Nimi: Rutnikka
Paikan kuvaus: Pieni saari Honkasaaren eteläpuolella.
Perimätietoa: Saari on ollut rautamalmin kasauspaikka.

Nimi: Honkasaari
Paikan kuvaus: Suuri saari Nilakassa
Perimätietoa: Saaren luoteiskärki ulottuu Vesannon kunnan puolelle. Saarella asuvat edelleen kalastaja Kukkoset.

Nimi: Saarenlampi
Paikan kuvaus: Honkasaaren ja Sikosaarien rajoittama alue Nilakassa
Perimätietoa: Saaret sulkevat alueen ikään kuin lammeksi. Nimi: Kurikkasaari
Paikan kuvaus: Saari Honkasaaren lähellä.
Perimätietoa: Saari muistuttaa muodoltaan kurikkaa.

Nimi: Majasaari
Rinnakkaisnimi: Kyminsaari
Paikan kuvaus: Hyvin suuri saari Nilakan kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisessä Ruissaaressa on hiekkaranta, jonka nimen; Vahtihiekka, arvellaan olevan peräisin heimosotien ajalta.
Perimätietoa: Kertoman mukaan heimosotien aikana on saarella ollut asutusta ”Siinä om piettynä majapaekkoo” (Matti Vauhkonen s.1923, 1968). Saari on alunperin ollut Tiitilän talon maata ja myöhemmin Kymi-yhtiön maata.

Nimi: Nuottasaari
Paikan kuvaus: Saari Nilakan kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren lähistöllä on useita apajapaikkoja mm. Salmenapaja, Korteharjunapaja ja Vahtihiekka.

Nimi: Pääskysalmi
Paikan kuvaus: Kapea salmi Ruissaaren ja Ketvelesaaren välissä. Nimen alkuperä on tuntematon.

Nimi: Vahtihiekka
Paikan kuvaus: Ruissaaren hiekkaranta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaressa on metsäsuo nimeltään Vahtisuo. Vahtihiekan edustalla on Vahtihiekanapaja. Lähistöllä sijaitsee Majasaari.
Perimätietoa: Kertoman mukaan Ruissaaren tienoilla on ollut heimosotien aikaan taisteluja. Ruissaaren itärannalla on vartioitu mahdollisten vihollisten lähestymistä. Hiekalla on kivi, jonka alle on kertoman mukaan haudattu heimopäällikkö. Taistelut ovat näillä seuduin olleet erityisen kiivaat hyvien kalavesien omistuksesta.

Nimi: Korteharjunapaja
Paikan kuvaus: Apaja Nilakan kakkoispäässä Ruissaaren lähistöllä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Saaren rannassa kasvaa kortetta. Korteharju-nimistä paikkaa ei näillä tienoin tiedetä olevan.

Nimi: Ruissaari
Paikan kuvaus: Suuri saari Nilakan kaakkoispäässä.
Perimätietoa: Saaressa on kasvatettu kaskessa ruista. Nykyisin saari on viljelemätön.

Nimi: Salkosaari
Paikan kuvaus: Saari Nilakan kaakkospäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: ”Siinä suaressa piettiin nuottasalakoja” (Paula Vauhkonen s.1924, 1968). Nuotta sijoitetaan salkojen varaan kuivumaan.

Nimi: Salmenapaja
Paikan kuvaus: Apaja Salkosaaren ja Ruissaaren välisessä salmessa.

Nimi: Halla-aho
Paikan kuvaus: Hautosuon osa, joka sijaitsee Paavolan asuinrakennuksesta jonkin matkaa luoteeseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Maa-alue on nyttemmin raivattu viljelykseksi. Alue on ympärillä olevan metsäsuon vuoksi hallainen. Alue on alunperin ollut Tervon kunnan maata ja on myöhemmin on liitetty lisämaana Paavolan tilan alueeseen.

Nimi: Kolulahti
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Kolun talon torppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Kolunlahti-niminen lahti.
Perimätietoa: Kertoman mukaan torppa on rakennettu 1800-luvun alussa.

Nimi: Kolulahti
Paikan kuvaus: Suuri lahti Nilakan eteläpäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Manginniemen kapea ja mutkikas pohjoispää on nimeltään Koluniemi. Koskiselästä Kolulahteen on kaivettu Kolunkanava. Kanavan varrella on Kolun talo.
Perimätietoa: Kolu tarkoittaa kivikkoa, louhikkoa tai kivikkoista maata. Kolu-nimi on lähtöisin Hämeestä ja sen esiityminen Tervossa kertoo hämäläisten vaikutuksesta alueella.

Nimi: Manginniemi
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niemi, joka pistää syvälle Nilakan eteläpäähän.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispää jakautuu kahteen haaraan, joista itäinen on nimeltään Koluniemi.
Perimätietoa: Manginniemestä on löydetty yli 4000 vuotta vanhoja asuntojen pohjia.

Nimi: Kankaanalusapaja
Rinnakkaisnimi: Pirtinapajat
Paikan kuvaus: Apajapaikka Kolulahdessa Manginniemen kupeella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Apajan kohdalla niemessä on kangasselänne. Pirtinapajat tarkoittavat useita apajapaikkoja Manginniemen länsisivustalla.

Nimi: Pohjosaho
Paikan kuvaus: Koivuharjun talon hävinneen torpan nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähellä on myös Koivuharjunkärki ja Koivuharjunlahti.
Perimätietoa: Torppa sijaitsi aholla, joka on ollut Koivuharjun kaskihalmeena 1800-luvun puolivälin tienoilla. Aho sijaitsee Koivuharjun pohjoispuolella. Pohjoisaholaiset muuttivat Siirtolaan.

Nimi: Kaurasaari
Paikan kuvaus: Saari Nilakan kaakkoispäässä.
Perimätietoa: Saaressa on ollut Jänttilän talon kaurahalme.

Nimi: Salonsaaret
Rinnakkaisnimi: Lokkiluoto, Niilon mökki
Paikan kuvaus: Kaksi saarta Nilakassa Manginniemen länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saarien pohjoispuolella on syvä paikka nimeltään Salonsyvä, jossa on viisi apajapaikkaa nimeltään Salonapajat.
Perimätietoa: Saarista eteläisempi on Talassaari.

Nimi: Talassaari
Rinnakkaisnimi: Akkosaari
Paikan kuvaus: Salonsaarista eteläisempi ja suurempi.

Nimi: Ketvelesaari
Paikan kuvaus: Nilakan kaakkoispäässä oleva saari, joka on vetistä rämettä.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan saaren huonosta maalajista.

Nimi: Pirtinhiekka
Paikan kuvaus: Manginniemen pohjoispään hiekkarantaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järvessä rannan edustalla on Pirtinkivi.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Nimi: Paavola
Rinnakkaisnimi: Purola, Turkkila
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Lassilan talon torppa. Tilan aikaisempi nimiä ovat Purola ja Turkkila.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1800-luvun alussa. Tilan on aiemmin omistanut Paavo Leinonen.

Nimi: Turkkila
Rinnakkaisnimi: Paavola, Purola
Paikan kuvaus: Paavolan tilan vanha, muistissa säilynyt nimi.
Perimätietoa: Turkkilassa on asunut Turkki-niminen mies 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen tilan nimeksi on tullut Purola.

Nimi: Purola
Rinnakkaisnimi: Paavola, Turkkila
Paikan kuvaus: Paavolan tilan vanhempi nimi. Purolaa vanhempi nimi on ollut Turkkila.
Perimätietoa: Läheisestä Purolanlammesta laskee Hautolahteen luonnonoja, joka kulkee asinrakennuksen lähitse.

Nimi: Ruuhalampi
Paikan kuvaus: Vähäinen lampi Paavolan talon eteläpuolella.
Perimätietoa: ”Se on semmone ihan pien ja mitätöj ja sammaloetunna, ei siinä ou ies kaloja” (Toivo Toikkanen s.1901, 1968).

Nimi: Pellonnurkkalähde
Paikan kuvaus: Lähde Paavolan talosta hieman itään.
Perimätietoa: Lähde sijaitsee pellon nurkassa.

Nimi: Laidunmaa
Paikan kuvaus: Asuinrakennuksen pohjoispuolella, kahden pellon välissä oleva kapea metsämaa, jota käytetään lehmien laitumena.

Nimi: Notko
Paikan kuvaus: Viljelyssuo, joka sijaitsee mäkien ympäröimässä notkelmassa.

Nimi: Lahdenpohja
Paikan kuvaus: Peltoalue Pulkkalahden rannalla.

Nimi: Pulkkalahti
Paikan kuvaus: Nilakan lahti
Perimätietoa: ”Siitä ol löyvetty lappalaenen pulukka ja vanahoja kivikirveitä” (Niilo Kantosalo s.1927, 1968).

Nimi: Kokkokallio
Paikan kuvaus: Korkea kallio, jossa on tapana polttaa juhannuskokkoa.

Nimi: Pulkkaniemi
Rinnakkaisnimi: Tupila
Paikan kuvaus: Pulkkalahden vieressä oleva niemi. Pulkkaniemi on myös niemessä sijaitsevan kantatalon nimi. Talon rinnakkaisnimi on Tupila. Maanmittaushallituksen laatimassa kartassa vuodelta 1944 talon nimeksi on virheellisesti merkitty Pulkkoniemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pulkanpellot ovat Pulkkaniemessä olevat pellot.
Perimätietoa: Olettamusten mukaan tila on perustettu jo 1700-luvun puolella.

Nimi: Nuoriaho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähellä on myös Vanha-aho-niminen metsittynyt aho.
Perimätietoa: Aho on ollut kaskimaana myöhemmin kuin Vanha-aho.

Nimi: Honkaharju
Paikan kuvaus: Pelto Pulkkaniemen asuinrakennuksesta itään.
Perimätietoa: Pelto sijaitsee vähäisellä harjanteella. ”Siinä kasvo oekeev vanahoja ja suurija honkija, mut sittä se raevattiim pelloks” (Niilo Kantosalo s.1927, 1968). Pelto on raivattu viljelykseksi myöhemmin kuin muut pellot.

Nimi: Tupila
Rinnakkaisnimi: Pulkkila
Paikan kuvaus: Pulkkilan talon aikaisempi nimi.
Perimätietoa: Talon aikaisempi omistaja on ollut sukunimeltään Stubb eli kansanomaisesti Tupi.

Nimi: Vanhatahko
Paikan kuvaus: Vanha kivitahko, joka on löydetty Pulkanpellolta.
Perimätietoa: Tahko on myöhemmin siirretty aitan rapuksi. Tahkossa on vuosiluku 1800.

Nimi: Mummikoivu
Paikan kuvaus: Hyvin vanha koivu Pulkanpelloilla.
Perimätietoa: Koivu on hyvin paksu ja oksainen. Lassilan talo on aikaisemmin sijainnut Pulkkaniemessä. Talossa on asunut nainen, jonka kutsumanimi kyläläisten keskuudessa on ollut Mummi. Kertoman mukaan nainen on kätkenyt omaisuutensa maahan ja istuttanut koivun kätköjen paikalle merkiksi. Sen jälkeen hän on lukenut loitsun, ettei kukaan koskisi kätköön.

Nimi: Ravikkometsä
Paikan kuvaus: Pieni metsäalue pellon keskellä Pulkkaniemen asuinrakennuksesta kaakkoon.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan siitä, että alue on hyvin kivinen.

Nimi: Siirtola
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Koivuharjun talon maasta 1920-luvulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Pohjoisahon asukkaat siirtyivät tilalle, jonka nimeksi tuli Siirtola.

Nimi: Iloharju
Rinnakkaisnimi: Seppänen
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Siirtolan tilan maista 1920-luvulla.

Nimi: Koivuharju
Paikan kuvaus: Talo, joka on halkaistu Jänttilän talon alueesta perintöosuutena.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talon länsipuolella on Kolunlahteen pistävä suurehko niemi nimeltään Koivuharjunkärki. Niemen pohjoispuolella on Koivulahti.
Perimätietoa: Kertoman mukaan talo on rakennettu jo 1700-luvun puolella. Talo sijaitsee harjanteella. Lähistöllä kasvaa koivumetsää.

Nimi: Porttimökki
Paikan kuvaus: Koivuharjun talon työmiesten hävinnyt asunto.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1940-luvulla. Mökin lähellä on aikaisemmin ollut portti maantien yli.

Nimi: Pitkäkangas
Paikan kuvaus: Pitkä kangasselänne, joka alkaa läheltä maantietä ja jatkuu Nilakan rantaan saakka.

Nimi: Lahjala
Rinnakkaisnimi: Matilainen
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Koivuharjun maasta 1940-luvulla.
Perimätietoa: Mökki sijaitsee Iloharjun pohjoispuolella.

Nimi: Karjakuja
Rinnakkaisnimi: Lahtela
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Jänttilän talon maasta vuonna 1950. Talon virallinen nimi on Lahtela.
Perimätietoa: Paikka on ollut aikaisemmin Jänttilän talon lypsypaikka, jonne soudettiin veneellä lahden yli kesäisin. Talo sijaitsee Koivukaarteen-lahden rannalla.

Nimi: Jänttilä
Rinnakkaisnimi: Jäntti
Paikan kuvaus: Talo, joka on ollut jo isonjaon aikaan kantatalo. Tuolloin talon nimi on ollut Jäntti (Veijo A. Salonheimo: Rautalammin historia s.131).
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talosta vähän matkaa koilliseen on Jänttilänlampi.

Nimi: Jänttilänlampi
Paikan kuvaus: Lampi Jänttilän ja Kolunlahden välissä.

Nimi: Lamminoja
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka laskee Jänttilänlammesa Nilakan Kolunlahteen.

Nimi: Vanhanpaikanpelto
Paikan kuvaus: Pelto Huttulan ja Jänttilän talojen välissä.
Perimätietoa: Tiitilän talo on sijainnut aikaisemmin tällä pellolla.

Nimi: Vanhanpaikanmäki
Paikan kuvaus: Hautolahdentien ja Kangastien risteys.

Nimi: Huttula
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on kertoman mukaan rakennettu 1700-luvulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Koskiselän kaakkoispäässä sijaitsevan Kattilasaaren aikaisempi nimi on ollut Huttulansaari.
Perimätietoa: Alunperin Tiitilä on ollut kantatalo, johon Huttunen-niminen mies on tullut kotivävyksi. Tällöin talo jaettiin kahdeksi taloksi ja uudelle asumukselle tuli nimeksi Huttulan nuoren isännän nimen mukaan.

Nimi: Myllyharju
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen lounaispuolella.
Perimätietoa: Pelto muodostaa vähäisen harjanteen, jossa on aikaisemmin ollut tuulimylly.

Nimi: Tervonsaari
Paikan kuvaus: Saari Hautalahdessa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren lounaispuolella on syvä paikka nimeltään Tervonsyvä.

Nimi: Tervonsyvä
Paikan kuvaus: Syvä paikka Tervonsaaren lounaispuolella.

Nimi: Hölkinniemi
Rinnakkaisnimi: Antinniemi
Paikan kuvaus: Hautolahteen pistävä piemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on Hölkinkaarre-niminen lahti.
Perimätietoa: Nimen alkuperä on tuntematon.

Nimi: Antinpelto
Rinnakkaisnimi: Kotikuusi
Paikan kuvaus: Pelto Jänttilän asuinrakennuksen luoteispuolella.
Perimätietoa: Pelto on nykyään metsittynyt. Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Nimi: Tiitilä
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Koskiselän kaakkoispäässä sijaitsevan Kyminsaaren aikaisempi nimi on ollut Tiitilänsaari.
Perimätietoa: Luettelossa on maininta vuodelta 1722, jonka mukaan Tiitisiä on asunut tuolloin Hautalahdessa (Veija A. Saloheimo: Rautalammin historia s. 86). Asuinrakennus on sijainnut aikaisemmin Jänttilän ja Huttulan talojen välissä, nykyisellä Vanhanpaikanpellolla. Talo on arvelujen mukaan rakennettu 1700-luvulla. ” Se on ollut Tiitisten suvulla kaavan aekoo, oekeen sukutalo, vuan nyt sitten asunna Vauhkosten suku jonnii aekoo” (Kalle Tolonen s.1869, 1966).

Nimi: Kaappola
Paikan kuvaus: Tiitilän talon hävinnyt torppa.
Perimätietoa: Torppa on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1880-luvulla. Torpassa on asunut Kaappo Nuutinen.

Nimi: Korhola
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo.
Perimätietoa: Luettelossa on maininta vuodelta 1722, jonka mukaan Hautalahdessa on asunut Korhosia (Veijo A. Saloheimo, Rautalammin historia s.86). Talon sanotaan olleen kantatalona myös isonjaon aikoihin.

Nimi: Ranta-aho
Paikan kuvaus: Mökki, joka on alunperin ollut Koivuharjun mäkitupa.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. ” Ku aekasemmi ei olluk kanavoo [Kolunkanava] niil lasti purettiil laevasta ranta-ahol luona ja viätettiin hevosilla se lasti sittä koskiselär rantaaj ja lastattin toeseel laevaaj ja kuletettin sillä tuas eteempäe” (Kalle Tolonen s.1897, 1966). Mökki on ollut aikaisemmin luotsien asuntona. Mökki on rakennettu aholle, joka oon ollut Koivuharjun kaskihalmeena 1800-luvun alkupuolella.

Nimi: Tulli
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Huttulan talon torppa. Tila sijaitsee Kolun kanavan varrella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kanavan yli on ollut aikaisemmin lossi Rukolan tilan kohdalla.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan rakennettu 1800-luvun puolivälissä.

Nimi: Leinola
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on alunperin ollut Tiitilän torppa.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tilalla on asunut aikaisemmin Leinosia.

Nimi: Lepoharju
Rinnakkaisnimi: Brun, Rukola
Paikan kuvaus: Pikkutila Kolun kanavan suussa.
Perimätietoa: Kanavan varrella on savusauna, jossa laivamiehet ovat saunoneet ja lepäilleet odotellessaan kanavaan pääsyä. Rannassa on myös lossi, jolla Tiitilän lehmiä on kuljetettu kanavan yli laitumelle.

Nimi: Huttula
Rinnakkaisnimi: Äyskoski
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on kertoman mukaan perustettu jo 1700-luvulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talosta jonkin matkaa kaakkoon on lohkotila nimeltään Ala-Huttula.
Perimätietoa: Talo on ollut aikaisemmin kauan Huttusten suvun hallussa. Talon virallinen nimi on Äyskoski. Talo on sijainnut aikaisemmin noin kaksi kilometriä kaakkoon nykyiseltä paikaltaan, johon talo on siirretty 1800-luvun alussa. Maanmittaushallituksen vuodelta 1944 laatimassa kartassa talon nimeksi on virheellisesti merkitty Heikkilä.

Nimi: Äyskoski
Rinnakkaisnimi: Huttula
Paikan kuvaus: Vuolas koski. Äyskoski on myös Huttulan talon virallinen nimi.
Perimätietoa: Koskessa on ollut ainakin mylly, sarkatamppi (saran vanuttamo) ja saha. Koskesta on saatu sähkövoimaa ja valoa lähiympäristöön.

