkettua matkaa pojat sukelsivat topan ylös. Pojilla oli ”makkeet päevät”.

Paikka: Eljaksela
Kuvaus: Haapamäen etelärinteellä sijaitseva suuri maatila. Eljakselan kantatalo oli Pekkala. Ensimmäisen Eljakselan isännän nimi oli Eljas. Muita paikkaan liittyviä nimiä: Haapamäen luoteispuolella olevan metsän nimi on Eljakselankorpi. Eljakselan tilalla käytössä ollutta nimistöä ovat mm. Raivioniitty,Isonmäenniitty, Savihautalato, Nurkkalato, Heinäkorpi, Porttilato, Kenkämänlato
Perimätietoa: Isojen talojen tapaan Eljakselastakin lainattiin rahaa tarvitseville. Gabriel-isännällä 1800-luvulla oli luottorenkinä Hämäläinen, Verkkolahden Hämäläisiä. Hämäläinen kertoi Gabrielille tarvitsevansa rahaa talon ostoon. Gabriel antoi rahakirstun avaimen luottorengilleen ja sanoi: ”Ota niin paljon kuin tarviit, mutta elä anna avainta akoille”. Renki osti Niiniveden takaa Lamminpään. Näin Hämäläiset tulivat Niiniveden taakse. (Esa Huttunen, 2006.)
Perimätietoa: Eljakselan Gabriel ja Aron Hermanni olivat molemmat nuotalla Iisvedellä. Jostakin syystä Gabrielin lähtiessä vetämään nuottaa renkinsä kanssa nuotat meni ristiin Hermannin nuotan kanssa. Gabriel sanoi rengilleen: ”Oot sinä riski, mutta nyt souva”. Gabriel pelkäsi kotiin tultuaan, että nyt tuli vihat naapurin kanssa. Asia kuitenkin sovittiin. (Osmo Puranen, s. 1935, 2006.)

Paikka: Pätkälä
Kuvaus: Eljakselan työväen asunto.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pätkälän ympärillä oleva pelto on Pätkänpelto ja koillispuolella oleva kallio Pätkänkallio.
Perimätietoa: Aluksi rakennus oli pieni, koska työmiehiä oli vain yksi. Mutta kun työväkeä tuli enemmän, piti rakennusta laajentaa; siihen tehtiin lisää ”pätkiä” ja samalla uudeksi nimeksi tuli Pätkälä (Ukko Hentunen, s.1922. 1981) Pätkälän lähellä on ollut Jalmari ja Helmi Jäntin yhden huoneen mökki. Jalmari ja Helmi oli sovittu vihittäväksi Keurulaisen kinkerissä. Rovasti Elovaara kysyi toimituksen edetessä, tahtooko Jalmari Helmin. Jalmari kääntyi ja kysyi: ”Tahtooko joku muu?” Elovaara kysyi uudestaan, ja Jalmari vastasi: ”En sitten millään.” Toimitus loppui siihen, mutta Helmi sanoi lopuksi: ”Tykkee se kuitenniin.” Tämän jälkeen Elovaaran piti mennä pitkälleen, sillä häntä otti sydämestä. Eikä hän jaksanut enää virkaansa hoitaakaan. Vt. pappi sai asian käsiteltäväkseen. Nyt Jalmaria kuitenkin papin taholta vannotettiin, että on etukäteen tehtävä selväksi, tahtooko vai ei. Helluntaina Jalmari ja Helmi vihittiin kristilliseen avioliittoon. Jalmari tunnettiin show-miehenä. Jalmarin kuoltua Helmillä oli ”leipäsutena” Aatto Vikman.

Paikka: Heinäkorpi
Kuvaus: Pelto metsän keskellä Eljakselan talosta kaakkoon.


Paikka: Hiililato
Kuvaus: Eljakselan itäpuolella Myllypellon lähellä oleva lato, jota on aiemmin käytetty hiilivarastona.

Paikka: Aro
Kuvaus: Vanha tila Haapamäellä, lohkaistu Puralasta 1800-luvulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Solansuunmutka
Perimätietoa: Aron pihapiirissä on Luikka-niminen asuintalo, jossa on asunut ja asuu sekä talon omaa väkeä että työntekijöitä. Arosta Aholaan menevän tien varressa on Louhu, jossa asui ennen Aron työnjohtajia, mm. Säilä ja Lemmetty. Jatkosodan aikana Louhulla asui inkeriläinen Huopalaisen perhe.
Perimätietoa: Eljakselan Gabriel ja Aron Hermanni olivat molemmat nuotalla Iisvedellä. Jostakin syystä Gabrielin lähtiessä vetämään nuottaa renkinsä kanssa nuotat meni ristiin Hermannin nuotan kanssa. Gabriel sanoi rengilleen: ”Oot sinä riski, mutta nyt souva”. Gabriel pelkäsi kotiin tultuaan, että nyt tulivihat naapurin kanssa. Asia kuitenkin sovittiin. (Osmo Puranen, s. 1935, 2006.)

Paikka: Saunahaka
Kuvaus: Entinen karjahaka, jonka lähellä on ollut sauna.
Perimätietoa: Haka ulottui Aron koivukujan päähän saakka. Eljakselasta kaupalle päin oli iso saunarakennus, ja kaivo oli saunan sisäpuolella. Lähellä oli myös paja. Haapamäen kylän urheilukenttä sijaitsi Saunahaassa. Kentällä pelattiin paljon pesäpalloa. Aitaus oli myös sikojen laitumena, eikä ollutkaan harvinaista, että kenttä oli sikojen tonkima.

Paikka: Vasikanhäntä
Kuvaus: Notkelma, jossa on lähde. Vasikanhännän alapuolella on nyttemmin melkein kuivunut Luikkalampi

Paikka: Niittylä
Kuvaus: Hävinyt mökki Laajan itäpuolella, tien alkupuolella.