Nimi: Karjaportti
Paikan kuvaus: Portti maantien yli Huttulan Ala- ja Ylähaan kohdalla.
Perimätietoa: Portti on hävinnyt 1900-luvun alussa autojen tullessa käyttöön. ”Se portti pit lasten käävä aakasemassa korkeille herroille ja usseesti ne lapset sae lantin palakaks” (Riitta Lappalainen s. 1930, 1966). Herrat kävivät Äyskoskella kalassa.

Nimi: Haapaharju
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on lohkaistu Tarvaalan tilan maasta.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Tarvaalasta noin vuonna 1925. Tila sijaitsee harjanteella, jossa kasvaa haapoja.

Nimi: Paja-aho
Paikan kuvaus: Aho, jolla on ollut Tarvaalan tilan paja.
Perimätietoa: Aho on ollut kertoman mukaan myös Ikälän talon kaskihalmeena. Nyt aholla on kaksi mökkiä; Leppäaho ja Seppälä, joista Seppälä sijaitsee pajan paikalla.

Nimi: Leppäaho
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Tarvaalan talon maasta.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu noin vuonna 1930. Mökki sijaitsee Paja-aholla, jossa kasvaa nykyään lepikkoa.

Nimi: Seppälä
Paikan kuvaus: Mökki Tarvaalan tilasta hieman pohjoiseen. Tontti on lohkaistu Tarvaalan tilasta.
Perimätietoa: Paikalla on ollut aikaisemmin Tarvaalan paja.

Nimi: Suohautamäki
Paikan kuvaus: Mäki maantiessä Paja-ahon pohjoispuolella. Mäen alla on syvä notkelma.

Nimi: Vesa-aho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho sekä lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Aho on ollut Ikälän talon kaskihalmeena 1800-luvun lopulla. Nykyään paikalla kasvaa vesakkoa. Aholla sijaitseva tila on ollut alun perin Ikälän talon torppa, joka on perustettu 1900-luvun alussa. Tilalla ovat asuneet Ikäheimot. Tarvaalan savutupa on siirretty aholle.

Nimi: Autionpellot
Paikan kuvaus: Peltoalue Vesa-ahon tilan itäpuolella.
Perimätietoa: Alue on aikaisemmin ollut Tarvaalan talon peltoa. Kuuleman mukaan paikalla on ollut asumus, mutta se on hävinnyt kauan sitten ja sen nimi on unohtunut. Pellot on sen takia nimetty Autionpelloiksi.

Nimi: Virtala
Rinnakkaisnimi: Patola
Paikan kuvaus: Virtala on entinen Uittoyhdistyksen talo ja se sijaitsee entisellä Tarvaalan maalla, Äyskosken rannalla. Paikkaa kutsutaan nykyään Patolaksi.
Perimätietoa: Virtalan talon tontti on lohkaistu alunperin Ikälän talon maasta. Talo on rakennettu vuonna 1936. Uittoyhdistyksen jälkeen paikka on ollut Savon Voiman omistuksessa ja nyt talo kuuluu Lohimaalle.

Nimi: Tarvaala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Ikälän talon torppa, sijaitsee lähellä virtaa.
Perimätietoa: Torppa on rakennettu 1800-luvun lopulla. Kertoman mukaan ensimmäinen asukas on ollut nimeltään Tarvainen. Tarvaalan torppa on sijainnut kosken itäpuolen myllyn vieressä. Tilasta on jäljellä navetta. Tarvaalassa on asunut Silvennoisia.

Nimi: Isohaka
Paikan kuvaus: Vasikkahaka Virtalan ja Koivulan välillä kylätien molemmin puolin.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pitkänpellon ja Kuoppaharjun välissä Isostahaasta vähän luoteeseen on pienempi hakamaa nimeltään Pienihaka.

Nimi: Pitkäpelto
Paikan kuvaus: Pitkä peltoalue Tarvaalan tilan pohjoispuolella luoteis-kaakko-suunnassa.

Nimi: Aitantauspellot
Paikan kuvaus: Pellot Tarvaalan aitan luona.
Perimätietoa: Pellot ovat hyvin kiviset, joten niitä ei ole viljelty enää 1960-luvullakaan.

Nimi: Maantienvarsipelto
Paikan kuvaus: Pelto maantien varressa Leppäahon pohjoispuolella ja maantien itäpuolella.

Nimi: Kuoppaharju
Paikan kuvaus: Metsäharjanne Pitkänpellon itäpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Harjun länsikulmalla on vähäinen Kuoppapelto.
Perimätietoa: Harjulla ovat olleet Tarvaalan tilan perunakuopat.

Nimi: Pienihaka
Paikan kuvaus: Vähäinen haka Pitkänpellon ja Kuoppaharjun välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Viitalan tilasta vähän matkaa itään kylätien molemmin puolin on suurempi haka nimeltään Isohaka.
Perimätietoa: Haassa on pidetty vasikoita.

Nimi: Hiekkaranta
Paikan kuvaus: Koskilammin itärantaa aivan Äyskosken niskan lähettyvillä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rannalla on luonnonniitty nimeltään Hiekkarannanniitty. Niityn itäpuolella on maantiehen saakka ulottuva Hiekkarannanpelto.

Nimi: Taipaleenahot
Paikan kuvaus: Useita metsittyneitä ahoja Pökkelöniityn pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Taipale-niminen paikka on Utrianlahden ja Äyskosken välillä. Siellä on veneet vedetty yli.
Perimätietoa: Ahot ovat olleet Ikälän talon kaskimaita.

Nimi: Pökkelöniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen luonnonniitty Vesa-ahon tilan itäpuolella.

Nimi: Puolakka
Rinnakkaisnimi: Tuomela
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Vesa-ahon tilan maasta. Mökki sijaitsee Vesa-ahon tilan kaakkoispuolella. Mökin virallinen nimi on Tuomela.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1945. Mökin omistaja on ollut Eino Puolakka.

Nimi: Tuomela
Paikan kuvaus: Puolakan mökin virallinen nimi.
Perimätietoa: Mökin ympärillä kasvaa tuomia.

Nimi: Ylähaka
Paikan kuvaus: Lehmähaka Huttulan talon eteläpuolella maantien varressa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Maantien toisella puolella Äyskosken rannalla on Alahaka.
Perimätietoa: Haassa ovat kukkineet Valamon ruusut ja Palava rakkaus.

Nimi: Virtasaari
Rinnakkaisnimi: Koskisaari
Paikan kuvaus: Pieni saari vuolaasti virtaavan Äyskosken alajuoksulla.
Perimätietoa: Saaressa on kolmen kalastuskunnan (Riitlampi, Hautalahti ja Knuutila-Utrianlahti) raja.

Nimi: Rykiniemi
Rinnakkaisnimi: Seppäsen niemi, Timanttiniemi
Paikan kuvaus: Niemi Äyskosken loppupään kohdalla Koskiselän itärannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kosken rantaa pitkin kulkeva Parkkitie on päättynyt niemeen, jossa parkki on lastattu laivoihin.

Nimi: Parkkitie
Paikan kuvaus: Polku, joka alkaa maantiestä ja kulkee Äyskosken rantaa ja päättyy kosken loppupään kohdalla olevaan Rykiniemeen.
Perimätietoa: Tietä pitkin on kuljetettu pajunkuorta, joka Rykiniemessä on lastattu laivoihin edelleen kuljetettavaksi. Parkki tarkoittaa pajunkuorta, jota nahkurit ovat käyttäneet nahan muokkaamisessa. Verbi ”parkita” tarkoittaa nahan parkitsemista eli nahkan käsittelyä ja muokkaamista.

Nimi: Ruunalieju
Paikan kuvaus: Vetinen luonnonniitty Rykiniemen pohjoispuolella, osa niitystä ulottuu niemeen saakka.
Perimätietoa: Kuuleman mukaan Nuutilan ja Utrianlahden kylillä on ollut kauan sitten yhteinen hevonen, joka on uponnut niityllä olevaan upottavaan paikkaan ja hukkunut.

Nimi: Myllyränni
Paikan kuvaus: Äyskoskeen rakennettu ränni, joka on johtanut vettä käyttövoimaksi kosken itärannalla olleeseen myllyyn.

Nimi: Heikkilä
Rinnakkaisnimi: Hutri
Paikan kuvaus: Hutrin tilan virallinen nimi, jota ei kuitenkaan kansanomaisesti käytetä.
Perimätietoa: Tilan omistajan etunimi on ollut Heikki.

Nimi: Hutri
Rinnakkaisnimi: Heikkilä
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Kivelän talon maasta. Tilan virallinen nimi on Heikkilä.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Kivelästä siirtolaisille 1940-luvulla. Tilan isäntä on ollut Heikki Hutri.

Nimi: Matopuro
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa suursuolta ja laskee Nilakkaan.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Oja on hyvin mutkikas.

Nimi: Suurisuo
Paikan kuvaus: Suo ja viljelyssuo Huttulasta noin kilometrin päässä lounaassa.
Perimätietoa: Suoalue on suuri, viljelty alue on osaksi metsittynyt.

Nimi: Rajasuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Suursuosta hieman luoteeseen Huttulan ja Rautalan maiden rajalla.

Nimi: Konttila
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on kertoman mukaan perustettu 1700-luvun puolivälin tienoilla.
Perimätietoa: Talo on ollut aikaisemmin kauan aikaa Konttisten suvun hallussa.

Nimi:Pajapohjukka
Paikan kuvaus: Pelto Konttilan talon länsipuolella.
Perimätietoa: Pellon vierustalla on ollut aikaisemmin paja.

Nimi: Pekkapelto
Paikan kuvaus: Pelto Konttilan talon länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellolla on Pekkalato.
Perimätietoa: ”Siinä o olluv viinakota [1800-luvulla, kun kotitarvepoltto oli luvallista] ja Pekka Malinen [ollut työmiehenä talossa] tek siitä koasta laan” (Riitta Lappalainen s.1930, 1966).

Nimi:Roniviita
Paikan kuvaus: Metsäsuo Konttilan talosta jonkin matkaa länteen.
Perimätietoa: ”Se on semmosta rommeikkoo, hyvih huono muapohja siin on” (Riitta Lappalainen s.1930, 1966).

Nimi:Rasiaho
Paikan kuvaus: Roniviidan pohjoispuolella oleva aho, josta puut on kaadettu rasiin, mutta ei ole poltettu kaskeksi.

Nimi: Raja-aho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho Huttulan ja Konttilan rajalla, Kuuselan tilan luoteispuolellla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Aholla on suuri ”Raja-ahon iso kivi”.
Perimätietoa: Aho on ollut Huttulan talon kaskihalmeena 1800-luvun loppupuolella.

Nimi:Kuokkapelto
Paikan kuvaus: Pelto Konttilan talon lounaispuolella.
Perimätietoa: Pelto on hyvin kivinen, joten se on jouduttu muokkaamaan kuokalla.

Nimi: Kotaniemi
Paikan kuvaus: Koskilampiin pistävä niemi, jossa on aikaisemmin ollut verkkokota.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen luoteispuolella on loivasti kaartava Kotakaarre-niminen lahti. Lahden rannalla on pitkulainen Kotakaarteenniitty.

Nimi: Koskikangas
Paikan kuvaus: Kangasselänne Roniviidasta länteen, Konttilan talon ja Nilakan välillä.

Nimi: Metsäpirtti
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Huttulan talosta.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Huttulasta 1940-luvulla ja talo on rakennettu vuonna 1946. Talo sijaitsee metsän keskellä.

Nimi: Pajakangas
Paikan kuvaus: Vähäinen kangasselänne Konttilan tilan länsipuolella.
Perimätietoa: Kankaan laidassa on ollut Konttilan talon paja.

Nimi: Alahaka
Paikan kuvaus: Lehmähaka Äyskosken rannalla maantien ja kosken välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Maantien länsipuolella pienellä mäellä on Ylähaka.
Perimätietoa: Nykyisin haka on peltona.

Nimi: Mäntylä
Paikan kuvaus: Mökki Konttilan maalla Huttulan talon luoteispuolella.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1920-luvulla.

Nimi: Luvekangas
Paikan kuvaus: Kangasmaa, joka on kuulunut aikaisemmin Konttilan talolle ja ollut sieltä katsottuna luoteessa.
Perimätietoa: Luve tarkoittaa luodetta.

Nimi: Kuusela
Rinnakkaisnimi: Pekka-Jussin mökki
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on alunperin ollut Huttulan tilan mäkitupa.
Perimätietoa: Tila on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Tila on saanut myöhemmin lisämaata noin kaksi hehtaaria. Talo on rakennettu keskelle kuusimetsää. Kuuselan tilan kansanomainen nimi on Pekka-Jussin mökki, sillä mökin on rakentanut Pekka-Jussi Venäläinen.

Nimi:Rantala Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Konttilan talon maata. Perimätietoa: Tontti on ollut Konttilasta vuokralla 1880-1930-luvuilla, jolloin paikalla on ollut Pöyhösen kauppa. Vuonna 1935 tonttiin on lohkaistu lisämaata ja tila on erotettu kokonaan Konttilan talosta. Tila on Äyskosken rannalla.

Nimi:Räätälinautio
Paikan kuvaus: Autio paikka Rantalan ja Huttulan välillä.
Perimätietoa: Autiolla on ollut mäkitupa, jossa on asunut räätäli. Mäkitupa on hävinnyt 1900-luvun alussa.

Nimi:Myllytupa
Paikan kuvaus: Mökki, joka sijaitsee Rantalasta noin 50 metriä lounaaseen.
Perimätietoa: Mökissä on asunut kyläkunnan mylläri. Nykyisin tupa on autioitunut.

Nimi: Likisuo
Paikan kuvaus: Viljelysuo Naurisharjun koillispuolella.
Perimätietoa: ”Se on tässä pihhoo meleko likellä” (Riitta Lappalainen, s.1930, 1966).

Nimi: Naurisharju
Paikan kuvaus: Metsäharjanne lähellä Nilakan rantaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Harjanteen ympärillä on kangasmaa nimeltään Naurisharjunkangas.
Perimätietoa: Harjanteella on aikaisemmin kasvatettu palonauriita.

Nimi: Pakkola
Rinnakkaisnimi: Päiväranta
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on aikaisemmin ollut Huttulan mäkitupa. Tilan virallinen nimi on Päiväranta, kansanomaisesti käytetään kuitenkin pelkästään Pakkolaa.
Perimätietoa: Tila on arvoiden mukaan rakennettu 1800-luvun alussa. Tila on itsenäistynyt 1920-luvulla ja sen yhteydessä siihen on liitetty lisämaata Huttulan talosta.

Nimi: Päiväranta
Rinnakkaisnimi: Pakkola
Paikan kuvaus: Pakkolan tilan virallinen nimi. Kansanomaisesti käytetään kuitenkin vain Pakkolaa.

Nimi: Sikoniemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on Sikolahti. Niemen edustalla Nilakassa on Sikosaari.

Nimi: Laurinsaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Sikoniemen ja Sikosaaren välissä.

Nimi: Äyskoski
Paikan kuvaus: Koski, jonka kautta Koskilampi ja edelleen Nilakka laskevat Koskiselkään. Koski on hyvin vuolas. Äyskoski on myös kosken länsirannalla sijaitsevan Huttulan talon virallinen nimi. Äyskoski on lisäksi koko kulmakunnan nimi. Kulmakunta käsittää kosken lähitienoon.
Perimätietoa: Koskessa on ollut vanha hämäläisten ja savolaisten heimoraja ja sen molemmilla puolilla on käyty heimosotia.

Nimi: Ylämakasiini
Paikan kuvaus: Uittoyhtiön venemakasiini Äyskosken Koskilammin puoleisen osan länsirannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kosken alaosan kohdalla Koskiveden länsirannalla on Alamakasiini.
Perimätietoa:

Nimi: Alamakasiini
Paikan kuvaus: Uittoyhtiön alempi venemakasiini Koskilammen ja Koskiveden länsirannoilla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alamakasiini sijaitsee lähellä Alamyllyä. Lähellä sijaitsee Alamyllyn mökki, joka on ollut Huttulan työmiehen asunto.
Perimätietoa: Kosken molemmilla puolilla on ollut mylly.

Nimi: Yhtiönranta
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi, joka pistää Äyskosken niskaan.
Perimätietoa: Niemessä on Uudisharju-niminen mökki, joka on uittoyhtiön maja.

Nimi: Uudisharju
Paikan kuvaus: Mökki, joka on ollut uittoyhtiön majana.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mökki on niemessä, jota kutsutaan Yhtiönrannaksi.
Perimätietoa: Tontti on lohkaistu Konttilan talon alueesta vuosisadan vaihteen tienoilla.

Nimi: Änsy
Paikan kuvaus: Äyskosken niskassa Koskilammin puolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Änsyn itäpuolella on Änsynniemi. Niemessä on sileä Änsynkallio. Kallion itäpuolella on pieni Änsynpelto.

Nimi: Alakoski
Paikan kuvaus: Äyskosken alin ryöppy Koskiselän puolella
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisen Huuhtajankosken niskassa on Yläkoski.
Perimätietoa: Äyskoski päättyy tähän ryöppyyn.

Nimi: Mustilaiskanava
Paikan kuvaus: Alakosken niskassa, vuolaasti virtaava kanava, joka sijaitsee Koskilammen puolella.
Perimätietoa: Paikassa on kaatunut mustilaisten vene.

Nimi: Välivirta
Paikan kuvaus: Vuolas virta Mustilaiskanavan ja Kuohun välillä.

Nimi: Kuohu
Paikan kuvaus: Vesiryöppy Mustilaiskanavan yläpuolella

Nimi: Vertin saari
Paikan kuvaus: Pieni saari Äyskoskessa.
Perimätietoa: Saaren on omistanut Evert Myyryläinen eli kansanomaisesti Vertti. Vertti on ollut tukkipomo.

Nimi: Alamylly
Paikan kuvaus: Huttulan työmiehen asunto.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Äyskosken molemmilla rannoilla on ollut mylly, joista toinen on ollut melko lähellä Alamyllyn asuntoa.
Perimätietoa: Tila on ollut itsenäistymätön. Se on perustettu 1800-luvun alussa.

Nimi: Nuuvisniitty
Paikan kuvaus: Niitty Alamyllyn mökin eteläpuolella maantien varressa.
Perimätietoa: Nimen alkuperä on tuntematon.

Nimi: Niittyniemi
Paikan kuvaus: Äyskoskeen pistävä niemi.
Perimätietoa: Niemi on kokonaisuudessaan luonnonniittyä. Niemi on Alamyllyn tilasta vähän pohjoiseen.

Nimi: Männistö
Rinnakkaisnimi: Hemmonautio
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Huttulan tilasta. Paikalla on ollut ensin Hemmonautio-niminen tila.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1945. Mökin ympärillä on männikkömetsää. Mökissä on asunut muurari Mortti Jääskeläinen, jota kutsuttiin Iso-Mortiksi. Männistön tilalla on ollut emäntänä Kaisa Savolainen, jota on kutsuttu Musta-Kaisaksi. Kaisa on syntynyt 1910-luvulla. Kaisa on saanut köllinimensä huonon maineensa vuoksi.

Nimi: Hemmonautio
Rinnakkaisnimi: Männistö
Paikan kuvaus: Hävinnyt tila, joka on sijainnut nykyisen Männistön paikalla.
Perimätietoa: Tilan tontti on lohkaistu Huttulan talosta perintöosuutena Hemmo-nimiselle veljekselle. Hemmonautio on hävinnyt 1800-luvun puolivälin tienoilla.