Paikka: Ahola
Kuvaus: Vanha tila Haapamäellä, syntynyt Mäenpään kanssa Mattilan jaossa 1826.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Itäpelto on pelto Aholan itäpuolella. Eteläpelto on pelto Aholan eteläpuolella. Pohjoisrinne on rinnepelto Aholan tilan pohjoispuolella.
Perimätietoa: Aholan talon pihanpääkamarissa sijaitsi Haapamäen ensimmäinen kauppa ja myöhemmin Karttulan Osuusliikkeen Haapamäen myymälä. Myymälänhoitajana oli Numminen. Myymälä muutti myöhemmin omaan kiinteistöön Arontien ja maantien risteykseen. Nummiskammari ja Nummistupa jäivät Aholan pihalle. Nummistupa on myöhemmin siirretty Vesannon Tiitilänkylälle.

Paikka: Mäenpää
Kuvaus: Tila maantieltä Haapamäelle nousevan tien päässä.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1826, jolloin Mattilan tila jaettiin Aholaksi ja Mäenpääksi. Mäenpäässä on asunut Purasia. Toisen maailmansodan aikana Mäenpäässä asuivat Karjalasta siirtolaisena tullut Esteri Fali poikansa Ilmarin kanssa, sodan jälkeen tila siirtyi samoin siirtolaisina tulleille Lujasille.

Paikka: Tuomioniemi
Kuvaus: Vekaraniemi, Tuomioniemi ja Hauanniemi sijaitsevat peräkkäin Haapamäellä Iisveden luoteisrannalla.
Perimätietoa: August Kannisen (Kannisen suvun vaiheista, 1992) mukaan Vekaraniemellä asui joku vekara, joka oli tieltä pois raivattava. Hänet tuomittiin Tuomioniemellä ja päiviltä pois päästettynä haudattiin Hauanniemeen.

Paikka: Tuomioniemi
Kuvaus: Iisveteen pistävä pitkä ja kapea niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tuomioniemen länsipuolella on Tuomiolahti.
Perimätietoa: Niemessä kerrotaan olleen vanha käräjäpaikka, mistä ovat merkkeinä rinkiin asetetut kivet ja rannassa kasvava iso petäjä, johon raipparangaistukseen tuomitut sidottiin (Martti Pöysti s.1937, 1981). ”Tuomioniemessä tuomittiin, Siverissä siunattiij ja Haovanniemessä haovattii” (Niilo Hentunen s.1931, 1981)

Paikka: Margareta
Kuvaus: Apajapaikka Iisvedessä Tuomiolahdella.
Perimätietoa: Nimi on annettu Heikkilän Margareta-nimisen tamman mukaan, joka hukkui lahteen joskus 1930-luvulla (Ukko Hentunen s.1922, 1981).

Paikka: Harju
Kuvaus: Apajapaikka Iisvedessä Tuomioniemen lounaisrannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Vekaroniemen rannalla, vastapäätä Harjua on Kuusikkoharju-niminen apajapaikka.

Paikka: Vekaroniemi
Rinnakkaisnimi: Wekaraniemi
Kuvaus: Iisveteen pistävä niemi, jonka nimi ollut Haapamäen kalavesilohkokunnan vuoden 1914 kartan mukaan ollut Wekaraniemi. Vekaroniemi, Tuomioniemi ja Hauanniemi sijaitsevat peräkkäin Haapamäellä Iisveden luoteisrannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Vekaroniemen länsipuolella on Vekarolahti, jota kutsutaan myös Heikkilänlahdeksi. Vekaroniemen pohjoispäässä on mäki, jonka nimi on Vekarovuori. Vuoren itäpuolella on Vekaropuro, joka laskee Karhukankaalta Tuomiolahteen. Vekaropuroon laskee myös Kettulanlammesta alkava Pöksypuro. Vekaronimellä on Heikkilä-niminen tila, josta käytetään myös nimeä Vekaroheikkilä.
Perimätietoa: Nimen alkuosa palautuu vanhaan vekara-sanaan, joka tarkoittaa varsijousen viritysratasta (Saloheimo: Rautalammin historia s. 21). August Kannisen (Kannisen suvun vaiheista, 1992) mukaan Vekaraniemellä asui joku vekara, joka oli tieltä pois raivattava. Hänet tuomittiin Tuomioniemellä ja päiviltä pois päästettynä haudattiin Hauanniemeen.

Paikka: Paskaluoto
Kuvaus: Pieni, useimmiten veden alla oleva luoto Vekarolahdessa.

Paikka: Haudanniemi (puheessa Hauanniemi)
Rinnakkaisnimi: Hautaniemi (Haapamäen kalavesilohkokunnan kartassa vuodelta 1914).
Kuvaus: Vekaraniemi, Tuomioniemi ja Hauanniemi sijaitsevat peräkkäin Haapamäellä Iisveden luoteisrannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Haudanniemen länsipuolella on Haudanlahti ja lahden rannassa Haudanlahdenniitty.
Perimätietoa: August Kannisen (Kannisen suvun vaiheista, 1992) mukaan Vekaraniemellä asui joku vekara, joka oli tieltä pois raivattava. Hänet tuomittiin Tuomioniemellä ja päiviltä pois päästettynä haudattiin Hauanniemeen. Niilo Hentusen (s.1931, 1981) mukaan niemeen on haudattu mies, joka on Tuomioniemessä tuomittu ja Siverissä siunattu.

Paikka: Haapamäki
Kuvaus: Mäki ja kylän nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Seudulla on myös muita haapa-alkuisia nimiä kuten Haapalahti ja Haapaniemi.
Perimätietoa: Kylältä on löydetty jäänteitä kivikauden asutuksesta. Pysyvästi Haapamäellä on asuttu viimeistään eräasutuksen ajoilta lähtien, vanhimmat kirjalliset tiedot kylältä ulottuvat 1500-luvun puoliväliin.

Paikka: Hiekkakangas
Kuvaus: Hiekkapohjainen mäntymetsä Nääliönkallion pohjoispuolella. Kartoissa virheellinen nimi Hiekkapelto.

Paikka: Aittokallio
Kuvaus: Kallio Haapamäellä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Aittokallion ja Nääliönkallion välissä sijaitsee Aittosuo.

Paikka: Hirvikivi
Kuvaus: Aittokalliolla oleva iso kivi.
Perimätietoa: Arvellaan, että kiveltä on joskus vahdittu hirviä.

Paikka: Villenniitty
Rinnakkaisnimi: Eeron niitty
Kuvaus: Varhemmin niityn on omistanut Ville-niminen mies, nykyisin niitty tunnetaan Eeron niittynä.

Paikka: Turvesuon kangas
Kuvaus: Kangas, jonka länsipuolella olevalta suosta on nostettu turvetta.
Perimätietoa: Turvetta on säilytetty kankaan laidassa olleessa turveladossa. (Niilo Hentunen, s. 1932, 1981)

Paikka: Antinniitty
Kuvaus: Metsittynyt niitty, jonka on raivannut Antti-niminen mies.

Paikka: Lamminmäki
Kuvaus: Mäki Karhukankaan pohjoispäässä Likolammen lähellä sekä Lamminmäellä sijaitsevan tilan nimi.

Paikka: Kettula (kartassa Mäkelä)
Rinnakkaisnimi: Mäkelä
Kuvaus: Mäkelän tilan kansanomainen nimitys, virallista nimeä ei puhekielessä käytetä.
Perimätietoa: 1930-luvulla Mäkelässä sijaitsi yksi Suomen tuon ajan suurimmista kettutarhoista, ja enimmillään tilalla oli useita satoja sinikettuja. Tarhan omisti Aholan tilan poika Aapeli Korhonen (1879-1938) ja tilaa hoiti hänen veljensä Kalle. Aapeli Korhonen oli lähtenyt nuorena siirtolaiseksi Amerikkaan ja muutti Yhdysvalloissa nimensä Abel Adamsiksi. Palattuaan Suomeen vuonna 1912 hän perusti elokuvayhtiö Adams Filmi Oy:n ja avasi ensimmäisen elokuvateatterinsa Helsingissä. Parissa vuosikymmenessä yhtiö kasvoi yhdeksi Suomen suurimmista elokuvien levittäjä- ja tuottajayhtiöistä.

Paikka: Kummunpelto
Kuvaus: Pelto, jonka keskellä on kumpare.

Paikka: Hiilirinne
Rinnakkaisnimi: Hiilimökinrinne
Kuvaus: Rinteessä on ennen poltettu hiiliä. Rinteen päällä on ollut hirsimökki, jossa hiiliä on säilytetty.

Paikka: Nääliönniitty
Rinnakkaisnimi: Puronniitty
Kuvaus: Niitty, jonka halki kulkee Puikkosoja. Oja on Puikkosen aikanaan kaivama, lähtee Nääliönkalliolta ja laskee Suostuun.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Nääliönkallio sijaitsee Nääliönniityn kaakkoispuolella.

Paikka: Ruutanalampi
Kuvaus: Lampi on syntynyt, kun paikalta on nostettu mutaa. Myöhemmin lampeen on istutettu ruutanoita.

Paikka: Kauramäki
Kuvaus: Mäki Ruutanalammen eteläpuolella ja tila Haapamäen etelärinteellä.

Paikka: Suoaho
Kuvaus: Suoperäinen pelto.
Perimätietoa: Suoaholla, maantien itäpuolella, oli punainen mökki. Siinä Oskari Simonen surmasi vaimonsa ja itsensä. Heiltä jäi poika, Olavi. Olavin otti huostaansa Oskarin sisar, Selina, joka oli Jokiniemessä Kukkosessa emäntänä ja eli leskenä viiden poikansa kanssa. Suoaholla on asunut myös Pirskasia.Maantien toisella puolella asui mökissään Oravainen, joka oli metsäyhtiöiden kymppinä. Oravainen hirttäytyi Aron pellolla olleeseen latoon. Tämän jälkeen Oravaisen mökissä asui toisen maailmansodan aikaan inkeriläinen Hyytiäisen perhe.

Paikka: Tienpää
Rinnakkaisnimi: Lemmetty
Kuvaus: Vuonna 1951 perustettu tila, jolle vie vain yksi tie. Tilaa kutsutaan myös asukkaiden nimellä Lemmetty.
Perimätietoa: Tienpään tila on erotettu Mäenpäästä.

Paikka: Pohjoisenkorpi
Rinnakkaisnimi: Jakoperä
Kuvaus: Metsäinen alue Tienpään ja Notkolan välillä, Mäenpään entisiä maita.

Paikka: Hiekkaniitty
Rinnakkaisnimi: Hiekkapelto
Kuvaus: Hiekkaniityn nimi on merkitty karttoihin virheellisesti muotoon Hiekkapelto.

Paikka: Solansuunmutka
Rinnakkaisnimi: Aronmutka
Kuvaus: Jyrkkä mutka maantiessä Aholan ja Aron maiden rajalla. Ennen pellot oli aidattu, ja silloin aitojen välissä oli kapea sola. (Irma Leskinen, s. 1926, 1981).

Paikka: Purala
Kuvaus: Vanha asuinpaikka Haapamäen koulusta etelään
Perimätietoa: Tiettävästi 1800-luvun lopulla hävinnyt talo, jossa on asunut Purasia. Puralan eteläpuolella on ollut toinen vanha kantatalo, Pekkala.