Nimi: Allaa
Rinnakkaisnimi: Ala-Huttula
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Huttulan talon torppa. Talon virallinen nimi on Ala-Huttula.
Perimätietoa: Huttulan kantatalo on sijainnut alunperin nykyisen Allaan paikalla, josta se on 1800-luvun alussa siirretty nykyiselle paikalleen. Talossa on ollut kolme veljestä, sukuaan Huttusia, joista Hemmo-niminen on saanut Hemmonautiona tunnetun maa-alueen perintönä. Esikoinen on saanut Allaan tilan.

Nimi: Ala-Huttula
Rinnakkaisnimi: Allaa
Paikan kuvaus: Allaan tilan virallinen nimi, jota ei kuitenkaan kansanomaisesti käytetä.
Perimätietoa: Huttulan kantatalon muutettua Allaan paikalta Äyskosken rannalle jäi Allaan viralliseksi nimeksi Ala-Huttula.

Nimi: Riitasuo
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Viljelyssuo
Perimätietoa: Viljelyssuon omistuksesta on Allaalla ja Jänttilässä ollut riitaa, kunnes jälkimmäisten osuus liitettiin Koskiniemen tilan alueeseen.

Nimi: Pajaniitty
Paikan kuvaus: Vetinen luonnonniitty Allaan talon eteläpuolella.
Perimätietoa: Niityllä on ollut aikaisemmin talon paja.

Nimi: Vasikkahaka
Paikan kuvaus: Pitkulainen haka Allaan talosta vähän matkaa lounaaseen.
Perimätietoa: Haassa on pidetty vasikoita.

Nimi: Lypsytarha
Paikan kuvaus: Aidattu alue Allaan navetan takana.
Perimätietoa: Tarhassa lypsetään talon lehmät.

Nimi: Eteläniitty
Paikan kuvaus: Niitty Allaan tilan eteläpuolella.

Nimi: Kallio
Rinnakkaisnimi: Kallioharju
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Lassilan talon maata. Tilan virallinen nimi on Kallioharju.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä olevassa niemessä on korkea Kallioniemi.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1920-luvulla.

Nimi: Kallioniemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Kallion tila.
Perimätietoa: Niemessä on korkea kallio ja Kallioniemenpelto.

Nimi: Niittylä
Paikan kuvaus: Hautosuon osa, joka on liitetty myöhemmin lisämaana Kallion tilan alueeseen.

Nimi: Rinne
Paikan kuvaus: Korkea ja jyrkkärinteinen kallio.

Nimi: Uudispelto
Paikan kuvaus: Pelto Kallion asuinrakennuksen eteläpuolella.
Perimätietoa: Pelto on raivattu viljelykseksi myöhemmin kuin tilan muut pellot.

Nimi: Suikale
Paikan kuvaus: Hyvin kapea ja pitkä metsämaa Kallion asuinrakennuksesta lounaaseen.
Perimätietoa: ”Se on semmonen kappee suikale” (Katri Voutilainen, s.1914, 1968).

Nimi: Isokivi
Paikan kuvaus: Suuri kivi Nilakassa Kallion tilan lähistöllä.
Perimätietoa: Kivi on uintimatkan päässä Kalliolta.

Nimi: Autio
Rinnakkaisnimi: Koposenautio, Putkinotko
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka sijaitsee Miljoonatien päässä. Paikalla on aikaisemmin ollut Koposenautio-niminen asumus. Putkinotko on Aution tilan pilkkanimi.
Perimätietoa: Tila on erotettu Tervon kunnan omistamasta maa-alueesta siirtolaisille 1940-luvulla. Paikalla on ollut aikaisemmin asumus, joka on hävinnyt.

Nimi: Koposenautio
Rinnakkaisnimi: Autio
Paikan kuvaus: Hävinneen asumuksen paikka. Nyt paikalla on Autio-niminen lohkotila.
Perimätietoa: Paikalla on ollut mökki, joka on hävinnyt 1900-luvun alussa. Mökissä on asunut Koposia.

Nimi: Putkinotko
Rinnakkaisnimi: Autio, Koposenautio
Paikan kuvaus: Aution tilasta melko runsaasti käytetty pilkkanimi.
Perimätietoa: Talon isäntä, Paavo Malvila, tunnetaan juopottelevana miehenä. Perhe joutuu usein isännän juopottelun takia kärsimään suoranaista puutetta. ” Ne ellää kun siinä kirjassa, siinä putkinotkossa” (Elsa Pääkkönen, s.1899, 1968).

Nimi: Lumpee
Rinnakkaisnimi: Lumpeela
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Lassilan talon torppa. Tilan virallinen nimi on Lumpeela, joka ei ole kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Torppa on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun lopulla. ”Tuossa järvessä justiin tuossa lahen kohassa kasvaa paljo lumpeita, kun siinä ov vähä semmosta matalampoo” (Ville Häkkinen, s.1986, 1968).

Nimi: Peltola
Paikan kuvaus: Mökki Lumpeen tilan maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja se on rakennettu 1900-luvun puolivälissä. Mökki sijaitsee pellon laitamalla.

Nimi: Eteläsuo
Rinnakkaisnimi: Vittusuo, Lintusuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo
Perimätietoa: Suo sijaitsee Lumpeen asuinrakennuksesta jonkin matkaa etelään.

Nimi: Vittusuo
Rinnakkaisnimi: Eteläsuo, Lintusuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo
Perimätietoa: ”Siinä ol Lassila isäntä ja piika olleet siinä suolla, joku ol nähnä kus se isäntä ol hallaellu ja mitähäl liep pelijääm pitännä sem piijan kansa. Siitä lähtiin sitä on sillä nimellä kututtu” (Ville Häkkinen, s.1896, 1968).

Nimi: Lintusuo
Rinnakkaisnimi: Eteläsuo, Vittusuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: ”Samasta asijasta se on tullu kun se karkeempikkiin nimi. Se naesev vehe on nimittäen siistimmältä nimeltääl lintu. Naeset varsinniin käättää sitä [Lintusuo-nimeä] kun ne ei oekeen kehtoo sitä ronskimpoo sannoo” (Ville Häkkinen, s.1896, 1968).

Nimi: Lähdeniitty
Paikan kuvaus: Metsittynyt niitty Lumpeen asuinrakennuksesta hieman itään.
Perimätietoa: Niityllä on lähde.

Nimi: Väliportti
Paikan kuvaus: Pienenhaan ja Isonlaitumen välisessä aidassa oleva portti.

Nimi: Rantasuo
Paikan kuvaus: Pieni viljelysuo Lumpeen asuinrakennuksesta Nilakan rantaan päin.

Nimi: Pienihaka
Paikan kuvaus: Pieni haka-alue Lumpeen asuinrakennuksesta vähän pohjoiseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Haan itäpuolella on Isolaidun.

Nimi: Alakaivo
Paikan kuvaus: Kaivo Lumpeen asuinrakennuksesta itään saunan lähistöllä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Asuinrakennuksen luona on Pihakaivo.

Nimi: Isolaidun
Paikan kuvaus: Laidunmaa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Länsipuolella on pienempi haka nimeltään Pienihaka.

Nimi: Kunnanmaa
Paikan kuvaus: Suurehko maa-alue, jonka Tervon kunta on ostanut Herralan talolta 1920-luvulla.

Nimi: Nurkkasulku
Paikan kuvaus: Veräjä Lumpeen asuinrakennuksen itäpuolella olevaa peltoa ympäröivän aidan nurkkauksessa.

Nimi: Pihakaivo
Paikan kuvaus: Lumpeen asuinrakennuksen lähistöllä oleva kaivo.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kaivolta itään, saunan luona on Alakaivo.

Nimi: Rajaportti
Paikan kuvaus: Portti Lumpeen ja Kallion maiden rajalla.

Nimi: Väliaitta
Paikan kuvaus: Lumpeen tilan kahden aittarakennuksen, Eloaitan ja Vaateaitan, välissä oleva aitta.

Nimi: Mutamaa
Paikan kuvaus: Hautosuohon kuuluva maa-alue, josta on nostettu mutaa.
Perimätietoa: Mutamaata on käytetty pelloilla kasvun edistämiseksi.

Nimi: Selkämä
Paikan kuvaus: Pitkä metsäselänne, joka ulottuu Äyskosken lähistöltä Utrianlahteen saakka.

Nimi: Koskenalus
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Ylimaan talon torppa. Tila sijaitsee Äyskosken alajuoksun varrella.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1800-luvun alussa.

Nimi: Tulisaari
Paikan kuvaus: Suuri saari, joka erottaa Suovun ja Kallioselän toisistaan. Tulisaari on myös saaressa olleen mökin nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren koillis- ja pohjoispuolella on Tulisalmi. Salmesta jonkin matkaa pohjoiseen on Viitalahteen pistävä niemi ja siinä tila molemmat nimeltään Tuliniemi.
Perimätietoa: ”Siinä suoarella huastovat ollee ennen tulipaloja” (Viljam Raatikainen s.1878, 1966). Tulisaaressa ollut mökki on hävinnyt 1910-luvulla.

Nimi: Korkeakangas
Paikan kuvaus: Niemi Tulisalmen rannalla Lajunlevän kaakkoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on laaja ja vetinen suoalue nimeltään Hurskaansuo.
Perimätietoa: Niemi on korkeaa kangasmaata.

Nimi: Läävyniemi
Paikan kuvaus: Korkeakankaan Hurkaanlahden länsisivustaan pistävä uloke.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: ”Se ranta on sillä kohin hyvil leväkköenej ja liejune. Liekkö siitä tullus se nimi” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).

Nimi: Heiskansaaret
Paikan kuvaus: Kaksi saarta Kallioselässä; Iso ja Pieni Heiskansaari.
Perimätietoa: Kertoman mukaan saarille on haudattu ruumiita Isonvihan aikana.

Nimi: Iso Heiskansaari
Paikan kuvaus: Heiskansaarista suurempi
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren kaakkoispuolella on pienempi Pieni Heiskansaari.

Nimi: Pieni Heiskansaari
Paikan kuvaus: Heiskansaarista pienempi
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren luoteispuolella on suurempi Iso Heiskansaari.

Nimi: Kattilasaari
Paikan kuvaus: Hyvin pieni saari Kallioselässä Isosta Heiskansaaresta hieman etelään.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren eteläpuolella on Kattilaluoto, jossa on yksi kivi näkyvissä. Kiven nimi on Kattilakivi.
Perimätietoa: ”Se on pyöree kun kattila” (Viljam Raatikainen s.1878, 1966).

Nimi: Hurskaanlahti
Paikan kuvaus: Kallioselän lahti Korkeankankaan itäpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjukassa on kangasmaata ja paikka on nimeltään Hurskaankangas. Kankaan länsipuolella on suuri suoalue, joka ulottuu Lajunlahteen saakka. Suon nimi on Hurskaansuo. Lahden eteläpuolella on pitkulainen Hurskaansaari.
Perimätietoa: ”Vanahat huoasto enne että jossaen siinä laher rantamilla oes asunna joku uskovaenen mies ja siitä sittä oes ruvettu sanomaan sitä [lahtea] Hurskaallaheks” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).

Nimi: Pantiolahti
Paikan kuvaus: Loivasti kaartuva lahti Syvänsalmen länsirannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden edustalla salmessa on viisi pientä saarta rivissä; Pantionsaaret.

Nimi: Räivänniemi
Paikan kuvaus: Koskiselkään pistävä niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen edustalla on Koskiselässä kaksi vähäistä saarta, nimeltään Räivänsaaret. Niiden lähellä järvessä on syvä kohta, nimeltään Räivänsyvä.
Perimätietoa: Niemessä on huono maaperä. Niemessä on ollut Räivänniitty, joka on jo metsittynyt. ”Se [niitty] on niiv vetinej ja huono ettei sitä ennee ouv viljelty” (Kalle Tolonen, 1966).

Nimi: Kalasauna
Paikan kuvaus: Pieni maja toisessa Räivänsaaressa, jossa kalastajat yöpyvät ja saunovat.

Nimi: Mustaniemi
Paikan kuvaus: Koskiselkään pistävä niemi Räivänniemen pohjoispuolella.

Nimi: Lapialahti
Paikan kuvaus: Koskiselän lahti Pajuniemen kupeella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoispuolella on Lapianiemi.
Perimätietoa: ”Siinä lahessa ol malavirutnikka ja nilakarrannalta ajettiih hevosilla raatamalavia rutnikallej ja lapijoetiin se siihej ja sittä laevalla kuletettii etteempäen Souruur raataruukille [ Sourun rautaruukki oli Karttulan pitäjässä] (Kalle Leinonen, s.1906, 1966). Malavi tarkoittaa malmia. Rutnikka tarkoittaa lavaa, jolle malmi on koottu laivaan lastaamista varten.

Nimi: Taipale
Paikan kuvaus: Talo, joka on lohkaistu Huttulan talosta.
Perimätietoa: Talo on halkaistu Huttulan tilasta perintöosuutena 1800-luvun puolivälin tienoilla. Taipaleen kautta on kuljetettu malmia Nilakasta Koskiselkään.

Nimi: Luhinsuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Kolun talon pohjoispuolella, Taipaleesta Kolulle päin.
Perimätietoa: Nimen alkuperä on tuntematon.

Nimi: Pajuniemi
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Koskiselkään. Pajuniemi on myös niemesää sijaitsevan pikkutilan nimi.
Perimätietoa: Niemi sijaitsee Kolun kanavasta pohjoiseen. Niemessä kasvaa paljon pajuja. Tila on lohkaistu Kolun tilan maista noin vuonna 1925. Pajuniemessä on asunut Kaartin soittokunnan kapellimestari Eenok Karttunen. Hänen vaimonsa näytteli Kansallisteatterissa.

Nimi: Kolu
Paikan kuvaus: Kantatalo.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Talolle on aikaisemmin kuulunut Koskiselkään pistävä suurehko Kolunniemi ja sen eteläpuolella oleva Kolunlahti eli Penttisenlahti. Niemessä on Kolulahti-niminen lohkotila.

Nimi: Pekkala
Rinnakkaisnimi: Puolakka
Paikan kuvaus: Mökki Kolunkavanan varrella.
Perimätietoa: Mökin tontti on lohkaistu Kolun tilan maasta 1920-luvulla.

Nimi: Anttila
Paikan kuvaus: Mökki, joka sijaitsee Kolun ja Taipaleen välillä.
Perimätietoa: Mökki on alunperin ollut Kolun talon mäkitupa. Se on perustettu 1800-luvun loppupuolella.

Nimi: Valtionsaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Koskiselässä Kolun kanavan suulla.
Perimätietoa: Saaren omistaa valtio. Saari on yhdistetty ruoppausmailla mantereeseen.

Nimi: Virtala
Paikan kuvaus: Mökki lähellä Kolun kanavaa.
Perimätietoa: Tontti on lohkaistu Kolun talon maasta 1920-luvulla. Mökissä on ollut Bruunin kahvila, niinä aikoina kun kanavalla on ollut vilkasta.

Nimi: Kurvinsuo
Paikan kuvaus: Suo Kolun kanavan eteläpuolella.
Perimätietoa: Kanavassa on mutka eli kurvi suon kohdalla.

Nimi: Kantosalo
Rinnakkaisnimi: Mäntylä, Jokitörmä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Kolun talon torppa. Tilan virallinen nimi on Mäntylä.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tilan asukkaiden sukunimi on Kantosalo. Talon ympärillä on mäntymetsää.

Nimi: Lähdekorpi
Paikan kuvaus: Metsäsuo Kolun kanavan suun eteläpuolella.
Perimätietoa: Kanavan suulla on lähde.

Nimi: Hakala
Paikan kuvaus: Mökki, joka sijaitsee vanhantien varressa, Kantosalon tilan länsipuolella.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu 1940-luvun alkupuolella. Mökin paikalla on aikaisemmin ollut Kolun talon lehmihaka.

Nimi: Mukkosenniemi
Paikan kuvaus: Kallioinen niemi Mustanlahden pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Alunperin paikka on ollut Vanhanpaikan talon maata ja myöhemmin se on ollut H.Peura Oy:n metsäpalsta.

Nimi: Pinoniemi
Paikan kuvaus: Kapea nimi Mukkosenniemen luoteisliepeellä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on vähäinen lahti nimeltään Pinokaarre.
Perimätietoa: ”Halakopinoja siinä [Pinoniemessä] pietään kun siinä on niih hyvä muapohja” (Paavo Karttunen s. 1901, 1966). Alunperin paikka on ollut Vanhanpaikan talon maata ja myöhemmin se on ollut H.Peura Oy:n metsäpalsta.

Nimi: Pajusaari
Rinnakkaisnimi: Pajuluoto
Paikan kuvaus: Hyvin pieni saari Kallioselän selkäosassa, melkein keskellä selkää.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: ”Siin ol enneh hyvi iso paju, vuan nyt se oh hävinnä. On siinä nyttiip pienempiä pajuja” (Matti Karttunen, s.1905, 1966). Saaressa on myös koivu.

Nimi: Lahnaluoto
Paikan kuvaus: Luoto Kallioselässä Pajusaaresta vähän etelään.
Perimätietoa: Luoto on vedenalainen, vain yksi kivi on näkyvissä. Kertoman mukaan luodon ympäristössä on lahnojen kutupaikka.

Nimi: Mustalahti
Paikan kuvaus: Synkkä ja varjoinen lahti Kallioselässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden eteläpuolella on Mustanlahdenniemi. Lahden pohjukasta itäänpäin on Mustanlahdenniitty. Lahdesta koilliseen eli Koivujärveen päin on kapeahko selänne nimeltään Mustanlahdenkangas.

Nimi: Kallioselkä
Paikan kuvaus: Järvi, joka laskee Ahvensalmen kautta Ahvenisen järveen.
Perimätietoa: Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa kartassa järven virheellinen nimi on Koivujärvi. Koivujärvi pieni järvi on Kallioselästä itään.

Nimi: Hiekkakaarre
Rinnakkaisnimi: Okkolankaarre
Paikan kuvaus: Lahti Kallioniemen pohjoispuolella, lahden rinnakkaisnimi on Okkolankaarre.
Perimätietoa: Lahdessa on pitkä ja matala hiekkaranta.

Nimi: Kallioniemi
Paikan kuvaus: Niemi Koiraharjunniemestä pohjoiseen.
Perimätietoa: ”Se niem on kallijoo kokonaa, jyrkkä kallijoseinä puttoo suoraaj järvee” (Matti Karttunen, s1905, 1966).

Nimi: Koskiselkä
Rinnakkaisnimi: Koskivesi
Paikan kuvaus: Suurehko järvi, joka laskee Rasvankiin. Järven virallinen nimi on Koskivesi, joka on kansanomaisessa käytössä harvinaisempi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Äyskosken alajuoksulla on pieni Koskisaari, jonka rinnakkaisnimi on Virtasaari.
Perimätietoa: Nilakka laskee ensin Huuhtajankosken kautta pienempään järveen, Koskilampiin ja Koskilammista edelleen Äyskosken kautta Koskiveteen.

Nimi: Mäntylä
Rinnakkaisnimi: Rumppa
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Ylimaan tilasta. Tilan virallinen nimi on Mäntylä, joka ei ole kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Tila on entisellä Ylimaan pellolla. Tila on lohkaistu vuonna 1942.

Nimi: Pohusenniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen niitty Mäntylän tilan pohjoispuolella.

Nimi: Äärikäisenniemi
Paikan kuvaus: Koskiselkään pistävä niemi Mäntylän tilan länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan ympärillä on Äärikäisenniitty.

Nimi: Leppäkaarre
Paikan kuvaus: Loivasti kaartuva lahti. Leppäkaarre on myös lahden rannalla olevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Lahden rannalla kasvaa lepikkoa. Tila on ollut alunperin Harjun talon torppa, joka on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun alkupuolella. Tilalla on asunut Kerttu-niminen nainen, joka oli pitojen laittaja. Häntä nimitettiin Leppäkertuksi.

Nimi: Lääsy
Paikan kuvaus: Hävinnyt lohkotila, joka on alunperin ollut Pellonpään talon torppa.
Perimätietoa: Tila on paikkakuntalaisten arvelujen mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tila on hävinnyt vuonna 1961.

Nimi: Kaislakaarre
Paikan kuvaus: Lahti Rajaharjun eteläpuolella.
Perimätietoa: ”Korkee kaeslikko siin on pitkälti järvellep päe, vuan kyllä siinä kevväällä kalat kuttoo hyvästi” (Jaakko Nousiainen, s.1903, 1966).

Nimi: Seikanniemi
Paikan kuvaus: Suovuun pistävä niemi Kaislakaarteen eteläpuolella.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Nimi: Metsäpirtti
Paikan kuvaus: Hävinnyt lohkotila, joka on ollut alunperin Ylimaan maata.
Perimätietoa: Tila on rakennettu vuonna 1949 ja sen on hävinnyt vuonna 1960. Tila sijaitsee synkän metsän keskellä. Tilalla on asunut Regina Oksman.

Nimi: Vuohisaari
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea saari Tulisaaren lounaispuolella.
Perimätietoa: ”Ennen kun meilläe ol vuohija, niin ne ol aena kesät siellä suaressa” (Kalle Nousiainen, s.1895, 1966).

Nimi: Pohusenviita
Paikan kuvaus: Suuri metsäsuo Leppäkaarteen luoteispuolella. Pohunen tarkoittaa pohjoista.

Nimi: Ylimaa
Rinnakkaisnimi: Huuskola
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka aikaisempi nimitys on ollut Huuskola.
Perimätietoa: Talo on kertoman mukaan lähes 300 vuotta vanha (vuosi 1966). ”Se on semmosella korkeemmalla mäellä ikkäänkum muum muasto yläpuolella” (Elin Huttunen, s.1904, 1966).

Nimi: Pohjoisharju
Paikan kuvaus: Mökki Ylimaan maalla vähäisellä harjanteella.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt noin vuonna 1955. Mökki sijaitsee Ylimaan talosta jonkin matkaa pohjoiseen.

Nimi: Kiviaho
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Ylimaan maata.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Ylimaasta 1940-luvulla. Talo on rakennettu vuonna 1941 ja se on hävinnyt vuonna 1964. Talo on sijainnut kivisellä aholla, joka on ollut vuosisadan vaihteen tienoilla kaskihalmeena.

Nimi: Ruuppa
Paikan kuvaus: Kaksi niittyä; Ylä-Ruuppa ja Ala-Ruuppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ala-Ruupan länsipuolella on Koskiselän lahti nimeltään Ruupanlampi, jonka suulle pistää molemmin puolin niemet niin, että ne melkein sulkevat lahden lammiksi. Lammin eteläpuolella on Ruupanniemi, jonka edustalla Koskiselässä on kolme vähäistä saarta, joita kutsutaan Ruupansaariksi. Ylä-Ruupan itäpuolella, niityn ja kylätien välillä, on kangasselänne nimeltään Ruupankangas.
Perimätietoa: Mikäli tarkoitetaan molempia niittyjä yhdessä, käyteään nimitystä Ruuppa.

Nimi: Ylä-Ruuppa
Paikan kuvaus: Ruupanniityistä itäisempi ja pienempi.

Nimi: Ala-Ruuppa
Paikan kuvaus: Ruupanniityistä läntisempi ja suurempi.
Perimätietoa: Ala-Ruuppa on alavassa notkelmassa ja ulottuu Koskiselän rantaan saakka.

Nimi: Pökkelikönniitty
Paikan kuvaus: Niitty talosta vähän lounaaseen.
Perimätietoa: ”Se kur raevattiin nii ensin kuattiin mehtä ja sittä siihej jäe ne kannot ja ne pit sittä raevata” (Elin Huttunen, s.1904, 1966). Pökkelikkö tarkoittaa kannokkoa.

Nimi: Ukkosyvä
Paikan kuvaus: Syvä paikka Suovussa Vuohisaaren lounaispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Syvänteen eteläpuolella on kaksi saarta, joiden yhteisnimitys on Syväsaaret.

Nimi: Kalliosaari
Rinnakkaisnimi: Herrainsaari
Paikan kuvaus: Syväsaarista pohjoisempi. Saaren rinnakkaisnimi on Herrainsaari.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren eteläpuolella on toinen saari, nimeltään Huilunsaari.
Perimätietoa: ”Ennen siellä käv herroja kalareisullaan kahvinkeitossa ja evväetään syömässä” (Elin Huttunen, s.1904, 1966). ”Sem pohjospiässä [Kalliosaaren] on sillee ja aeka iso kallijo” (Jaakko Nousiainen, s.1903, 1966).

Nimi: Syväsaaret
Paikan kuvaus: Kaksi saarta Suovussa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saarten pohjoispuolella on Ukkosyvä-niminen syvänne.
Perimätietoa: Pohjoisempi saarista on Kalliosaari ja sen eteläpuolella on Huilunsaari. Syväsaaret on saarten yhteinen nimitys, jota käyteään kun tarkoitetaan molempia saaria.

Nimi: Huilunsaari
Paikan kuvaus: Syväsaarista eteläisempi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren pohjoispuolella on Kalliosaari.

Nimi: Kaarteenlahti
Paikan kuvaus: Suurehko, loivasti kaartava Suovun lahti. Nimi: Pirunkolo
Paikan kuvaus: Kallioluola Kaarteenlahden rannalla.
Perimätietoa: ”Siinä huastovat ollee isovviha aekana semmosen piilopirtij ja ol siinä vielä minul lapsena ollessaen jonniilaenen tulsija jälellä” (Elin Hutunen, s.1904, 1966).

Nimi: Sali
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Harjun tilan torppa.
Perimätietoa: Tila on ainakin 200 vuotta vanha (vuosi 1966). Nimen alkuperää ei enää tiedetä.

Nimi: Metsäpelto
Paikan kuvaus: Pieni pelto tilasta vähän matkaa länteen.
Perimätietoa: Pelto on raivattu metsään.

Nimi: Louhuniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen niitty Salin tilasta hieman kaakkoon.
Perimätietoa: Alue on hyvin kivinen. ”Se om melekee avosilimee louhua” (Matti Oksman, s.1901, 1966).

Nimi: Petäjäharju
Paikan kuvaus: Pitkä kangasharjanne Salin tilan luoteispuolella, rannan suunnassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Harjun länsipuolella Koskivedessä lähellä rantaa on Petäjäharjunluoto.
Perimätietoa: Harjulla kasvaa männikkömetsä.

Nimi: Sikasaari
Paikan kuvaus: Suuri saari Koskiselässä
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren itäpuolella on vuolaasti virtaava salmi, nimeltään Sikovirta. Saaren pohjoispuolella on järvessä syvä paikka nimeltään Sikosyvä.
Perimätietoa: ”Sitä ei enne omistanna kukkaaj ja viänälä isäntä lupas isossajaossa mittarille siallavaj jos se antaa sille [Väänälän isännälle] suarej ja niin se sittä sae sen suare” (Jaakko Nousiainen, s.1903, 1966).

Nimi: Kaatuvakivi
Paikan kuvaus: Suuri kivi Koskiselässä Sikasaaresta vähän etelään.
Perimätietoa: Kivi on kallellaan pystyssä, joten se näyttää kaatuvan.

Nimi: Niskasaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Sikovirrassa.
Perimätietoa: Niskasaari on pohjoisin virran kolmesta saaresta. Saari sijaitsee virran niskaosassa.

Nimi: Majasaari
Paikan kuvaus: Keskimäinen Sikovirran kolmesta saaresta.
Perimätietoa: ”Siinä o uittoyhtijöm maja, siinä miehet aena leppee välillä, kun ne on puita uittamassa” (Matti Oksman, s.1901, 1966).

Nimi: Alimmainensaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Koskiselässä Sikovirran alajuoksulla.
Perimätietoa: Alimmainensaari on eteläisin virran kolmesta saaresta, joista muut ovat Majasaari ja Niskasaari.

Nimi: Rantaniityt
Paikan kuvaus: Kolme niittyä Koskiselän rannalla, Siltosuolta jonkin matkaa länteen.

Nimi: Kirnuvirta
Paikan kuvaus: Vuolaasti virtaava salmi Sikasaaren länsipuolella.

Nimi: Virtakangas
Paikan kuvaus: Kangasmaa Sikovirran itärannalla.

Nimi: Jouhisenniemi
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niemi, joka pistää Koskiselkään Parkkilahden luoteispuolella.
Perimätietoa: ”Se om pitkä ja hieno [hieno tarkoittaa tässä tapauksessa adjektiivina ohutta] niin kuh hevoseh hännäj jouhi” (Matti Oksman s.1901, 1966).

Nimi: Harju
Paikan kuvaus: Talo, joka on muodostunut kolmesta lähekkäisestä kantatalosta; Tuomaalasta, Nousialasta ja Huuskolasta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemi, jolla talo sijaitsee on Harjunniemi.
Perimätietoa: Talot ovat yhdistyneet noin 200 vuotta sitten (vuosi 1966). Talo sijaitsee niemellä, jossa on korkea harjanne. Talo on Tuomaalan kantatalon paikalla.

Nimi: Huuskola
Paikan kuvaus: Kantatalo Harjunniemellä, Harjun talosta vähän koilliseen.
Perimätietoa: Talo on hävinnyt noin 200 vuotta sitten (vuosi 1966), jolloin se on yhdistynyt kahden läheisen talon, Tuomaalan ja Nousialan kanssa ja muodostanut nykyisen Harjun talon. ”Siinä kuul asuneej joku Tuomas Huuskone. Liekkö sittä siitä tullu Huuskola nimeks.” (Viljam Raatikainen, s.1878, 1966).

Nimi: Nousiala
Paikan kuvaus: Kantatalo Harjunniemellä, nykyisestä Harjun talosta vähän itään.
Perimätietoa: Talon oletetaan hävinneen noin 200 vuotta sitten (vuosi 1966). Kertoman mukaan talossa on asunut Nousiaisia.

Nimi: Tuomaala
Paikan kuvaus: Kantatalo Harjunniemellä, nykyisen Harjun talon paikalla.

Nimi: Kotiniemi
Paikan kuvaus: Harjunniemen luoteisin uloke, sekä pieni peltokappale niemessä.
Perimätietoa: ”Se on tässä kotija lähellä”.

Nimi: Liejunpelto
Paikan kuvaus: Pelto talon itäpuolella Vääränlahden suulla.
Perimätietoa: Ranta on pellon kohdalla hyvin upottavaa. Lieju tarkoittaa upottavaa, yleensä muta- tai savimaata.

Nimi: Mäkeläispelto
Paikan kuvaus: Pelto talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pellon on kertoman mukaan raivannut talossa renkinä ollut mies nimeltä Mäkeläinen.

Nimi: Longinmökki
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki, joka on alunperin Harjun talon työmiehen asunto.
Perimätietoa: Mökki on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun alussa. Mökki on hävinnyt vuonna 1960. Mökki on sijainnut Kolmikannan tilan lähistöllä, tilan luoteispuolella. Mökin virallista nimeä ei tiedetä. Mökissä on asunut Pekka Lång-niminen mies. Pekka Lång luki taivaan merkkejä. Merkki-allakka on edelleen Longin-allakka.

Nimi: Jerelä
Paikan kuvaus: Mökki Harjun talon maalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Peltojen luoteispuolella on Suovun lahti nimeltä Jerelänlahti.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt noin vuonna 1915. Mökissä on asunut mies nimeltä Jeremias Oksman, jota on kansanomaisesti kutsuttu Jereksi. Paikalla on nyt Jerelänpellot -niminen peltoalue.

Nimi: Myllyntauspelto
Paikan kuvaus: Pelto Harjun talon koillispuolella.
Perimätietoa: Pellon lounaispäässä, aivan lähellä asuinrakennusta on tuulimylly (vuosi 1966).

Nimi: Ruunaluoto
Paikan kuvaus: Luoto Hanhilahdessa, Väänälän talosta vähän koilliseen, lähellä rantaa.
Perimätietoa: ”Siihem putos hevonej ja kuol jäihin sekkaa” (Viljam Raatikainen, s.1878, 1966). Tapauksesta on aikaa lähes 50 vuotta (vuosi 1966).

Nimi: Lahdentaus
Paikan kuvaus: Kantatalo Nuutilanlahden itärannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talon eteläpuolella on vähäinen Lahdentauksenpelto.
Perimätietoa: Talo on muodostunut 1800-luvun puolivälin tienoilla kolmesta talosta, Savolasta, Kukkolasta ja Alapihasta, jotka yhdistyivät silloin. Tervon kunta on ostanut talon noin vuonna 1950.

Nimi: Savola
Paikan kuvaus: Kantatalo Nuutilanlahden rannalla. Talo on sijainnut nykyisen Lahdentauksen talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Talo on hävinnyt 1800-luvun puolivälissä, jolloin se on yhdistynyt läheisten Kukkolan ja Alapihan talojen kanssa ja muodostanut Lahdentauksen talon. ”Se kuulu kaava aekoo olleen savolaesten suvulla, oekeen semmonen sukutalo” (Viljam Raatikainen, s.1878, 1966

Nimi: Alapiha
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on sijainnut nykyisen Lahdentauksen talon paikalla.

Nimi: Kukkola
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on sijainnut nykyisen Lahdentauksen talon itäpuolella.

Nimi: Myllynaluspelto
Paikan kuvaus: Pelto talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pellon itälaidalla mäennyppylällä on ollut tuulimylly, josta pelto on laskenut loivasti rantaan saakka.

Nimi: Likalanpelto
Paikan kuvaus: Suuri pelto Lahdentauksen talon itäpuolella, kylätien toisella puolella.
Perimätietoa: ”Siitä suolta [Honkasuon pohjoispuolella olevalta metsäsuolta] valluu vettä ja kaekellaesta likkoo siihem pellolle” (Viljam Raatikaine, s.1878, 1966).

Nimi: Hiilikommakko
Rinnakkaisnimi: Hiilimökki
Paikan kuvaus: Honkalahden pohjoispäässä kylätien varrella oleva hiilien polttopaikka ja lato, jossa hiiliä on säilytetty.
Perimätietoa: Kommakko tarkoittaa vajaa, jossa on säilytetty hiiliä.

Nimi: Hautuumaa
Paikan kuvaus: Honkakankaan pohjoispäässä oleva alue, johon on haudattu Lahdentauksen talon kuolleita eläimiä.

Nimi: Rantahaka
Rinnakkaisnimi: Vasikkahaka.
Paikan kuvaus: Haka Nuutilanlahden rannalla Lahdentauksen talon eteläpuolella.
Perimätietoa: Haassa on pidetty kesäisin vasikoita, josta rinnakkaisnimi Vasikkahaka johtuu.

Nimi: Huuskossuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Multakankaan luoteispuolella.
Perimätietoa: Suo on nykyisin jo metsittynyt. Suon on raivannut viljelykseen Huuskonen-niminen mies.

Nimi: Kumpuniemi
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niemi Suovun ja Kallioselän rajalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kumpuniemen ja Tulisaaren välillä on Kumpusalmi.

Nimi: Vattusaari
Paikan kuvaus: Saari Kallioselässä Kumpuniemen itäpuolella.
Perimätietoa: Nykyään saaren ja rannan välinen kapea salmi on kuivunut, joten saaresta on tullut niemi. ”Siellä kasvo ennev vattuja vuan nyt on näättännä varsikko hävineen poes” (Viljam Raatikainen, s.1878, 1966).

Nimi: Malissaari
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Saari Kumpusalmessa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Saarella on ollut mökki, jossa on asunut Malisia. Mökki on ollut itsenäistymätön ja se on hävinnyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Nimi: Vierunniemi
Paikan kuvaus: Niemi Väänälänlahden eteläpuolella.
Perimätietoa: Niemessä on hyvin jyrkkä ja korkea Vieruvuori. ”Se puttoo niij jyrkästi järvee, että jos siihen [vuoren] syrjällem männöö nii alas siitä vierii” (Viljam Raatikainen, s.1878, 1966).

Nimi: Kokkovuori
Paikan kuvaus: Korkea vuori, joka on Vierunvuoren jatke. Vuori on vastakkaisella puolella kylätietä kuin Vierunvuori.
Perimätietoa: Vuoren päällä on tasainen ja sileä kallio, jolla poltetaan juhannuskokkoa.

Nimi: Suovu
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea järvi Kallioselän länsipuolella.
Perimätietoa: Tulisaari ja Tulisalmi erottavat Suovun ja Kallioselän toisistaan.

Nimi: Hietalahti
Paikan kuvaus: Loivasti kaartuva lahti Peltoniemen pohjoispuolella. Hietalahti on myös lahden rannalla olevan pikkutilan nimi.
Perimätietoa: Lahdessa on hiekkaranta. Hietalahden tila on ollut alunperin Lahdentauksen talon torppa. Torppa on arvioiden mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä.

Nimi: Peltoniemi
Paikan kuvaus: Hanhilahteen pistävä vähäinen niemi Lahdentauksen talon pohjoispuolella. Peltoniemi on myös niemenkärjessä olevan tilan nimi.
Perimätietoa: Niemessä on pelto. Tila on lohkaistu Lahdentauksen maasta siirtolaisille 1940-luvulla.

Nimi: Pikkukallio
Paikan kuvaus: Vähäinen ja sileä kallio Välisuon itäpuolella.

Nimi: Hautaharjunkangas
Paikan kuvaus: Kangasselänne Välisuolta koilliseen, selänne ulottuu Kallioselän rantaan.
Perimätietoa: Hautaharju-nimistä paikkaa ei enää muisteta olevan. ” Siihen kaet lieh haavattu kuolleita elukoeta” (Viljam Raatikainen, s.1878, 1966).

Nimi: Väänälä
Rinnakkaisnimi: Röntylä
Paikan kuvaus: Talo, joka on vanhoja kantataloja. Talon virallinen nimi on Röntylä.
Perimätietoa: Väänälä on Nuutilan kylän vanhimpia taloja, jonka iäksi on arvioitu 400-500 vuotta (vuosi 1966). Talo on ollut kauan Väänästen suvun hallussa.

Nimi: Röntylä
Paikan kuvaus: Väänälän talon virallinen nimi, jota ei kansanomaisesti käytetä.
Perimätietoa: Maanmittaushallistuksen vuonna 1944 toimittamassa taloudellisessa kartassa talon nimeksi on virheellisesti merkitty Räntylä.