Paikka: Pekkala
Kuvaus: 1900-luvun alussa kadonnut vanha asuinpaikka Haapamäellä.
Perimätietoa: Pekkala on Haapamäen vanhimpia taloja, aikoinaan siinä on asunut Pekka Raatikainen. Eljaksela on lohkaistu Pekkalasta. Ennen kuin Haapamäen koulu rakennettiin, kansakoulu toimi mm. Pekkalan tuvassa. Nykyisin Pekkalasta on jäljellä enää iso pihlajapuska entisen kellarin paikalla.

Paikka: Kinttukäänne
Kuvaus: Haapamäen koululle ja Mäenpään tilalle vievän tien risteys, jossa on ennen ollut Eljakselan samanniminen mäkitupa.

Paikka: Sikokumpu
Kuvaus: Vuonna 1970 lakkautetun Haapamäen koulun paikan kansanomainen nimi.

Paikka: Rasi
Kuvaus: Pelto Haapamäen koillispuolella, entistä kaskimaata. Rasin laidasta kohoaa Haapamäen rinne, jota kutsutaan Rasinrinteeksi.

Paikka: Raivioniitty
Kuvaus: Metsittynyt niitty Rasinrinteen kaakkoispuolella.


Paikka: Isonmäenniitty
Kuvaus: Niitty Rasinrinteen itälaidalla.


Paikka: Savihautalato
Kuvaus: Lato, jonka lähellä on savihauta.


Paikka: Nurkkalato
Kuvaus: Hävinnyt lato, joka on sijainnut pellon nurkkauksessa.


Paikka: Porttilato
Kuvaus: Hävinnyt lato, jonka lähellä on ollut karjaportti.


Paikka: Kenkämänlato
Kuvaus: Hävinnyt lato, joka on sijainnut loivahkolla kumpareella


Paikka: Isolato
Kuvaus: Iso lato Rasinniityllä.

Paikka: Korsunniitty
Kuvaus: Aholan tilan muista maista erillään oleva niitty.

Paikka: Pöksykoski (kartassa Hietikko)
Rinnakkaisnimi: Pöksypuro, Hietikko, Pietun mökki, Pieksumökki, Remes
Kuvaus: Haapamäellä oleva pieni puro ja asuinpaikka puron varrella. Hietikko on asuinpaikan virallinen nimi.
Perimätietoa: Pöksypuro lähtee Kettulan lammesta Kettulan luota ja laskee Vekarolahteen. Ukko Hentusen (s.1922, 1981) mukaan Eljakselan työmiehet liottivat ennen purossa pihkaisia housujaan. Asuinpaikalla on aiemmin ollut Eljakselan torppa. Pöksykoski on asuinpaikan vanhentunut nimi, nykyisin käytetään nimitystä Pietun mökki.

Paikka: Harjula
Kuvaus: Asuintontti Haapamäellä.
Perimätietoa: Harjulassa asui kyläseppä, viitakeseppä, vielä 1960-luvulla.

Paikka: Kokkomäki
Kuvaus: Haapamäen korkein kohta 180,2 m meren pinnasta.
Perimätietoa: Kokkomäki on hyvä näköalapaikka. Ennen Kokkomäellä poltettiin juhannuksina kokkoa ja tanssittiin piirileikkejä. Kerma-Kekkonen myi kerran juhannuskokolle lippuja turkki päällä, niin kylmä oli ilma. Tapio Nousiainen Katajamäeltä näytti eräänä juhannuksena kokkoväelle ihmeen ja käänsi letun ilmassa. Kiinan-Kalle eli lähetyssaarnaaja Kalle Korhonen tuli juhannuksena Vesannolta, myöhemmin Helsingistä, Haapamäelle sukulaisvierailulle, jotta sai pitää pitkät puheet kokolla. Kauppias Ferdinand Kontio jatkoi kokkoperinnettä 1970- ja 1980-lukujen vaihteeseen saakka. 1980-luvulla kyläläiset rakensivat mäelle näkötornin entisen kolmiomittaustornin tilalle. Kolmiomittaustornissa lotat olivat hoitaneet ilmavalvontaa toisen maailmansodan aikaan. Koska tornissa oli pakkasöinä kylmä, lotat saivat Ruotsista lahjoituksena susiturkin. Turkkia kutsuttiin ilmavalvontaturkiksi ja sodan jälkeen lotat lahjoittivat sen Tervon seurakunnan kirkkoherralle kinkeriturkiksi.

Paikka: Karhukangas
Kuvaus: Vekarovuoren pohjoispuolella oleva mäkinen kangas sekä Lamminmäellä sijaitsevan tilan nimi.
Perimätietoa: Kerrotaan, että Karhukankalla on aikoinaan tapettu karhu.

Paikka: Vuorela
Kuvaus: Tila Vekarovuoren rinteessä, entinen Heikkilän työmiesten asunto.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alamutka ja Ylämutka

Paikka: Alamutka
Kuvaus: Vuorelasta maantielle vievässä tiessä oleva jyrkkä mutka.

Paikka: Ylämutka
Kuvaus: Vuorelasta maantielle vievässä tiessä jyrkän kumpareen päällä oleva mutka.

Paikka: Metsärinne
Rinnakkaisnimi: Vehovuori
Kuvaus: Vekarovuoren rinteellä sijaitseva, siirtolaisten 1940-luvulla perustama tila. Virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden sukunimellä ”Vehovuor”.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Metsärinteestä kaakkoon on Rinne-niminen tila.

Paikka: Metsäpelto
Rinnakkaisnimi: Suvinen

Kuvaus: Vuorelan tilasta erotettu asuintontti. Virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden sukunimellä Suvinen tai käytetään nimeä Lautimmökki.

Paikka: Ukkola
Kuvaus: Mäntylän tilasta erotettu asuintontti. Nimi on annettu isännän Ukko Hentusen etunimen mukaan.

Nimi: Mäntylä
Rinnakkaisnimi: Hentunen
Paikan kuvaus: Tila on erotettu Heikkilästä itsenäiseksi 1910-luvulla. Tilaa voidaan kutsua myös asukkaiden sukunimellä Hentunen.