Nimi: Johdekivi
Rinnakkaisnimi: Röpönkivi
Paikan kuvaus: Suuri kivi Nuutilanlahdessa Väänälän rannassa.
Perimätietoa: Lahteen on rakennettu johdeaita lehmiä varten. Aita on ulottunut Väänälän rannalta kiveen saakka.

Nimi: Kärkkäälä
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Väänälän maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollu itsenäistymätön ja hävinnyt kertoman mukaan 1800-luvun puolivälin tienoilla. Mökissä on asunut mies nimeltä Jussi Kärkkäinen. Nyt paikalla on Kärkkäälänpelto.

Nimi: Korpiniitty
Paikan kuvaus: Niitty Ala-Siltosuon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Niityn ympärillä on synkkä metsä. Nykyisin niitty on metsittynyt ja viljelemätön.

Nimi: Hintikanpuiro
Paikan kuvaus: Metsittynyt niitty Korpiniityn luoteispuolella.
Perimätietoa: Väänälän talossa on ollut renkinä Hintikka-niminen mies, joka on saanut tehtäväksi raivata alueelle niitty ja karsia ja pieniä siitä saatavat rangat polttopuiksi.

Nimi: Taipaleenniitty
Paikan kuvaus: Pieni niitty Korpiniityn koillispuolella.
Perimätietoa: ”Se ku ol lähellä sitä tietä [kylätietä] ja se [tie] on semmosta suoroo taevalta” (Matti Oksman s.1901, 1966).

Nimi: Selkäranta
Paikan kuvaus: Loivasti kaartuva Kallioselän lahti Vattusaaren kaakkoispuolella.

Nimi: Ahvenkivi
Paikan kuvaus: Suuri kivi Veitahon luodolla.
Perimätietoa: Kiven ympärillä tiedetään olevan runsaasti ahvenen kutupaikkoja.

Nimi: Nuutila
Rinnakkaisnimi: Hanhilahti, Mikkola, Huttula
Paikan kuvaus: Suuri kylä, joka rajoittuu Riitlammin, Utrianlahden, Koivujärven, Soinlahden ja Karttulan kyliin. Kylä käsittää osan Tervon kirkonkylää. Nuutila on myös kantatalo, jota nimitetään kylän mukaan. Talon virallinen nimi on Hanhilahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talo sijaitsee Hanhilahden rannalla, jonka rinnakkaisnimi on Nuutilanlahti.
Perimätietoa: Talo on arvelujen mukaan perustettu 1600-luvulla. Talon vanhin nimi, joka muistetaan on Mikkola ja seuraava nimi on Huttula.

Nimi: Kuohari
Paikan kuvaus: Nuutilan talon hävinnyt torppa, joka on sijainnut Nuutilan talosta hieman kaakkoon.
Perimätietoa: Torppa on hävinnyt 1900-luvun alussa. Torpassa on asunut Mikko Vainikainen, joka on ollut ammatiltaan kuohari. Nyt paikalla on Kuoharinpelto, joka on niin märkä, ettei sitä voi viljellä. Paikalla on nyt Nuutilan kylän vesiosuuskunnan vesilähde.

Nimi: Hanhilahti
Rinnakkaisnimi: Nuutilanlahti, Nuutila
Paikan kuvaus: Suuri lahti Suovun kaakkoispäässä ja Nuutilan talon virallinen nimi.
Perimätietoa: Lahden rinnakkaisnimi on Nuutilanlahti, joka on ehkä yleisemmin käytössä.

Nimi: Rapakkoniitty
Paikan kuvaus: Metsittynyt viljelyssuo Nuutilan talon länsipuolella.
Perimätietoa: Suo on hyvin vetinen.

Nimi: Välipelto
Paikan kuvaus: Pelto Nuutilan talon eteläpuolella. Pelto ulottuu Hieta-ahon tilan rajaan saakka.

Nimi: Kiviharju
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Nuutilan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee kivisellä harjanteella.

Nimi: Hietaho
Rinnakkaisnimi: Hieta-aho
Paikan kuvaus: Tila Nuutilanlahden eteläpuolella. Tilan virallinen nimi on Hieta-aho, mutta kansanomaisesti käytetään lyhempää Hietaho-muotoa.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Nuutilan talon maasta siirtolaisille 1940-luvulla. Tila sijaitsee aholla, joka on ollut Nuutilan talon kaskimaana vuosisadan vaihteen tienoilla. ”Siinä lahessa on sillä kohti oekeeh hyvä hiekkaranta ja se ahokii oh hyvin kuivoo hiekkamuata” (Viljam Raatikainen, 1878, 1966).

Nimi: Peltola
Paikan kuvaus: Pikkutila Hietahon eteläpuolella.
Perimätietoa: Tila on ollut alunperin Nuutilan talon torppa ja sen on perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee pellon laidassa.

Nimi: Siltosuo
Paikan kuvaus: Suo ja sen keskellä kaksi viljelyssuota. Viljelyssoista itäisempi, kylätien lähellä oleva, on Ylä-Siltosuo ja sen länsipuolella on suurempi Ala-Siltosuo. Viljelysten välissä on upottava metsäsuo, jonka yli on rakennettu kivisilta.

Nimi: Purnu
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Siltosuon eteläpuolella.
Perimätietoa: Suon keskellä on Purnunlähde. ”Se on semmonen pyöree purnukka se suo” (Matti Oksman, s.1901, 1966).

Nimi: Kunnanmaa
Paikan kuvaus: Suuri maa-alue, joka on alunperin ollut Lahdentauksen talon maata.
Perimätietoa: Tervon kunta on ostanut alueen, sekä metsät että viljelykset, noin vuonna 1950. Alue ulottuu pohjoisessa Harjun talon rajaan, idässä Kallioselkään ja etelässä maantiehen saakka.

Nimi: Honkakangas
Paikan kuvaus: Suurehko kangasalue (entisen) kunnalliskodin pohjois- ja luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kankaalta jonkin matkaa kaakkoon on maantien toisella puolen pieni lampi nimeltään Honkalampi. Lammelta vähän länteen on Honkamäki ja samanniminen kantatalo sen päällä. Talosta jonkin matkaa etelään on suuri metsäsuo nimeltään Honkasuo.

Nimi: Hanhisuo
Paikan kuvaus: Suuri viljelyssuo Honkalammin luoteispuolella.

Nimi: Torapuro
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa Honkasuolta ja laskee Ahveniseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Torapuronlahden suulla on Toraluoto.
Perimätietoa: Hakkarinniemen pohjoispuolelle pistää Torapuronlahti ja Torapuro laskee tähän lahteen.

Nimi: Honkamäki
Paikan kuvaus: Korkeahko mäki, jonka yli kulkee maantie. Honkamäki tarkoittaa myös mäen päällä olevaa kantataloa ja kulmakuntaa talon ympärillä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mäen pohjoispuolella on Honkakangas.
Perimätietoa: Kantatalo on kertoman mukaan satoja vuosia vanha (vuosi 1966). Tervon kunta on ostanut talon 1940-luvulla. Honkamäen kulmakunta ei ole selvärajainen.

Nimi: Pajanaluspelto
Paikan kuvaus: Pelto Honkamäen talon länsipuolella.
Perimätietoa: Pellon kaakkoispäässä maantien varrella on paja, josta lähtien pelto viettää luoteeseen päin.

Nimi: Ulponsaari
Rinnakkaisnimi: Tikkalansaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Nuutilanlahdessa. Ulponsaari on myös saaressa olevan mökin nimi.
Perimätietoa: Mökki on ollut Väänälän maalla. Se on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1890-luvulla. Mökissä on asunut Tikkasia.

Nimi: Hallaho
Rinnakkaisnimi: Halla-aho
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Lahdentauksen maalla. Mökin virallinen nimi on ollut Halla-aho, mutta kansanomaisesti on käytetty lyhyempää Hallaho-muotoa.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1800-luvun puolivälissä. Maa kuuluu nykyään Tervon kunnalle. Mökki on sijainnut Hanhisuon luoteispäässä, joka on hallaista seutua.

Nimi: Poikala
Paikan kuvaus: Kantatalo
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talosta jonkin matkaa lounaaseen on Kallioselkään pistävä Poikalanniemi.
Perimätietoa: ”Usseita satoja vuosia vanaha kaet se ov, vua ei sitä tarkasti ossoo sannoo” (Jukka Huuskonen, s.1911, 1966).

Nimi: Levänniitty
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Niitty Koivulahden rannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: ”Se ranta on siinä niityn kohalla hyvil leväkköestä” (Jukka Huuskonen s.1911, 1966).

Nimi: Lähdeniitty
Paikan kuvaus: Niitty Poikalan talosta itään.
Perimätietoa: Niityn keskellä on useita lähteitä.

Nimi: Multakangas
Paikan kuvaus: Kangasselänne Kunnalliskodista vähän länteen.
Perimätietoa: Kankaalla on useita multahautoja, joista on otettu maata. Kankaalla on Multakankaanportti kylätien yli.

Nimi: Kivikaarre
Paikan kuvaus: Lahti Poikalanniemen itäpuolella.
Perimätietoa: Lahti, samoin kuin sen ranta, on hyvin kivinen.

Nimi: Rätikkö
Rinnakkaisnimi: Ahola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Lahdentauksen tilan torppa. Tilan virallinen nimi on Ahola.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan perustettu 1700-luvun puolella. Alunperin torppa on ollut ruotusotamiehen palkkatila.

Nimi: Yläpelto
Rinnakkaisnimi: Hiekkapelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Rätikön tilan itäpuolella rinteessä. Pellon rinnakkaisnimi on Hiekkapelto. Pelto on kuivaa hiekkamaata.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellolta rantaan saakka on alava Rantapelto.

Nimi: Penttilä
Rinnakkaisnimi: Mikkola
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka aikaisempi nimi oli Mikkola.
Perimätietoa: Talo on ollut olemassa isojaon aikana, jolloin se on siirretty kylän pohjoisimpaan nurkkaan. Talon nimi on ollut tuolloin Mikkola (Saloheimo: Rautalammin historia s.132).

Nimi: Eteläaho
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Penttilän tilan maista vuonna 1926.
Perimätietoa: Tila on perustettu aholle, joka on ollut aikaisemmin Penttilän kaskihalmeena. Tila sijaitsee Penttilän talosta etelään. Talossa on asunut suutari Ilmari Partanen Maija-vaimonsa kanssa.

Nimi: Viloharju
Paikan kuvaus: Kangasselänne lähellä Tervon ja Vesannon pitäjien rajaa. Viloharju oli myös selänteellä sijainneen Lassilan talon torpan nimi.
Perimätietoa: Torppa on hävinnyt jo 1800-luvun alussa. Hävinneen torpan paikkaa kutsutaan Vilonautioksi. Torpassa on asunut nainen, jonka nimi on ollut Vilo.

Nimi: Ylppö
Rinnakkaisnimi: Ylpönpelto
Paikan kuvaus: Entinen torppa Penttilän talon maalla. Ylpöksi tai Ylpönpelloksi on kutsuttu myös paikalla ollutta peltoa.
Perimätietoa: Torppa on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1800-luvun loppupuolella. Samalla paikalla on ollut myöhemmin Penttilän talon pelto, joka on nykyisin metsittynyt. Pellon nimi on ollut Ylppö tai Ylpönpelto. ”Siinä [torpassa] on kaet ollu joku ylyppö-niminen asukas” (Esa Vanamo s.1905, 1968).

Nimi: Kolmikanta
Paikan kuvaus: Hävinnyt torppa Penttilän talon maalla.
Perimätietoa: Torppa on hävinnyt 1800-luvun lopulla. Kova maa muodostaa tällä kohdalla suohon kolmiomaisen kiilan.

Nimi: Haapajärvi
Paikan kuvaus: Pienehkö järvi. Haapajärvi on myös järven itärannalla sijaitsevan lohkotilan nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järvestä laskee pitkä luonnonoja Joutsensalmen kylän puolella sijaitsevaan suureen lahteen, jonka nimi on Haapalahti. Oja on nimeltään Haapajoki. Järven luoteispuolella on Haapaselkä-niminen kangasselänne, jossa on saman niminen lohkotila. Haapajoen varrella on Haapajoenniitty, jonka omistavan Huuskolan, Perttulan ja Paavolan tilat. Huuskolasta niitylle johtavan polun nimi on Haapajoentie. Polun yli on Haapajoenniitynveräjä.
Perimätietoa: Järven rantamilla kasvaa haapoja. Haapajärven tila on alkujaan Salakan talon torppa. Torppa on perustettu 1800-luvun loppupuolella.

Nimi: Niittylato
Paikan kuvaus: Lato Haapajärven Mutaniityllä.

Nimi: Rantalato
Paikan kuvaus: Lato Haapajärven talon luoteispuolella sijaitsevalla Porttipellolla lähellä Haapajärven rantaa.

Nimi: Riihiportti
Paikan kuvaus: Portti Haapajärven talon kaakkoispuolella.
Perimätietoa: Portin lähistöllä on riihi.

Nimi: Kyminsuo
Rinnakkaisnimi: Salakansuo
Paikan kuvaus: Kymi-yhtiön omistama suuri metsäsuoalue Haapajärven länsi- ja luoteispuolella. Suo on aikaisemmin kuulunut Salakan tilaan.

Nimi: Haapaselkä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alkujaan ollut Salakan torppa.
Perimätietoa: Haapaselän tila on kertoman mukaan perustettu jo 1700-luvun puolella. Tila sijaitsee soiden välissä olevalla kangasselkämällä. Lähistöllä on kasvanut aikaisemmin haapoja.

Nimi: Marketta
Paikan kuvaus: Niitty Haapaselän asuinrakennuksen eteläpuolella.
Perimätietoa: Niityn nimen alkuperää ei muisteta. Niitty on Salakan maiden sisällä, mutta Haapaselän tilan omistuksessa.

Nimi: Kantola
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen lounaispuolella.
Perimätietoa: Pelto on tehty kaskeamalla, ja siitä pellolle on jäänyt kantoja.

Nimi: Väliniitty
Paikan kuvaus: Pienehkö niitty Ottolan tilan ja Isonniityn välissä.

Nimi: Portinaluslato
Paikan kuvaus: Lato Mutaniityllä Haapajärveltä Ottolaan vievän kylätien varrella. Tien yli on ladon kohdalla on ollut portti.

Nimi: Kissaniitty
Paikan kuvaus: Niitty asuinrakennuksen länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn eteläpäässä on sileä kallio, jonka nimi on kissakallio.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei tiedetä.

Nimi: Isoniitty
Paikan kuvaus: Suurehko niittyalue Haapaselän asuinrakennuksesta koilliseen.

Nimi: Isolähde
Paikan kuvaus: Hyvin suuri lähde, joka sijaitsee Haapaselästä jonkin matkaa itään. Lähteestä alettiin 1900-luvun lopulla ottaa koko kyläkunnan yhteisen vesiosuuskunnan käyttövesi.

Nimi: Suonranta
Rinnakkaisnimi: Kortesuo
Paikan kuvaus: Suonranta on Kortesuon tilan virallinen nimi. Suuri metsäsuoalue ja viljelyssuo. Kortesuo on myös suon laitamassa sijaitseva lohkotila.
Perimätietoa: Kortesuo on ollut vuodesta 1778 Sipilän torppa. Tila sijaitsee metsäsuon laitamalla. ”Siinä kasvaa semmosta kortetta” (Matti Korhonen s.1919, 1968).

Nimi: Väliviita
Paikan kuvaus: Suosaareke Kortesuon kaakkoispuolella Kortesuon ja Perttulan maiden välissä.

Nimi: Leskelänkangas
Rinnakkaisnimi: Raviahoinmaa
Paikan kuvaus: Kangasselänne
Perimätietoa: Kankaalla on ollut mökki, joka on hävinnyt kauan sitten. Leskelänkankaalta on polku Hautomäkeen.

Nimi: Sutila
Rinnakkaisnimi: Sutispalsta
Paikan kuvaus: Hävinnyt pikkutila, joka on alkujaan ollut Salakan torppa.
Perimätietoa: Palsta kuuluu nykyään Salakan talolle. Tilan on omistanut Ville Sutinen.

Nimi: Järvenpäänniitty
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niitty Haapajärven luoteispuolella.

Nimi: Huttusenperkkiö
Rinnakkaisnimi: Villelä
Paikan kuvaus: Viljelykseksi raivattu Kymisuon osa, joka on nykyään metsittynyt.
Perimätietoa: Alueen virallinen nimi on Villelä. Alueen on raivannut Huttunen-niminen mies. Alueen omistaja on Ville Raatikainen.

Nimi: Ottola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Salakan talosta 1930-luvulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ottolaan on myöhemmin liitetty Kallela.
Perimätietoa: Talon aikaisempi omistaja on Otto Helm.

Nimi: Kallela
Paikan kuvaus: Ottolan tilaan myöhemmin lisämaana liitetty alue.

Nimi: Mattila
Rinnakkaisnimi: Otra-aho
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Penttilän talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Paikan aikaisempi nimi on Otra-aho. Tilan aikaisempi omistaja on Matti Huuskonen, jonka etunimen mukaan tila on saanut nykyisen nimensä. Tila on perustettu aholle, joka on aikaisemmin ollut Penttilän talon kaskihalmeena.

Nimi: Kaivosuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Mattilan asuinrakennuksesta etelään. Suolla on kaivo.

Nimi: Maantienvarsipelto
Paikan kuvaus: Pelto Mattilan luoteispuolella maantien varrella.

Nimi: Kotaveräjä
Paikan kuvaus: Veräjä Mattilan länsipuolella.
Perimätietoa: Veräjän lähettyvillä on tilan pyykkikota.

Nimi: Romulato
Paikan kuvaus: Hävinnyt lato asuinrakennuksen lähettyvillä.
Perimätietoa: Lato oli hyvin vanha ja huono.

Nimi: Eteläpäänportit
Paikan kuvaus: Kaksi porttia kylätien yli, Mattilasta katsoen etelässä.
Perimätietoa: Portit olivat melko lähekkäin, nykyisin portit ovat hävinneet.

Nimi: Aidantaustie
Paikan kuvaus: Mattilan tilan ohi kulkeva kylätie. Tien varressa on aita, joten tie on Mattilasta katsottuna aidan takana.

Nimi: Rasilanraunio
Rinnakkaisnimi: Horsmalanraunio
Paikan kuvaus: Suuri kiviraunio Mattilasta luoteeseen. Rasilanraunio on Horsmalanraunion rinnakkaisnimi, jota etenkin nuoriso on käyttänyt runsaasti.
Perimätietoa: Vesannon pitäjän puolella on Rasila-niminen talo, jonka emännällä on ollut tapana Hautomäen kulmakunnalla liikkuessaan levätä rauniolla istuen. Rauniolla kasvaa runsaasti horsmia.

Nimi: Saenselkämä
Paikan kuvaus: Suosaareke Kymisuolla.

Nimi: Lehtomäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki Lehtolammen länsipuolella. Lehtomäki on myös mäellä sijaitsevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Sipilän talon torppa. Torppa on olettamusten mukaan rakennettu 1800-luvun puolivälissä.

Nimi: Kellarinpäällys
Paikan kuvaus: Mäenkumpare Lehtomäen asuinrakennuksen länsipuolella. Mäen rinteessä on ollut kellari.

Nimi: Leveätie
Paikan kuvaus: Lehtomäen tilalta maantielle johtava kylätie.
Perimätietoa: Tie yhtyy maantiehen Pakkolanmäellä. ”Se on semmonen levvee kärritie” (Aune Tolonen s.1919, 1968).

Nimi: Päivölä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Maukolan talon torppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Asuinrakennuksen lähistöllä on hyvin kivinen alue, Päivölänlouhu.
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1800-luvun loppupuolella. Talo sijaitsee mäen etelärinteessä aurinkoisella paikalla.

Nimi: Iivarinmäki
Rinnakkaisnimi: Koivumäki, Nykäsenmäki, Pöhlö
Paikan kuvaus: Iivarinmäki on hyvin korkea mäki. Iivarinmäki on myös mäen liepeillä sijainneen lohkotilan nimi. Koivumäki on ollut tilan virallinen nimi. Aiemmin tilaa on kutsuttu myös nimillä Nykäsenmäki ja Pöhlö.
Perimätietoa: Hävinnyt tila on alkujaan ollut Maukolan talon torppa. Tila on hävinnyt vuonna 1962, jolloin tulipalo tuhosi tilan asuinrakennuksen. Tilan on omistanut mm. Iivari Ritvanen, sittemmin Saastamoiset.

Nimi: Koivumäki
Paikan kuvaus: Iivarinmäen virallinen nimi.
Perimätietoa: Koivumäellä olleen asuinrakennuksen lähistöllä on kasvanut aikaisemmin suuri ja vanha Isokoivu. Myöhemmin puu on kuivunut ja tuuli on kaatanut sen.

Nimi: Nykäsenmäki
Rinnakkaisnimi: Iivarinmäki, Koivumäki, Pöhlö
Paikan kuvaus: Iivarinmäentilan ja mäen aikaisempi nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Yksi tilan aikaisemmista omistajista on ollu Nykänen.

Nimi: Pöhlö
Rinnakkaisnimi: Pöhlönmäki, Iivarinmäki, Koivumäki, Nykäsenmäki
Paikan kuvaus: Iivarinmäen tilan kansanomaisempi nimi.
Perimätietoa: Nimen alkuperää on selitetty kahdella eri tavalla. Ensimmäisen selityksen mukaan nimi johtuu siitä, että tilan aikaisempi asuinrakennus on ollut hyvin pieni (Aune Vilokki s.1914, 1968). Toisen selityksen mukaan nimen alkuperä johtuu tilan asuinrakennuksen lähistöllä kasvaneesta suuresta koivusta, joka vanhuuttaan alkoi kuivua ja lahota ”Se ol kuiva ja laho ja sittä se itestään kuatu” (Aune Tolonen s.1919, 1968).

Nimi: Korpilähde
Paikan kuvaus: Lähde, joka sijaitsee metsäsuolla Iivarinmäeltä jonkin matkaa pohjoiseen.:
Perimätietoa: Lähde on Koivumäen vedenottopaikka.

Nimi: Ahopelto
Paikan kuvaus: Pelto Iivarinmäen asuinrakennuksen eteläpuolella. Paikalla on ollut aikaisemmin kaskihalme.

Nimi: Saunantauspelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksesta luoteeseen.
Perimätietoa: Pellon kaakkoispäässä on ollut sauna, joten pelto on asuinrakennuksesta katsoen ollut saunan takana.

Nimi: Vilokki
Rinnakkaisnimi: Mäensyrjä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Ketolan talon maata. Talon virallinen nimi on Mäensyrjä.
Perimätietoa: Tontti on siirtynyt vuonna 1946 siirtolaisille. Talon omistaa Heikki Vilokki. Talo sijaitsee mäen rinteessä.

Nimi: Pönttölä
Paikan kuvaus: Pelto Vilokin asuinrakennuksesta hieman länteen.
Perimätietoa: Tilan emäntä oli saanut pellon perintöosuutena Mattilan tilasta. ”Se nimi keksittiiv vuan sillon kus se mua lohkastii kuj jokkii nim sille ol suatava kirjaa merkittäväks” (Aune Vilokki s.1914, 1968).

Nimi: Lehtolampi
Paikan kuvaus: Kapea ja pitkulainen lampi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammen länsipuolella Lehtomäki ja Lehtomäen tila. Lammen luoteispuolella on korkea Lehtovuori. Lammesta Nilakan Hautolahteen laskee Lehtolamminpuro, jonka rinnakkaisnimi on Kopolanpuro.

Nimi: Kopola
Paikan kuvaus: Talo, joka on erotettu Penttilän tilasta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lehtolammesta Nilakan Hautolahteen laskee Kopolanpuro, joka kulkee Kopolan talon itäpuolitse. Puron rinnakkaisnimi on Lehtolamminpuro.
Perimätietoa: Aikaisemmin talo on ollut kauan Koposen suvun hallussa. Hautomäen koulun entinen opettaja Hjalmar Vanamo on asunut Kopolassa.

Nimi: Pappala
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Kopolan talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on sijainnut Kopolan pohjoispuolella. Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1800-luvun loppupuolella. Nykyisin paikalla on Kopolan talon pelto, jonka nimi on Pappalanpelto. Mökissä on asunut Valli-niminen, joka on ollut räätäli. ”Nuapuriinj kesken sitä on sanottu pappa Valliks” (Esa Vanamo s.1905, 1968).

Nimi: Ketola
Paikan kuvaus: Talo, joka on erotettu Kopolan talosta vuonna 1932.
Perimätietoa: Talo on liitetty takaisin Kopolan taloon vuonna 1962. Talossa on asunut Heikki Väänänen.

Nimi: Takala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Kopolan talon maasta vuonna 1946.

Nimi: Pyöräsuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suolla on Pyöräsuonlato.
Perimätietoa: ”Se on semmonen pyöreemuotonen” (Esa Vanamo s.1905, 1968).

Nimi: Kissaniitty
Paikan kuvaus: Suurehko niittyalue. Nimen alkuperää ei tiedetä.

Nimi: Saunapelto
Paikan kuvaus: Pelto Kopolan päärakennuksen koillispuolella. Pellon liepeillä Hautolahden rannalla on talon sauna.

Nimi: Lamminranta
Paikan kuvaus: Niitty asuinrakennuksen ja Lehtolammen välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityllä on Lamminrantalato. Lehtolammen koillispuolella on korkea Lamminrantarinne tai Lamminrantavuori.

Nimi: Lamminvuori
Rinnakkaisnimi: Lamminrantarinne, Lamminrantavuori
Paikan kuvaus: Hyvin korkea mäki Lehtolammen koillispuolella.

Nimi: Lamminpää
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Maukolan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun puolivälin tienoilla. Tila sijaitsee Lehtolammen pohjoispään lähettyvillä.

Nimi: Puronvarsikappale
Paikan kuvaus: Niitty, joka sijaitsee Lehtolammesta Nilakan Kopolanlahteen laskevan Lehtolamminpuron varrella.

Nimi: Mäentauksenniitty
Paikan kuvaus: Niitty Lehtomäen alla

Nimi: Pakkola
Rinnakkaisnimi: Kokko
Paikan kuvaus: Kokon tilan virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tila sijaitsee Pakkolanmäellä.
Nimi: Pakkolanmäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki, jonka yli kulkee maantie.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mäellä sijaitsee Kokon tila, jonka virallinen nimi on Pakkola.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää tiedetä.
Nimi: Kokko
Rinnakkaisnimi: Pakkola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Ristolan talon maasta 1940-luvulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tila sijaitsee Pakkolanmäellä.
Perimätietoa: Tilan omistajien sukunimi on Kokko.

Nimi: Soraharju
Rinnakkaisnimi: Sora-aho
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Korholan talon maata.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1940-luvulla. Tila sijaitsee harjanteella, jonka maaperä on soramaata.

Nimi: Karhatsu
Rinnakkaisnimi: Kangas
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Ristolan talon maista noin vuonna 1920. Talon virallinen nimi on Kangas.
Perimätietoa: Tilan omistavat Karhatsut. Tila sijaitsee Pakkolan koillispuolella. Edellisiä omistajia ovat olleet Veikko ja Lempi Pulkkinen. Pihalla on Nestorin mökki, jonka asukkaista ovat olleet Nestori ja Liinu Nuutinen.

Nimi: Taivalaho
Rinnakkaisnimi: Väänänen (asukkaiden mukaan)
Paikan kuvaus: Tila Tervamäen alla, 1800-luvulla Korholan torppa.
Perimätietoa: Taivalahosta Tervamäelle päin sijaitsi Tervon kunnan entinen kaatopaikka.

Nimi: Kalatie
Paikan kuvaus: Kortesuon tilalta Rasvangin Joutsenlahden rantaan johtava polku, jota käytetään kalastusretkillä.
Perimätietoa: Lahden rannalla on ollut kalasauna.

Nimi: Honkamäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki. Honkamäki on myös mäen liepeillä sijaitsevan lohkotilan nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Honkamäestä luoteeseen on korkea mäki nimeltään Honkavuori eli Honkakallio. Honkamäen kaakkoispuolella on pitkä kangasselänne, Honkakangas. Honkakankaan länsipuolella on suuri metsäsuo, Honkasuo.
Perimätietoa: Lohkotila on alunperin ollut Maukolan tilan torppa. Torppa on olettamusten mukaan perustettu 1800-luvun alkupuolella.
Nimi: Pahkasuo
Paikan kuvaus: Metsäsuo.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan siitä, että suo on kivinen ja epätasainen.
Nimi: Sivula
Paikan kuvaus: Suuri viljelyssuo
Perimätietoa: Alue on erotettu Maukolan talon maasta ja liitetty möhemmin lisämaana Honkamäen tilaan. ”Se on semmone erikkopalsta ja se on niistä muista viljelyksistä vähäsen sivumalla” (Sylvi Tolonen s.1909, 1968).

Nimi: Selkämä
Rinnakkaisnimi: Okkola
Paikan kuvaus: Okkolan tilan virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Okkola
Rinnakkaisnimi: Selkämä
Paikan kuvaus: Tila, joka on erotettu Ristolan talon maasta 1930-luvun loppupuolella.

Nimi: Ruunasuo
Paikan kuvaus: Metsäsuo, joka on Puralan tilan mudanottopaikka.

Nimi: Piilola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Ristolan talon maista 1930-luvulla.
Perimätietoa: Torppa on perustettu niitylle, jonka nimi on Piiloniitty.

Nimi: Polettitie
Paikan kuvaus: Honkamäen tilalta Maukolan taloon johtava polku. Polku kulkee Piilolan ja Korpiniityn kautta.
Perimätietoa: ”Ennen pit [torpparien] tehä talolle päevä töetä [Honkamäen tila on ollut alkujaan Maukolan tilan torppa] ja sitä [ työvelvollisuutta] sanottiin poletiks. Sitä polokua pitkin sitä on kulettu poletissa” (Osmo Hämäläinen s.1934, 1968).

Nimi: Länsilaidanlato
Paikan kuvaus: Lato Piiloniityn läntisellä laitamalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn vastakkaisella laidalla on itälaidanlato.

Nimi: Perälä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Maukolan tilan maista noin vuonna 1940.
Perimätietoa: Alue on Maukolan tilan pohjukasta.

Nimi: Kesäisahot
Paikan kuvaus: Kolme metsittynyttä ahoa, jotka sijaitsevät Piiluselkämällä.
Perimätietoa: Ahot ovat olleet Sipilän kaskimaita 1800-luvun loppupuolella. ”Siinä om piettynnä ensi yks vuos rukkiina ja sittä vielä mahollisesti otrana ja se [ohra] on sittä kessäesenä” (Yrjö Saastamoinen, s.1889, 1968). Kesäinen tarkoittaa yhden kesän rukiina ollutta kaskea, johon on toisena kesänä kylvetty ohraa.

Nimi: Piiluselkämä
Paikan kuvaus: Kangasselänne
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Piiluselkämän itäpuolella on suurehko Piiluniitty ja vetinen metsäsuo, jonka nimi on Piilusuo. Piiluniityn metsittynyt, vetinen jatke on Piiluviita. Niityn pohjoispäässä on Piiluniitynlato.
Perimätietoa: ”Siinä [Piiluselkämällä] on hakattu kaskija piilukirveellä” (Yrjö Saastamoinen s.1889, 1968).

Nimi: Sormulanaho
Rinnakkaisnimi: Bruunilaisenaho.
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho, jossa on ollut Sipilän talon torppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ahon pohjoispuolella on Sormulanniitty.
Perimätietoa: Torppa on hävinnyt 1910-luvulla. Torpassa on asunut Sormusia. Paikan aikaisempi nimi on ollut Buunilaisenaho. Torpassa on asunut Bruuneja.

Nimi: Honkala
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on lohkaistu Salakan talon maasta.
Perimätietoa: Tila on perustettu vuonna 1953. Tila sijaitsee honkia kasvavalla kankaalla.

Nimi: Tuomipuro
Paikan kuvaus: Luonnonoja joka alkaa sähkölinjalta Jänttilän kallion alta ja laskee Hautolahteen.
Perimätietoa: Puron varrella kasvaa tuomia.

Nimi: Miljoonatie
Paikan kuvaus: Maantieltä Lumpeen tilalle johtava kylätie.
Perimätietoa: ”Se kuulemma tul maksamaan rahhoo miljoonan se tie, kun se tehtiin” (Emil Kantosalo s.1903). Tie on saatu aikaan Veikko Vennamon toimesta.

Nimi: Hautolahti
Rinnakkaisnimi: Hautalahti
Paikan kuvaus: Suuri lahti Nilakan eteläpäässä. Hautolahti on myös kylän nimi. Sekä lahden että kylän virallinen nimi on Hautalahti, joka ei ole kansanomaisessa käytössä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden länsipuolella on korkea harjanne nimeltään Hautomäki.
Perimätietoa: Kylä käsittää lahden ympäristön, Nilakan eteläpään saaret ja Huuhtajankosken länsipuolella olevan niemen keskiosan.

Nimi: Nilakka
Paikan kuvaus: Hyvin suuri järvi, joka pääasiallisesti kuuluu Keiteleen ja Pielaveden pitäjien alueeseen, vain eteläosa jää Tervon puolelle.
Perimätietoa: Järven nimi mainitaan Asikkalan käräjillä jo vuonna 1456. Sana Nilakka tarkoittaa muun muassa ”mahlakasta”, helposti irtoava puun kuori. Nilakan rannoilla on paljon mahlakoivuja ja keväällä helposti irtoavaa koivun tuohta.

Nimi: Lassila
Rinnakkaisnimi: Lahjamäki
Paikan kuvaus: Jäntin nykyisen Jänttilän tilasta isonjaon aikana erotettu tila (Veija A. Saloheimo: Rautalammin historia s.131).
Perimätietoa: Välillä talon nimi oli Lahjamäki, kunnes talo taas muutettiin Lassilaksi.

Nimi: Lahjamäki
Rinnakkaisnimi: Lassila
Paikan kuvaus: Lassilan talon väliaikainen nimi.
Perimätietoa: Kertoman mukaan talossa asunut Simosten suku sai talon lahjaksi.

Nimi: Lintukallio
Paikan kuvaus: Korkea kallio
Perimätietoa: ”Siinä piettii linnun pyyvyksijä” (Emil Kantosalo, s.1903, 1968).

Nimi: Isoaho
Paikan kuvaus: Suuri, metsittynyt aho Lassilasta jonkin matkaa pohjoiseen.
Perimätietoa: Aho on ollut Lassilan talon kaskimaana.

Nimi: Kukkulapelto
Paikan kuvaus: Pelto Lassilan asuinrakennuksen pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pelto sijaitsee pienellä kukkulalla.

Nimi: Tupakkanotko
Paikan kuvaus: Vähäinen notkelma Isoahon länsiliepeellä.
Perimätietoa: Aikaisemmin notkossa on kasvatettu tupakkaa.

Nimi: Malissipelto
Paikan kuvaus: Pelto Lassilan lounaispuolella.
Perimätietoa: Pellon laitamalla on ollut iso lato eli malissi.

Nimi: Mäenpäänniitty
Paikan kuvaus: Niitty Hautomäen alla.
Perimätietoa: Niitty sijaitsee Ketopellon pohjoispuolella.

Nimi: Lähteenkenttä
Rinnakkaisnimi: Tuomilähde
Paikan kuvaus: Tasainen kenttä Lassilan asuinrakennuksen ja maantien välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähteen nimi on Tuomilähde.
Perimätietoa: Kentän laidalla on lähde. ”Kyllä siinä ennen tanssijakkiin piettiij joskus, kun se on niin tasanej ja sillee kun pöytälaata. Ei siinä ennee oup pitkää aekaan tanssittu” (Emil Kantosalo s.1903, 1968).

Nimi: Lähtelä
Rinnakkaisnimi: Veikkola
Paikan kuvaus: Veikkola-nimisen metsäpalstan aikaisempi nimi.
Perimätietoa: Metsäpalsta on erotettu Kymi-yhtiön maasta ensin Heikki Tuutille lisämaaksi. Sitten alue siirtyi Veikko Häkkisen omistukseen. Alueella on lähde.

Nimi: Veikkola
Rinnakkaisnimi: Lähtelä
Paikan kuvaus: Metsämaa Vesannontien ja Tervon ja Vesannon pitäjien rajan välissä. Alueen aikaisempi nimi on ollut Lähtelä.
Perimätietoa: Metsäpalsta on erotettu Kymi-yhtiön maasta ensin Heikki Tuutille lisämaaksi. Sitten alue siirtyi Veikko Häkkisen omistukseen.

Nimi: Silpala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Lassilan talon alueesta siirtolaisille 1940-luvulla.
Perimätietoa: Tilan omistajien sukunimi on Silpala.

Nimi: Ketopelto
Paikan kuvaus: Pelto, joka on välillä ollut kesantona.
Perimätietoa: Kesanto tarkoittaa viljelemätöntä, nurmettunutta peltoa.

Nimi: Hiidenvuori
Rinnakkaisnimi: Hiidenkallio
Paikan kuvaus: Korkea, kallioinen mäki.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Syvällä kallion alla pistää luola nimeltään Hiidenkirkko.
Perimätietoa: ”Siinä kallijossa on semmosija kumman näkösijä koloja ja onkaloeta usseempija. Kaet se niistä se nimikiij johtuu” (Toivo Toikkanen s.1901, 1968).

Nimi: Nenola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Lassilan tilasta 1940-luvulla siirtolaisille.
Perimätietoa: Tilan omistajan sukunimi on Nenonen.

Nimi: Askola
Rinnakkaisnimi: Laurila
Paikan kuvaus: Talo, jonka virallinen nimi on Laurila.
Perimätietoa: Talo on erotettu isonjaon aikaan Korholan kantatalosta (Veija A. Saloheimo: Rautalammin historia s.131.) Tilan omistaja on ollut Otso Askola.

Nimi: Laurila
Rinnakkaisnimi: Askola
Paikan kuvaus: Askolan talon aikaisempi ja vieläkin virallinen nimi.

Nimi: Mäkipelto
Paikan kuvaus: Peltoalue, jolla on ollut Askolan talon mökki.
Perimätietoa: Mökki on hävinnyt 1800-luvun loppupuolella.

Nimi: Kaivopelto
Paikan kuvaus: Pelto Askolan talon kaakkoispuolella.
Perimätietoa: Pellon laitamalla on kaivo.