Nimi: Nurkkala
Paikan kuvaus: Tila entisen Heikkilän maan pohjoisnurkassa, samalla Peltoaukealla kuin Mäntylä.

Paikka: Korpela
Rinnakkaisnimi: Vatanen
Kuvaus: Autio tila Karhukankaan laidassa. Korpela on virallinen nimi, puheessa tilaa kutsutaan entisten asukkaiden sukunimellä.

Paikka: Likolampi
Kuvaus: Soistunut lampi. Kartassa on virheellinen nimi Likosuo.
Perimätietoa: Lammesta on aikoinaan viety mutaa Eljakselan pelloille ja siinä on myös liotettu pellavia.

Paikka: Pienilahti
Rinnakkaisnimi: Pankolainen

Kuvaus: Lahti Iisvedessä Vekarolahden pohjukassa ja tila Pienenlahden rannalla. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden sukunimellä Pankolainen. Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pienilahden länsipuolella on suurempi Isolahti.
Perimätietoa: Pienilahden tila on Heikkilästä lohkaistu ja siirtolaisten 1940-luvulla perustama.

Paikka: Isolahti
Kuvaus: Soistuva lahti Vekarolahden pohjukassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Isolahden itäpuolella on pienempi Pienilahti.

Paikka: Harju
Rinnakkaisnimi: Parviainen
Kuvaus: 1950-luvulla Heikkilän talosta lohkaistu tila. Virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden sukunimellä.

Paikka: Rinne
Rinnakkaisnimi: Savinohvi (Savinoff)
Kuvaus: 1940-luvulla siirtolaisten perustama tila Vekarovuoren rinteessä. Virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden nimellä.

Paikka: Akanlampi
Kuvaus: Soistunut lampi Vekaroniemessä.
Perimätietoa: Kerran yritettiin Akanlammesta johtaa vettä Heikkilän taloon; rakennettiin puuputket ja hankittiin tuulimoottori. Kun kaikki oli valmiina ja vettä alettiin laskea, ensin särkyi Heikkilän navetassa ollut suuri vesisäiliö ja sen jälkeen loppui Akanlammesta vesi (Arvi Pöysti, s. 1912. 1981).

Paikka: Kuusela
Kuvaus: 1910-luvulla rakennettu tila Vekarovuoren pohjoispuolella.
Perimätietoa: Lähellä on ollut tiheä kuusikko. Tilan läheisyydessä on Lotmannin pelto. Rautalammin nimismies Erik Slottman omisti 1700-luvun puolivälissä tilan Haapamäellä, ja pelto on kuulunut hänen maihinsa.

Paikka: Porttila
Rinnakkaisnimi: Hyvärinen
Kuvaus: Hävinnyt mökki, jonka tontti on erotettu Kuuselan tilasta.
Perimätietoa: Nimi on annettu kahden lähellä olleen portin perusteella. Paikkaa on kutsuttu myös asukkaiden sukunimellä.

Paikka: Näremäki
Rinnakkaisnimi: Hävinnyt mökki, jonka tontti on erotettu Kuuselan tilasta.

Paikka: Lassinsuo
Kuvaus: Suo Akanlammen pohjoispuolella, niemen alkuperästä ei ole tietoa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Iisvedessä Vekaroniemen kaakkoispuolella on Lassinsaari-niminen pieni saari.

Paikka: Manu
Rinnakkaisnimi: Manunen
Kuvaus: Kuuselan tilasta 1950-luvulla erotettu asuintontti. Puheessa paikkaa kutsutaan asukkaiden sukunimellä.

Paikka: Kapeasuo
Kuvaus: Kapea suokaista Vekaroniemessä Tuomiolahden rannalla.

Paikka: Tyvelä
Kuvaus: Tila Haudanlahden pohjukassa

Paikka: Kohtiranta
Rinnakkaisnimi: Kohtranta
Kuvaus: Venevalkama Iisveden rannassa. Kartoissa saattaa esiintyä virheellinen nimi Kohtranta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kohtirannan pohjoispuolella mantereen ja Syvänniemen välissä on salmi, Kohtirannansalmi.
Perimätietoa: Ennen olivat vedet näillä tienoin kalaisat. Niinpä nuottakuntien välillä vallitsi kiihkeä kilpailu santtiapajista (parhaista kalapaikoista) ja kukin nuottakunta laittautui hyvissä ajoin aamulla liikkeelle ehtiäkseen ensiksi apajalle. Venevalkamaan vei vain kapea polku, jolla hämärinä syysaamuina kompastui helposi. Siksi joukon edellä kulki tavallisesti mies näyttäen lydyllä valoa ja huudellen vähän väliä ”Tulukee tätä kohti”. Siitä ranta sai nimen Kohtiranta (Ukko Hentunen, s. 1922, 1981).

Paikka: Kotirannansalmi
Rinnakkaisnimi: Kohtirannansalmi
Kuvaus: Mantereen ja Syvänniemen välissä Iisvedessa oleva salmi. Nimi esiintyy Haapamäen kalavesilohkokunnan kartassa, joka on vuodelta 1914. Nykyisin käytetään nimeä Kohtirannasalmi.

Paikka: Sirrinpuro
Kuvaus: Haapamäeltä Iisveteen Kohtirantaan laskeva pieni puro.
Perimätietoa: Puron nimi johtunee siitä että puro lirisee, ”sirrittää”, ei kohise (Eero Raatikainen, s. 1922, 1981). Puro lähtee Haapamäen entisen kaupan kohdalta.

Paikka: Lousti
Kuvaus: Kohtirannansalmen länsiranta. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Loustinrannan lähellä Iisvedessä on apajapaikka; Loustinsyvä. ”Se on aenut syvä kohta siinä salamessa. Pahalla ilimalla kalat männöö siihen syvennyksee” (Lauri Puranen, s.1926, 1981). Rannassa ollut ennen myös Loustinniitty.

Paikka: Koirakallio
Kuvaus: Syvänniemen päässä oleva kallio. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.
Perimätietoa: Kalliolla poltettu juhannuksena kokkoa.

Paikka: Pitkäniitty
Rinnakkaisnimi: Siltaniitty
Kuvaus: Entinen Jokelan tilan niitty. Nykyään käytetään uudempaa nimeä Siltaniitty.
Perimätietoa: Nimi on annettu pellon pitkulaisen muodon mukaan.

Paikka: Siltaniitty
Rinnakkaisnimi: Pitkäniitty
Kuvaus: Kostea niitty, jossa paljon ojia ja siltoja niiden yli. Niittyä on kutsuttu ennen Pitkäniityksi.

Paikka: Väliniitty
Rinnakkaisnimi: Pieniniitty
Kuvaus: Siltaniityn ja Isonniityn välissä oleva peltoalue.
Perimätietoa: Niitty kuului aiemmin Jokelan tilaan ja silloin sitä kutsuttiin nimellä Pieninniitty.

Paikka: Jokilahti
Kuvaus: Iisvedessä Kohtirannansalmen pohjoispuolella oleva lahti, johon laskee Myllyjoki.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Jokilahden pohjoisrannassa on Jokiniemi. Jokilahden lähellä on myös Jokiharju, Jokela ja Jokiniemi-nimiset tilat.

Paikka: Jokiharju
Rinnakkaisnimi: Tähtivaara
Kuvaus: Myllyjoen suussa pienellä kumpareella oleva tila, joka on perustettu 1940-luvulla. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden sukunimellä.

Paikka: Hiekkalahti
Kuvaus: Iisvedessä oleva loiva hietikkoinen lahti.
Perimätietoa: Lahden rannalla on myös samanniminen huvila, joka on erotettu Jokiharjun tilasta. Huvilan omistaja on Leo Tähtivaara.

Paikka: Jokela
Kuvaus: Vuonna 1928 perustettu tila Jokiniemessä Myllyjoen suussa.

Paikka: Pajuluoto
Rinnakkaisnimi: Rajaluoto
Kuvaus: Pajuja kasvava luoto Iisvedessä.
Paikka: Hakala
Rinnakkaisnimi: Hanhinen
Kuvaus: Asuintontti Tuomiolahden rannalla, entinen Heikkilän talon vuokratorppa. Hakala-nimen ohella käytetään asukkaiden sukunimeä.
Perimätietoa: Tontin paikka on entistä Heikkilän lehmähakaa.

Paikka: Suvipelto
Rinnakkaisnimi: Suvinen
Kuvaus: Heikkilän talosta lohkaistu tila. Suvipelto on virallinen nimi. Puheessa tilaa kutsutaan asukkaiden sukunimellä.

Paikka: Korppisaari
Rinnakkaisnimi: Korpinsaari, Korpisaari

Kuvaus: Syvänniemen eteläpuolella Iisvedessä oleva synkkä autio saari. Kartassa on virheellinen nimi Korpsaari.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Korppisaaren lounaispuolella on Korpinluoto, pohjoispuolella on Korpinsalmi ja koillispuolella Korpinniemi. Korpinniemen nimi ollut ennen Korppisenniemi. Korppisaaren luoteispuolella on Korpinsyvä eli Korpinnurkka-niminen apaja.
Perimätietoa: Saaressa lienee muinoin asunut Korppinen-niminen mies (Juha Keurulainen s.1957, 1981). Toisaalta saaren arvellaan olleen ennen korppien pesäpaikka (Ukko Hentunen s.1922, 1981).

Paikka: Korpinnurkka
Rinnakkaisnimi: Korpinsyvä
Kuvaus: Iisvedessä Korppisaaren luoteispuolella oleva apajapaikka.

Paikka: Vesanteri
Kuvaus: Syvänniemen tilan koillispuolella ollut entinen Eljakselan torppa, jossa on asunut Vesandereja (Eero Raatikainen s.1922, 1981).

Paikka: Pässinpää
Kuvaus:Iisvedessä Mustanlahden itäpuolella oleva niemi. Nimi esiintyy vuodelta 1914 olevassa Haapamäen kalavesilohkokunnan kartassa, nykyään nimeä ei käytetä.

Paikka: Mustalahti
Kuvaus: Tiheän metsän varjostama pohjoisenpuoleinen lahti Syvänniemen päässä Iisvedessä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mustasaari on Mustalahden edustalla oleva synkkä saari.

Paikka: Arvonsaari
Kuvaus: Saari Syvänniemen lounaispuolella Iisvedessä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Arvonsaaren ja Syvänniemen välissä on Arvonsalmi.

Paikka: Mursunsuo
Kuvaus: Suoniitty Syvänniemellä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Iisvedessä Syvänniemen eteläpuolella on pieni saari, jonka nimi on Mursunsaari.

Paikka: Äkäpetäjänapaja
Kuvaus: Apajapaikka Iisvedessä Tuominiemen itärannalla.
Perimätietoa: Rannassa on pari veden päälle kallistunutta mäntyä.

Paikka: Korvenalusapaja
Kuvaus: Apajapaikka Iisvedessä.
Perimätietoa: Rannassa kasvaa sankka kuusikko.

Paikka: Latvalehto
Kuvaus: Hävinnyt Eljakselan torppa Lehdonpellon laidassa.

Paikka: Lehdonpelto
Kuvaus: Pelto Iisveden rannassa lehtimetsän keskellä.

Paikka: Kaivanto
Kuvaus: Haudanniemessä oleva kapea kohta.
Perimätietoa: Kaivannosta on vedetty veneitä niemen yli. Kuoriniemen yli on samanlainen ylityspaikka.