Nimi: Pihlajamäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki, jolla kasvaa pihlajia.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mäen liepeillä ovat Pihlajamäenpellot.
Perimätietoa: Entinen haapamäen koulu.

Nimi: Holmberginkanto
Paikan kuvaus: Kallio Likoniityn eteläpäässä.
Perimätietoa: Seudulla muistetaan liikuskelleen miehen, jonka sukunimi oli Holmberg.

Nimi: Likoranta
Paikan kuvaus: Lassilan talon torppa, joka on hävinnyt 1900-luvun alussa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Askolan talon niitty nimeltään Likoniitty. Hautalahden rannalla on sileä Likokallio. Kopolan talosta Pulkkaniemeen johtaa Likorannantie-niminen polku.
Perimätietoa: Torpan paikalla olivat likorannanpellot. Nyt paikalla on samanniminen 1940-luvulla perustettu lohkotila, joka on ollut siirtolaisten omistuksessa.

Nimi: Jäntinkallio
Rinnakkaisnimi: Saarelanmäki
Paikan kuvaus: Korkea ja kallioinen mäki.
Perimätietoa: Askolan talossa on asunut aikaisemmin Jäntti-niminen mies.

Nimi: Pahkalampi
Paikan kuvaus: Pieni lampi
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammesta Hautolahteen laskee Pahkapuro. Lammen itäpuollella on suurehko niittyalue nimeltään Pahkaniitty.

Nimi: Pahkapuro
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka laskee Pahkalammesta Hautolahteen. Pahkapuro on myös ojan varrella sijaitsevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Korholan talon maasta vuonna 1945.

Nimi: Lehtoranta
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Lassilan talon maasta. Tila sijaitsee Hautolahden rannalla lehtimetsän keskellä.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Lassilasta siirtolaisille 1940-luvulla. Tila on ollut asumaton vuodesta 1965 lähtien.

Nimi: Onnela
Paikan kuvaus: Mökki, joka on erotettu Päivölän talon maasta.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1957 ja siinä ovat asuneet Lassi ja Viola Savinainen.

Nimi: Kariharju
Paikan kuvaus: Mökki, joka on rakennettu vuonna 1955.
Perimätietoa: Mökki sijaitsee metsäharjanteen liepeillä.

Nimi: Tervamäki
Paikan kuvaus: Nimitys korkealle mäelle ja talolle mäellä.
Perimätietoa: Mäen liepeillä on poltettu tervaa. Talo on hävinnyt kauan aikaa sitten. Kertoman mukaan talo on ollut Tervon vanhin asumus. Myöhemmin paikalle on rakennettu mökki, jonka nimi on myös ollut Tervamäki. Tämä mökki on hävinnyt 1950-luvulla. Nykyään paikalla on peltoalue nimeltään Tervamäenpellot, joita ei enää viljellä.

Nimi: Varsapuro
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa Tervamäen lähistöltä metsäsuolta ja laskee Koskiselkään.

Nimi: Lokkola
Paikan kuvaus: Tervamäen peltoihin kuuluva pelto.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää tiedetä.

Nimi: Römppilä
Paikan kuvaus: Tervamäen peltoihin kuuluva pelto.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Nimi: Kaivanto
Paikan kuvaus: Pelto Salakan asuinrakennuksesta pohjoiseen.
Perimätietoa: Pellon ja päärakennuksen välissä on pieni metsäkaistale, jossa on sorahautoja.

Nimi: Autio
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Sipilän talon torppa.
Perimätietoa: Autio on arvelujen mukaan rakennettu 1800-luvun alussa. ”Tämä o ollunna välillä kaava aekoo asumattomana ja sittä tähä on tullu tuas asukkaat ja rakennettu tuas [asuinrakennuksen seinässä on vuosiluku 1878]” (Matti Korhonen s.1919, 1968).

Nimi: Porttilato
Paikan kuvaus: Lato Piiluniityn kaakkoispäässä.
Perimätietoa: Niitylle Aution tilalta johtavan tien yli on ollut Piilusuolla veräjä. Lato on veräjän lähettyvillä.

Nimi: Pohjoisportti
Paikan kuvaus: Portti Autiolta Isonlahden tilalle johtavan polun yli. Portti on Aution tilan pohjoispuolella.

Nimi: Itälaidanlato
Paikan kuvaus: Lato Piiluniityn itälaidalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn vastakkaisella laidalla on länsilaidanlato.

Nimi: Rantaniitty
Paikan kuvaus: Niitty Rasvangin Joutsenlahden rannalla.

Nimi: Alaliiteri
Paikan kuvaus: Halkovaja Aution asuinrakennuksesta kaakkoon.
Perimätietoa: Liiteri sijaitsee alavalla paikalla.

Nimi: Vilja-aitta
Rinnakkaisnimi: Aitta asuinrakennuksen lähistöllä.

Nimi: Raviaho
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin kuulunut Sipilän maihin.
Perimätietoa: Tila on erotettu Sipilästä vuonna 1950. Paikalla on ollut aikaisemmin Sipilän työtupa.

Nimi: Paloaho
Paikan kuvaus: Raviahon metsittynyt aho Suursuon koillispuolella.
Perimätietoa: ”Siinä om poltettu kaskee” (Antti Haapalainen s.1897, 1968).

Nimi: Isolahti
Paikan kuvaus: Rasvangin Joutsenlahden läntisin pohjukka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden koillispuolella on pienempi lahti, nimeltään Pienlahti. Lahden luoteispuolella on suuri niittyalue, jota kutsutaan Isonlahdenniityksi.

Nimi: Ruunalato
Paikan kuvaus: Hävinnyt lato Isonlahdenniityn kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ladon ympärillä on ollut Ruunalatoala. Ladon luoteispuolella on kaksi latoa, Tammalato ja Orilato.

Nimi: Sanninranta
Paikan kuvaus: Mökki, joka sijaitsee Rasvangin Joutsenlahden rannalla.
Perimätietoa: Mökki on kunnostettu Kortesuon tilan entisestä kalasaunasta. Mökissä on asunut aluksi Veikko Holm ja hänen jälkeensä Sanni Palander. Myöhemmin mökissä ovat asuneet Lempi (os. Ahven) ja Veikko Pulkkinen. Lempin leipomat karjalanpiirakat ovat olleet ”mualimman parraeta”. Mökkiä on kutsuttu myös Piirakka-Lempin mökiksi.

Nimi: Koivurinne
Rinnakkaisnimi: Saitola, Onnela, Hirmula
Paikan kuvaus: Koivurinne on tilan virallinen nimi.
Perimätietoa: Tilan rakennukset ovat koivuja kasvavalla harjanteella.

Nimi: Hirmula
Rinnakkaisnimi: Saitola, Onnela, Koivurinne
Paikan kuvaus: Saitolan tilasta käytetty kansanomainen nimi.
Perimätietoa: Tilan on omistanut Herman Saitola, joka tunnettiin juopottelevana miehenä. ”Se lyöp humalapäessä eokkoosa” (Matti Korhonen s.1919, 1968).

Nimi: Onnela
Rinnakkaisnimi: Saitola, Koivurinne, Hirmula
Perimätietoa: ”Sillon kun ne rakenti sitä asuntoo siihen niin se emäntä sano että siitä tulloo Onnela, mut se on kyllä kaekkee muuta” (Liisa Korhonen s.1924, 1968).

Nimi: Lahdenranta
Paikan kuvaus: Niitty lähellä Rasvangin Joutsenlahden rantaa.

Nimi: Alusniitty
Paikan kuvaus: Niitty joka sijaitsee alavalla paikalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityllä on Aluslato.

Nimi: Purola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut aluperin Sipilän talon torppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Asuinrakennuksen ympärillä olevia peltoja kutsutaan Purolanpelloiksi.
Perimätietoa: Torppa on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun loppupuolella. Tila sijaitsee Kolupuron varrella.

Nimi: Puronniitty
Paikan kuvaus: Niittyalue Kolupuron varrella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityllä sijaitsee Puroniitynlato.

Nimi: Rajala
Paikan kuvaus: Hävinnyt lohkotila, joka on alunperin ollut Sipilän talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on sijainnut Sipilän ja Salakan maiden rajalla. Torpassa on asunut Evert Bruun sekä Koplottelija-Otto, joka on ollut hieroja. Otto ei sanonut k-kirjainta, joten hän oli ”oplottelija”.

Nimi: Lutikkapelto
Paikan kuvaus: Suurehko pelto. Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Nimi: Sipilä
Paikan kuvaus: Talo, joka on perustettu isonjaon aikana 1700-luvun loppupuolella (Saloheimo: Rautalammin historia s.132).
Perimätietoa: Talo on erotettu 1700-luvulla Jaakkola-nimisestä kantatalosta. Jaakkola-nimistä taloa ei nykyään enää ole.

Nimi: Lautaselkämänaho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho, joka on ollut Sipilän talon kaskihalmeena.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Aho sijaitsee kangasselänteellä.

Nimi: Tervahauta-aho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho, joka on ollut Sipilän talon kaskimaana. Aholla on vanhoja tervahautoja.

Nimi: Maukola
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo.
Perimätietoa: 1680-luvulta muistiin merkitty tieto kertoo, että Maukolan talon ensimmäinen isäntä Johannes Maukonen lunasti tilan hämäläisiltä 400:lla kuparilaatalla ja hopealusikalla (Saloheimo: Rautalammin historia s. 30).

Nimi: Riihenaluspokale
Paikan kuvaus: Pelto Maukolan asuinrakennuksesta kaakkoon.
Perimätietoa: Pellon laidassa sijaitsee talon riihi. ”Se on semmonen melekei olemattoman kokonen peltotilikku” (Osmo Hämäläinen s.1934, 1968).



Nimi: Kenkämä
Paikan kuvaus: Pelto Maukolan asuinrakennuksen itäpuolella pienehköllä mäentöyräällä.

Nimi: Ristola
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta. Nimi: Hakala
Rinnakkaisnimi: Kokotti (asukkaiden mukaan)
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on alunperin ollut Ristolan talon työmiehen asunto.
Perimätietoa: Talo on rakennettu 1900-luvun alussa Ristolan talon hevoshakaan.

Nimi: Aittapelto
Paikan kuvaus: Pelto Ristolan talon eteläpuolella. Pellolla on ollut aikaisemmin talon vilja-aittoja.

Nimi: Pohjoispellot
Paikan kuvaus: Ristolan asuinrakennuksen pohjoispuolella olevat pellot.

Nimi: Rinnepelto
Paikan kuvaus: Pelto Aittapellon länsipuolella. Pelto on loivahkossa rinteessä.

Nimi: Myllypelto
Paikan kuvaus: Pienehkö pelto Ristolan talosta lounaaseen. Pellolla on ollut aikaisemmin talon tuulimylly.

Nimi: Lehmälohko
Paikan kuvaus: Ristolan Aittapellon ja Myllypellon eteläpuolella sijaitseva aidattu alue, jota käytetään lehmien laidunmaana.

Nimi: Välilä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Ristolan talosta.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1930-luvun loppupuolella. Tila sijaitsee Hakalan ja Ristolan välissä.

Nimi: Tervaharju
Paikan kuvaus: Talo, joka on erotettu perintöosuutena Maukolan talosta.
Perimätietoa: Talo on erotettu Maukolasta vuonna 1931. Talon lähistöllä on vanhoja tervahautoja.

Nimi: Metsäpirtti
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alkujaan Maukolan tilan torppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan lounaispuolella ovat Pirtinniityt.
Perimätietoa: Tilan on arviolta perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee metsän keskellä.

Nimi: Pirtinniityt
Paikan kuvaus: Niittyalue asuinrakennuksen lounaispuolella.

Nimi: Hämeensaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin luoteiskulmassa.
Perimätietoa: ”Siinä kaet oh hämäläeset ja savolaeset tapellu silloh heimoriitoe aekana” (Osmo Hämäläinen s.1934, 1968). Kaarle Knuutinpojan vahvistama Hämeen ja Savon raja kulkee Rasvangissa (Saloheimo: Rautalammin historia s. 16).

Nimi: Nenussaari
Rinnakkaisnimi: Pikkusaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin pohjoispäässä. Saaren aikaisempi nimi on ollut Pikkusaari.
Perimätietoa: Saari sijaitsee Jotsenniemen kärjen edustalla. ”Se on siinä niemen nenänä” (Osmo Hämäläinen s.1934, 1968).

Nimi: Syrjäsaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Rasvangissa.
Perimätietoa: ”Ne muut suaret on siinä Pulukkilansuaren lähellä mutta tämä on vähän kaavempana” (Yrjö Saastamoinen s.1889, 1968).

Nimi: Tuulensuu
Rinnakkaisnimi: Petäjäniemi, Petäjäharju
Paikan kuvaus: Rasvangin Joutselahteen pistävä niemi. Niemen rinnakkaisnimiä ovat Petäjäniemi ja Petäjäharju.
Perimätietoa: ”Siihe kää tuul kovasti” (Osmo Hämäläinen s.1934, 1968).

Nimi: Petäjäniemi
Rinnakkaisnimi: Petäjäharju, Tuulensuu
Paikan kuvaus: Rasvangin Joutselahteen pistävä niemi. Niemen kärjessä on myös Petäjäniemi-niminen mökki.

Nimi: Kolulahti
Paikan kuvaus: Lahti Rasvangin luoteispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden edustalla on kaksi lähekkäistä saarta, Kolusaaret. Honkasuolta Kolulahteen laskee luonnonoja, jonka nimi on Kolupuro ja joka alkaa Sormulanpurona.

Nimi: Joutsenlahti (puheessa Joutellahti)
Paikan kuvaus: Suuri lahti Rasvangin luoteispäässä
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden koillispuolella on suuri Joutsenniemi. Pulkkilansaaren länsipuolella on Joutsensalmi ja Juurikkaniemen eteläpuolella Joutsensalmi-niminen kylä.
Perimätietoa: ”Siinä [lahdessa] on olluj jouhtenija” (Osmo Hämäläinen s.1934, 1968).

Nimi: Lehtoniemi
Paikan kuvaus: Rasvangin luoteisosaan pistävä vähäinen niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on Lehtolahti.
Perimätietoa: Niemi on Sipilästä Salakkaan päin.

Nimi: Korpiniitty
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Ristolan talon maasta 1930-luvun loppupuolella.
Perimätietoa: Tila on perustettu niitylle. Tila sijaitsee Välilän tilan pohjoispuolella. Lähistöllä on suo.

Nimi: Taanu
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Korholan talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1940-luvulla. ”Se ol semmone pien tuanu” (Amalia Huttunen s.1886, 1968).

Nimi: Pumppula
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Korholan talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1930-luvun loppupuolella. Mökissä on asunut Maija Huuskonen, jolla oli ollut omituinen puhetyyli. ”Se huastoop pumpatti hyvij joutuin. Muutenniis se ol semmenen kumma, kun se varastel heinijä muihi immeistel latoloesta ja elätti niillä lehmäsä” (Amalia Huttunen s.1886, 1968).

Nimi: Savela
Paikan kuvaus: Talo, joka on lohkaistu Huttulan talosta.
Perimätietoa: Talo on lohkaistu Huttulasta perintöosuutena 1930-luvun loppupuolella. Talon viljelykset ovat enimmäkseen savimaata.

Nimi: Mikkelinniityt
Paikan kuvaus: Savelan talon ympärillä olevat niityt.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alueen luoteispuolella on Uudismikkeli.
Perimätietoa: ”Ne ol jo tässä kun tämä talo tehtiin. Ne ol Huttulan vanahoja niittyjä” (Teodor Huttunen, s.1902, 1968).

Nimi: Uudismikkel
Paikan kuvaus: Myöhemmin raivattu niittyalue.

Nimi: Penttisenniitty
Paikan kuvaus: Niitty Savelan asuinrakennuksen ja maantien välissä.
Perimätietoa: Penttinen-niminen mies on aikaisemmin tehnyt niityltä heinät.

Nimi: Kattilasaari
Rinnakkaisnimi: Patasaari, Huttulansaari
Paikan kuvaus: Saari Koskiselässä.
Perimätietoa: ”Se on semmonen kattilan muotonen suar” (Teodor Huttunen, s.1902, 1968). Muhoksen ja Savelan lampaat ovat olleet saarella laitumella kesäisin.

Nimi: Kyminsaari
Rinnakkaisnimi: Tiitilänsaari, Räisäsen saari, Sotkansaari
Paikan kuvaus: Kymi-yhtiön omistama saari Koskiselän kaakkoispäässä. Saaren aikaisempi nimi on ollut Tiitilänsaari. Kartassa saaren kohdalla lukee Sotkansaari.

Nimi: Soromäki
Paikan kuvaus: Harjanne, josta on otettu soraa. Soromäki on myös harjanteen liepeillä sijaitsevan mökin nimi.
Perimätietoa: Sorapaikan pohjalla on lähde. Lähde on mökin alapuolella. Myöhemmin Soromäestä on tullut kunnan vedenottopaikka.

Nimi: Peltola
Rinnakkaisnimi: Tontori
Paikan kuvaus: Tonterin tilan virallinen nimi.
Perimätietoa: Tila sijaitsee peltoaukeaman keskellä.

Nimi: Tonteri
Rinnakkaisnimi: Peltola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Kymi-yhtiön maasta. Talon virallinen nimi on Peltola.
Perimätietoa: Tilan alue on alunperin ollut Tiitilän maata. Tila on perustettu 1940-luvulla. Tilan on omistanut Armas Tonteri.

Nimi: Pajaharju
Paikan kuvaus: Talo, joka on rakennettu 1940-luvun alkupuolella. Talo sijaitsee Lohitien ja Kangastien risteyksessä.
Perimätietoa: Talon paikalla on ollut aikaisemmin Kolulahden paja. Talo sijaitsee vähäisellä harjanteella. Tontti on erotettu Kolulahden maasta. Tavallisesti taloa kutsutaan asukkaiden mukaan.

Nimi: Turinapuro
Rinnakkaisnimi: Ruunapuro
Paikan kuvaus: Luonnonpuro, joka kulkee Tervamäeltä Savelan ja Peltolan peltojen läpi Kolulahteen Kymin alueen kohdalle.
Perimätietoa: Puron nimi johtuu siitä että Savelan ja Kymin miehet kaivoivat lapiolla lopun matkan ja ”turisivat”.

Nimi: Penttisenmökki
Rinnakkaisnimi: Tallirengin mökki.
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki, joka on alunperin ollut Tiitilän talon työmiehen asunto.
Perimätietoa: Myöhemmin mökki on ollut Kymi-yhtiön työläisten asunto. Mökissä on asunut Penttinen-niminen mies. Mökki on hävinnyt vuonna 1957.

Nimi: Juuvel
Paikan kuvaus: Joen Lehmustoisen mökki aivan Äyskoskentie ja vanhan Vesannon tien risteyksessä.
Perimätietoa: Mökistä on jäljellä raunio (vuonna 2007).

Nimi: Ryllinki
Rinnakkaisnimi: Hätykselä
Paikan kuvaus: Mökki Äyskosken tien ja vanhan Vesannontien risteyksessä Koskiveden puolella.
Perimätietoa: Mökissä on asunut Taavetti Jääskeläinen ja Ryllingin Anni emäntä.

Nimi: Karhula
Paikan kuvaus: Talo Koskiselän rannalla.
Perimätietoa: Talon on rakennuttanut Karhula-yhtiö (Ahlström).