Paikka: Sakarinkainalo
Kuvaus: Apajapaikka Iisvedessä Haudanniemen itäpuolella.
Perimätietoa: Suppuniemen isäntä Sakari kävi nuotalla Iisvedellä ja hänellä oli tapana pitää kahvitauko Haudanniemessä. Kerran oli mukana palvelustyttöjä soutajina. Oli syksy ja tyttöjä alkoi paleltaa. Sakarilla oli päällä iso lammasnahkaturkki ja niinpä hän kahvitulilla pyysi tyttöjä turkin sisälle Sakarin kainaloon lämmittelemään. Siitä apaja sai nimensä (Ukko Hentunen s.1922, 1981).

Paikka: Syväapaja
Kuvaus: Apajapaikka Iisvedessä Haudanniemen kärjen lähellä.

Paikka: Rapoluoto
Kuvaus: Pieni kivikkoinen luoto Iisvedessä.

Paikka: Munasaari
Kuvaus: Pieni kananmunan muotoinen saari Iisvedessä Majalahden edustalla.

Paikka: Majalahti
Kuvaus: Iisvedessä Syvänniemen itäosassa oleva lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Majalahden lounaispuolella on Majaniemi.
Perimätietoa: Lahden haapoja kasvavilla rannoilla on elänyt ennen majavia (Ukko Hentunen s.1922, 1981).

Paikka: Kumpulahti
Rinnakkaisnimi: Pöystin Arvi
Kuvaus: Vekaron Heikkilästä erotettu tila, joka on saanut kutsumanimensä asukkaan mukaan.

Paikka: Lahdenpohja
Kuvaus: Vanha tila Verkkolahden pohjukassa
Perimätietoa: Lahdenpohja on alkujaan Verkkolahden talon torppa.

Paikka: Riiheneduspelto
Kuvaus: Pelto asuinrakennuksen pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Riihen pohjoispuolella, riihen takana on Riihentauspelto.
Perimätietoa: Pellon koillislaidalla on riihi, joten pelto on riihen ja asuinrakennuksen välissä.

Paikka: Sotamiespelto
Kuvaus: Pelto asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Kertoman mukaan pellolla on ollut ennen sotamiehen asumus.

Paikka: Syvänniemi
Rinnakkaisnimi: Keurulainen
Kuvaus: Iisveteen pistävä niemi, jonka kärjessä on erityisen syvä kohta. Syvänniemi on myös Verkkolahden eteläpuolella oleva iso niemi, joka on ennen ollut Eljakselan maata. Lisäksi Syvänniemi on tila, jota kutsutaan useimmiten asukkaiden sukunimellä Keurulainen.
Perimätietoa: Verkkolahden eteläpuolella oleva niemi on saanut nimensä Sydänmaa-nimen mukaan. Syvänniemi on yhtä kaukana Eljakselasta kuin Eljakselan pohjoispuolella sijaitseva Sydänmaa. Nimen pitäisi siis arvelun mukaan olla sydän-alkuinen (Ukko Hentunen, s.1922, 1981).

Paikka: Verkkolahti
Kuvaus: Pitkä ja kapea lahti Iisveden pohjoispäässä. Verkkolahdeksi kutsutaan myös lahden pohjoisrannalla sijaitsevaa taloa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahdesta jonkin matkaa pohjoiseen on korkea Verkkovuori.
Perimätietoa: ”Siinä [Verkkolahessa] pyyvetään verkolla kalloo” (Emilia Jääskeläinen s.1889, 1970). Verkkolahden talo on erotettu Pulkkilan talosta 1700-luvun loppupuolella (Veijo A. Salonheimo: Rautalammin historia, s.132). Verkkovuoren aikaisempi nimi on ollut Piiluvuori ja siitä on myös käytetty ruokotonta nimitystä Pilluvuori.

Paikka: Pouhulato
Kuvaus: Lato, jonka lähellä on ollut kohiseva oja
Perimätietoa: Pouhu tarkoittaa ojan, puron, kosken tms. kohinaa tai pauhua.


Paikka: Kalliolato
Kuvaus: Lato, joka on rakennettu pellon keskellä olevalle kalliolle

Paikka: Peltoniemi
Kuvaus: Verkkolahteen pistävä vähäinen niemi. Peltoniemeksi kutsutaan Verkkolahden talosta lohkaistua tilaa, joka sijaitsee Verkkolahden rannalla pellon reunassa.
Perimätietoa: Peltoniemen tila on erotettu Verkkolahden tilasta perintönä vuonna 1952.

Paikka: Särkelä
Kuvaus: Pelto, jonka nimen alkuperästä ei ole tietoa.

Paikka: Ruohosaari
Kuvaus: Pieni saari Iisvedessä Verkkolahden edustalla
Perimätietoa: ”Siin ol ennen niin kova ruohikkoo että ol vaekee venneellä soutoo ohi” (Eero Kukkonen s.1919, 1981).

Paikka: Rajakallio
Kuvaus: Kallioranta Verkkolahden pohjukassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Iisvedessä Verkkolahden edustalla on Rajaluoto, joka on myös kylien ja kalastuskuntien rajan merkkinä.
Perimätietoa: Paikalla kulkee Haapamäen ja Joutsensalmen kylän ja kalastuskunnan raja. Paikalla kulkee myös Lahdenpohjan ja Haapaniemen tilojen raja. ”Siinä on kaksinkertane raja” (Emilia Jääskeläinen s.1889, 1969).

Paikka: Muikkuranta
Kuvaus: Iisveden ranta, jossa muikut on päästelty verkoista irti.

Paikka: Rajaranta
Kuvaus: Iisveden ranta Peltoniemen ja Lahdenpohjan maiden rajalla Muikkurannan pohjoispuolella.

Paikka: Haapaniemi Rinnakkaisnimi: Miettisiivo, Iivonmökki Kuvaus: Iisveteen pistävä niemi Syvänniemen itälaidalla. Haapaniemi tarkoittaa myös Haapaniemessä olevaa asuintonttia, jonka rinnakkaisnimet on annettu asukkaiden mukaan. Muita paikkaan liittyviä nimiä: Seudulla on myös Haapalahti-niminen lahti ja Haapamäki. Perimätietoa: Haapaniemen tila on erotettu Lahdenpohjan tilasta 1920-luvulla.

Paikka: Pirinsaari
Kuvaus: Pieni saari Iisveden pohjoispäässä.
Perimätietoa: Tarinan mukaan saaren on kätketty aarre, jonka saa, kun ajaa saareen yksiöisellä varsalla yksiöistä jäätä myöten tai kun heittää saaren ja Haapaniemen välisen salmen yli neljän naulan painoisen kiven (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969).

Paikka: Tinatuoppi
Kuvaus: Apaja Iisveden pohjoispäässä Matinniemen kärjen länsipuolella.

Paikka: Tynnyrilahti
Kuvaus: Pitkä ja kapeahko lahti Iisvedessä Haapaniemen ja Tynnyrinniemen välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tynnyrinlahden eteläpuolella on Tynnyrinniemi
Perimätietoa: ”Se on syvä niin ku tynnyr se lahti” (Ukko Hentunen s.1922, 1981). Lahti muistuttaa muodoltaa tynnyriä.

Paikka: Rantometsä
Kuvaus: Metsä Niiniveden reunassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rantometsän laidassa järven puolella on loiva harjanne nimeltään Rantoharju. Rantoharju on myös rannassa olevan huvilan nimi. Laajasta Rantometsän poikki Rantoharjulle vie Rantotie. Rantometsän eteläpuolella on Rantopelto. Niinivedessä on myös Rantosaari-niminen saari.
Perimätietoa: Ranto-muoto on murteessa harvinainen; sitä käytetään lähinnä Laajan ympäristössä.

Paikka: Laaja
Kuvaus: 1760-luvulla perustettu talo
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Laajan luoteispuolella on Niinivedessä Laajanlahti, jonka rinnakkaisnimi on Kempinlahti. Lahden rannalla on ollut Laajanlahti-niminen pelto. Laajanlahden itärannalla on Laajanniemi. Niemen rinnakkaisnimi on Kempinniemi. Laajasta Hiidenlammen ohi Hiidenmaalle ulottuu männikkökangas nimeltään Laajankangas. Maantien takana Laajan itäpuolella on Mäntylän pelto nimeltään Laajanlaheke.
Perimätietoa: Laajan laiturissa kävivät Niinivedellä kulkeneet laivat. Se oli kyläkunnan laivaranta Niiniveden puolella.

Paikka: Kuoppakangas
Kuvaus: Kuusimetsä Laajan rakennusten ja maantien välillä.
Perimätietoa: Kankaalla on aiemmin ollut peruna- ja juureskuoppia.


Paikka: Kempinranta
Kuvaus: Niiniveden ranta Laajan luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kempinrannan länsipuolella on Kempinlahti. Lahden länsipuolella on Kempinniemi.
Perimätietoa: Rannassa on aikoinaan ollut mökki, jossa on aikoinaan asunut Kemppi- tai Kemppainen-niminen Laajan sotamies.

Paikka: Kokkokallio
Kuvaus: Kallio maantien ja Myllypellon välisellä metsäkaistalla. Kartassa Kokkokallio on sijoitettu hieman liian pohjoiseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kokkokallion lähellä on ollut Kokkoaho.
Perimätietoa: Nykyään kallion ympärillä on tiheä metsä, mutta kun puut olivat pieniä, poltettiin kalliolla juhannuskokkoja (Elli Tiitinen, s.1898, 1981).

Paikka: Pajalampi
Kuvaus: Soistunut lampi, jonka lähellä on ennen ollut paja.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pajalammen lähellä on ollut Pajalammenaho.

Paikka: Pohjoispelto
Kuvaus: Pelto Laajan luoteispuolella.

Paikka: Hakatöyry
Kuvaus: Entinen lehmähaka matalalla kumpareella Pohjoispellon lounaispuolella.


Paikka: Alapelto
Kuvaus: Pelto Pohjoispellon eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alapellon yläpuolella on Yläpelto. Alapellolla on ollut kolme latoa: Pohjois-, Keski- ja Etelälato.

Paikka: Myllypelto
Rinnakkaisnimi: Yläpelto
Kuvaus: Laajan pelto, jonka lähellä ollut tuulimylly nosti vettä.

Paikka: Etelälato
Kuvaus: Hävinnyt lato, joka on sijainnut Alapellon eteläosassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellolla on ollut myös Pohjois- ja Keskilato. Alapellon yläpuolella on ollut Yläpelto.

Paikka: Riihilato
Kuvaus: Laajan lato, jonka lähellä on riihi.

Paikka: Rantakangas
Kuvaus: Kangas Niiniveden rannassa.


Paikka: Lähdeaho
Kuvaus: Entinen aho, jonka lähellä on ollut lähde.
Perimätietoa: Paikka oli tasainen, ja siksi kylän nuoret pitivät sitä urheilukenttänä.

Paikka: Kaskiaho
Kuvaus: Metsittynyt aho, entistä kaskimaata.

Paikka: Kunniaportti
Kuvaus: Laajan talosta maantielle päin ollut komea ja korkea karjaveräjä.

Paikka: Kangastie
Kuvaus: Laajankankaan poikki maantieltä Hiidenmaalle vievä tie.

Paikka: Rajala
Rinnakkaisnimi: Toikkanen
Kuvaus: Asuintontti Tervon ja Rautalammin rajalla. Kansanomaisesti paikkaa on kutsuttu asukkaiden nimellä Toikkanen.
Perimätietoa: Ennen Toikkasia paikalla on asunut Saloja.

Paikka: Vehmassuo
Rinnakkaisnimi: Impin mökki
Kuvaus: Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu talo