Nimi: Kenttälä
Rinnakkaisnimi: Lihakunnan talo
Paikan kuvaus: Talo, joka on rakennettu 1930-luvun loppupuolella.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Talo sijaitsee entisen työväentalon pohjoispuolella. Kentän vieressä on ollut suojeluskunnan Paviljonki.
Perimätietoa: Mökki sijaitsee tasaisella kentällä. Tontti on erotettu Savelan talon maasta. Virallinen nimi ei ole yleisesti käytössä, vaan mökkiä kutsutaan asukkaiden mukaan.

Nimi: Leppäharju
Paikan kuvaus: Vanhan Vesannontien varressa oleva mökki. Mökki sijaitsee lähellä Äyskoskentien risteystä ja työväentaloa.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1946. Tontti on lohkaistu Savelan maasta. Mökki sijaitsee harjanteella, jossa kasvaa leppiä. Nimi: Työväentalo
Paikan kuvaus: Vanhan Vesannontien ja Äyskoskentien risteyksessä oleva talo.
Perimätietoa: Talon hirret on siirretty Hautolahden pohjukasta 1930-luvun alussa. Työväentalon alueella oli jatkosodan aikana venäläisten vankien työleiri. Vangeilla oli leirillä mm. maasauna.

Nimi: Lahtela
Paikan kuvaus: Mökki Koskiselän rannalla.
Perimätietoa: Mökin kohdalla on lahti. Mökin tontti on Savelan talon maista.

Nimi: Repolan talo
Paikan kuvaus: Äyskoskentien varressa Koskiveden rannalla metsäyhtiön rakennuttama talo.
Perimätietoa: Talo on rakennettu 1940-luvulla.

Nimi: Tervonranta
Paikan kuvaus: Mökki Koskiselän rannalla.
Perimätietoa: Kymi-yhtiö on ostanut Tiitilän talon metsämaita ja rakennuttanut mökin 1920-luvulla.

Nimi: Kolunniemi

Nimi: Mutka
Rinnakkaisnimi: Mörkölä
Paikan kuvaus: Talo, joka sijaitsee vanhan Vesannontien varrella. Talon kansanomainen nimi on Mörkölä.
Perimätietoa: Talo on rakennettu vuonna 1930. Tiessä on talon kohdalla mutka.
Nimi: Mörkölä
Paikan kuvaus: Mutkan talon kansanomainen köllinimi.
Perimätietoa: Talon on rakentanut Nestor Pulkkinen, joka ensimmäisenä nimitti taloa Mörköläksi.

Nimi: Riitlampi
Paikan kuvaus: Lampi Tervon kirkonkylässä. Riitlampi on myös hyvin hajanaisen kylän nimitys.
Perimätietoa: Kuuleman mukaan Riitlammen ympäristössä on käyty taisteluita heimoriitojen aikana, josta nimen kerrotaan johtuvan. Riitlammen kylän osia on monella taholla.

Nimi: Lehmisalmi
Paikan kuvaus: Hyvin kapea salmi Riitlammen ja Koskiselän välissä.
Perimätietoa: Salmesta on ennen uitettu lehmiä laitumelle. Salmen yli on maantiesilta.

Nimi: Jääskelä
Rinnakkaisnimi: Huttula
Paikan kuvaus: Huttulan talon aikaisempi nimi, joka on edelleen virallisessa käytössä.
Perimätietoa: Luettelossa on maininta vuodelta 1722, jonka mukaan Riitlammella on tuolloin asunut Jääskeläisiä (Veija A. Saloheimo: Rautalammin historia s.87). Talossa on ollut kievari vuorotellen Eerikkalan talon kanssa.

Nimi: Huttula
Rinnakkaisnimi: Jääskelä
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka virallinen nimi on Jääskelä.
Perimätietoa: Jääskelä mainitaan kantatalona isojaon aikoina (Veijo A. Saloheimo: Rautalammin historia s.136). Talossa on asunut kauan aikaa Huttusia.

Nimi: Anttila
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Huttulan talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt noin vuonna 1910. Mökissä on asunut Antti Karttunen. Mökki on sijainnut Huttulan talon eteläpuolella.

Nimi: Uudisharju
Rinnakkaisnimi: Vanhapappila
Paikan kuvaus: Konttilan talon erillinen niittypalsta.
Perimätietoa: Palsta on myyty 1900-luvun alussa. Niityllä on sijainnut Tervon vanha pappila. Lähistöllä on pieni harjanne. Vanhan pappilan on rakentanut Ahvensalmen Tuhkanen. Talossa oli pappila 1950-luvun alkuun saakka, jolloin seurakunta rakennutti uuden pappilan Tervonsalmen rantaan ja myi entisen.

Nimi: Sillankorva
Rinnakkaisnimi: Lääveri, Siltavahdin mökki
Paikan kuvaus: Mökki Koskiselän ja Rasvangin välisen Tervonsalmen rannalla. Lääveri oli erään siltavahdin nimi.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1895 Huttulan talon maalle ja se on itsenäistynyt myöhemmin. Salmen yli johtaa maantiesilta. Salmessa on laivaväylä, joten osa sillasta toimi 1970-luvun lopulle saakka kääntösiltana. ”Se on sillankiäntäjä asunto, kun se on siinä sillan poskessa ja siihe kuuloo kul laeva huutaa ja siitä kerkii sillalle joutuin kun se on niil lähellä” (Viljo Temisevä, s.1906, 1968). Kiinteä silta paikalle on rakennettu vuonna 1979. Nykyisin Sillankorva-nimitys on entisellä Osuuspankin talolla salmen itärannalla.

Paikan kuvaus: Entisen E-Osuusliike Savon rakennukset.

Nimi: Kaislaranta
Rinnakkaisnimi: Metsäliiton talo
Paikan kuvaus: Talo, jonka tontti on lohkaistu Huttulan talon maasta.
Perimätietoa: Talo on rakennettu 1930-luvun loppupuolella. Talo sijaitsee Riitlammen rannalla, ja siinä asui ennen Metsäliiton työnjohtajia. Järvessä kasvaa sillä kohdalla kaisloja. Tavallisesti taloa kutsutaan asukkaiden nimellä.

Nimi: Onnela
Paikan kuvaus: Koskentien varrella sijaitseva talo.
Perimätietoa: Talon tontti on erotettu Huttulan talon maasta. Talo on rakennettu 1920-luvulla. Talossa toimi pitkään Tervon puhelinkeskus.

Nimi: Kuusela
Rinnakkaisnimi: Bruun
Paikan kuvaus: Talo, joka on rakennettu 1920-luvun loppupuolella.
Perimätietoa: Talon ympärillä kasvaa kuusia. Talossa oli 1960-luvulla kukkakauppa. Talo sijaitsee Riitlammen rannalla kirkonkylän keskustassa.

Nimi: Mäntyranta
Rinnakkaisnimi: Karsola
Paikan kuvaus: Mökki, joka on rakennettu 1930-luvun alkupuolella.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Mökki sijaitsee Kuuselan eteläpuolella.
Perimätietoa: Mökin lähistöllä Riitlammen rannalla kasvaa mäntymetsää. Sodan aikana mökissä oli Karsolan kauppa.

Nimi: Hiekkala
Paikan kuvaus: Talo, jonka tontti on lohkaistu Huttulan tilasta.
Perimätietoa: Talo on rakennettu vuosina 1925-1926. Maa on talon kohdalla hiekkamaata. Talon rakennutti Knuutilan Pellonpään poika, autoilija August Nuutinen. Talossa sijaitsi paikkakunnan ensimmäinen matkustajakoti ja kahvila. Talossa on toimi myös Kontion & Lampisen kauppa ja myöhemmin Smahlin kauppa. Talo hävitettiin 1990-luvun lopussa.

Nimi: Tyynelä
Rinnakkaisnimi: Iitula
Paikan kuvaus: Kahvila ja matkustajakoti.
Perimätietoa: Välittömästi Hiekkalan eteläpuolella sijainneen Tyynelän rakennutti Tervon Osuusmeijerin koneenkäyttäjä Adolf Korhonen 1920-luvulla. Hänen puolisonsa Iida, joka oli aiemmin pitänyt kahvilaa meijerillä, siirsi tuolloin yrityksensä Tyynelään. 1930-luvulla Tyynelässä toimi myös kunnan kulkutautisairaala ja 1940-luvulla hammaslääkäri Aili Purasen vastaanotto. Alkujaan yksikerroksinen Tyynelä korotettiin kaksikerroksiseksi vuonna 1938. Tuolloin talon toiseen kerrokseen sijoittui matkustajakoti. Matkustajakoti ja kahvila toimivat talossa 1970-luvulle saakka. Talo hävitettiin 1990-luvun lopussa.

Nimi: Muhos
Paikan kuvaus: Nahkuri Muhoksen verstas Tervonsalmen rannalla Tyynelän ja kansakoulun välillä.
Perimätietoa: Muhoksen nahkuri – ja ompelijapariskunta asui ja työskenteli talossa, josta myöhemmin tuli Tervon Metsänhoitoyhdistyksen toimi- ja asuintalo. 1980-luvun alussa yhdistys hankki uudet toimitilat ja talo myytiin Voutilaisen perheelle.

Nimi: Päiväranta
Perimätietoa: Talo on rakennettu Riitlammen rannalle vuonna 1925. Tontti on erotettu Huttulan talon maasta. Tässä talossa on alkanut hammaslääkärin vastaanotto. Metsäyhtiö Tampella on aikanaan omistanut talon.

Nimi: Lauttakangas
Rinnakkaisnimi: Uudisharju
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Huttulan talon torppa. Tilan nimi on ennen ollut Uudisharju.
Perimätietoa: Olettamusten mukaan tila on perustettu 1800-luvun alkupuolella. Aikaisemmin, kun Tervonsalmen yli ei vielä ollut maantiesiltaa, oli ylikulkupaikka vähän matkaa Lauttakankaan tilalta pohjoiseen. Järvi ylitettiin veneellä tai jonkinlaisella pienellä lautalla.

Nimi: Uudisharju
Rinnakkaisnimi: Lauttakangas
Paikan kuvaus: Lauttakankaan tilan aikaisempi nimi, jota ei enää käytetä.
Perimätietoa: Tila sijaitsee harjanteella Riitlammin länsirannalla.

Nimi: Navettalatoala
Paikan kuvaus: Pelto Lauttakankaan asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Pellolla on lato, jonka rakentamiseen on käytetty muutamia vanhasta navetasta saatuja hirsiä.

Nimi: Latjanpohja
Paikan kuvaus: Niitty Lauttakankaan asuinrakennuksen ja maantien välissä.

Nimi: Perälampi
Rinnakkaisnimi: Rakkineenlampi, Pohjalampi
Paikan kuvaus: Riitlammen pohjoisosa.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Riitlamen etelä- ja pohjoisosat erottavan salmen nimi on Rakkinesalmi.
Perimätietoa: Lammen pohjois- ja eteläosan välillä on kapea salmi, joten lammesta muodostuu ikään kuin kaksi lampea. Lammen ympäri kiertää luontopolku, jonka nimi on suunnittelijansa mukaan Helle-polku.

Nimi: Keltakorpi
Paikan kuvaus: Metsittynyt niitty.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Niityn pohjoispuolella on Korpiniitty.
Perimätietoa: Niityn ympärillä on synkkä korpi.

Nimi: Lokkiluoto
Rinnakkaisnimi: Kuikkaluoto
Paikan kuvaus: Pieni saari Riitlammessa, jonka vanhempi nimi on Kuikkaluoto.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Läheisen Talassaaren ja Lokkiluodon yhteinen nimi on Rakkineensaaret.
Perimätietoa: Saaressa pesii lokkeja. Nykyisin saaressa pesii myös joutsenia.

Nimi: Kuikkaluoto
Rinnakkaisnimi: Lokkiluoto
Paikan kuvaus: Lokkiluodon vanhempi nimi, jota ei enää kovin paljon käytetä.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Saarten yhteinen nimi on Rakkineensaaret.
Perimätietoa: Riitlammessa asustaa kuikkia.

Nimi: Rakkineensalmi
Paikan kuvaus: Riitlammien pohjois- ja eteläosan välinen kapea salmi.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Lammen eteläosassa on kaksi lähekkäistä saarta nimeltään Rakkineensaaret, joista pohjoisempi on Talassaari ja eteläisempi on Lokkiluoto tai Kuikkaluoto.

Nimi: Talassaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Riitlammessa.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Läheisen Lokkiluodon ja Talassaaren yhteinen nimitys on Rakkineensaaret.
Perimätietoa: ”Siinä on ollunna verkkokota” (Amalia Huttunen, s.1886, 1968). Saaressa kerrotaan olleen myös asekätkön vuonna 1945.

Nimi: Lehtikuusela
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on lohkaistu Herralan talon maasta 1920-luvulla.
Perimätietoa: Asuinrakennuksen lähistöllä kasvaa lehtikuusia.

Nimi: Asuntola
Paikan kuvaus: Mökki, joka on ollut alunperin Herralan talon työmiehen asuntona.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu 1910-luvulla. Mökki on myöhemmin itsenäistynyt. Mökki sijaitsee Lehtikuuselasta hieman luoteeseen.

Nimi: Katajamäki
Paikan kuvaus: Mökki, joka on erotettu Herralan talon maasta.
Perimätietoa: Talo on rakennettu 1950-luvun alkupuolella. Talo sijaitsee mäen rinteessä. Taloa ympäröivässä metsässä kasvaa runsaasti katajia ja talon pihanmaalla on suuri kataja.

Nimi: Jäntinlatoala
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue, josta Jäntti-niminen mies on korjannut joka vuosi heinät.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Lähistöllä on Koljosenlatoala-niminen niitty.
Perimätietoa: Haapamäen talojen talvitie on lähtenyt Katajamäestä näiden niittyjen laita Perälammelle ja siitä Mantun ohi kirkolle.

Nimi: Pukkiharju
Paikan kuvaus: Kangasharjanne Riitniemessä.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Harjanteen ja Herralan talon päärakennuksen välissä on Pukkipelto. Lähistöllä sijaitsevat myös Ukko- ja Akkaharju.

Nimi: Akkaharju
Paikan kuvaus: Metsäharjanne Riitniemessä.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Harjanteen pohjoispuolella on Ukko- ja Pukkiharjut.

Nimi: Päivärinne
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Herralan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1910-luvun loppupuolella. Torppa sijaitsee mäen etelärinteessä.

Nimi: Rauhala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Herralan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1910-luvulla. Tila sijaitsee metsän keskellä. Rauhalassa Pitkäsen mummo piti kirkonkylän lapsille pyhäkoulua.

Nimi: Lepotupa
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Rauhalan talon maasta.
Perimätietoa: Talo on rakennettu vuonna 1950. Rauhalassa asuin vanha pariskunta, joka möi tilan ja rakensi itselleen mökin ”lepopaikaksi” vanhuuden päiviä varten.

Nimi: Rastila
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Rauhalan talon maasta. Mökki sijaitsee Rauhalan eteläpuolella.
Perimätietoa: Talo on rakennettu vuonna 1953. Lähistöllä on kiviraunio eli rasti.

Nimi: Eerikkala
Paikan kuvaus: Hävinnyt kantatalo
Perimätietoa: Talo on hävinnyt vuonna 1930, jolloin se on liitetty Herralan taloon.

Nimi: Herrala
Rinnakkaisnimi: Pietilä
Paikan kuvaus: Talo, joka on erotettu Eerikkalan kantatalosta isojaon yhteydessä.
Perimätietoa: Ennen isojakoa talon nimi on ollut Pietilä (Veijo A. Saloheimo: Rautalammin historia s.136). Talossa tiedetään asuneen aikaisemmin Herrasia.

Nimi: Pietilä
Rinnakkaisnimi: Herrala
Paikan kuvaus: Herralan talon aikaisempi nimi, joka ei ole enää käytössä.

Nimi: Häntäpelto:
Paikan kuvaus: Pelto Herralan asuinrakennuksesta länteen maantien länsipuolella.
Perimätietoa: ”Se on tuolla muihin peltoen takana” (Pauli Korhonen, s.1915, 1968).

Nimi: Pienilahti
Paikan kuvaus: Isohko lahti Rasvagin pohjoispäässä. Pienilahti on myös lohkotilan nimi.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Lahden pohjoisrannalla on peltoalue nimeltään Pienenlahdenpelto.
Perimätietoa: Pienilahden tila on ollut alunperin Herralan talon torppa, joka on perustettu 1910-luvun puolivälin tienoilla.

Nimi: Saunasaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin pohjoispäässä.
Perimätietoa: Saaressa on ollut kalasauna, joka on ollut savusauna.

Nimi: Vesivehmaa
Paikan kuvaus: Pikkusaari Saunasaaren pohjoispuolella.
Perimätietoa: Vuonna 1949 tervolaiset nuorukaiset rakensivat Herralan saareen pienen mökin ja saunan. Rakentajat olivat Raimo Korhonen, Hannu Huttunen ja Aarre Puranen. Rakennusluvatta rakennetut rakennukset jouduttiin purkamaan – myös Vesivehmaa.

Nimi: Rutnikkasaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin pohjoispäässä.
Perimätietoa: ”Siinä ol malavirutnikka” (Pauli Korhonen, s.1915, 1968). Saareen on tuotu rautamalmia, joka on siitä lastattu laivoihin edelleen kuljetettavaksi. Malavi tarkoittaa järvimalmia ja rutnikka tarkoittaa lavaa, jolle rautapitoinen malmi lastataan ennen pois viemistä. Tervosta koottua järvimalmia jalostettiin 1800-luvun lopulla Sourun ruukissa Karttulassa.

Nimi: Partiosaari
Rinnakkaisnimi: Kömmäinäsaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin pohjoispäässä.
Perimätietoa: Saaressa on pidetty partioleirejä. Tervossa on toiminut partio 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Partiolaiset rakensivat ”kömmänän” saareen.

Nimi: Salakkaluoto
Paikan kuvaus: Luoto Pienenlahden suulla Rasvagin pohjoispäässä.
Perimätietoa: Luodon seutuvilla on salakankutupaikkoja.

Nimi: Manttu
Rinnakkaisnimi: Suoja, Nuorisotalo
Paikan kuvaus: Urheilukentän laidassa oleva talo.
Perimätietoa: Entinen Suojeluskunnan talo. Talo on rakennettu vuonna 1935. Jatkosodan jälkeen suojeluskuntien toiminta kiellettiin, ja talo siirtyi Manttaalikunnan omistukseen. 1970- ja 80-lukujen taitteessa siitä tuli kunnan nuorisotalo. Rakennuksen ja maantien välissä on ollut Rahalampi, jonka pohjassa on tarinan mukaan aarre.

Nimi: Osuuskauppa
Rinnakkaisnimi: Osula, Karttulan liike
Perimätietoa: Paikalle on perustettu Tervon ensimmäinen osuuskauppa.

Nimi: Lotta-kahvila
Perimätietoa: Paikalla on ollut lottien ylläpitämä kahvila. Järjestön lakkauttamisen jälkeen kahvilaa pitivät Sotainvalidit. Kahvila on purettu 1960-luvulla uuden Vesannon tien alta pois.

Nimi: Metsälä
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Kutjan tilan maasta.
Perimätietoa: Tontti on lohkaistu vuonna 1953. Mökki sijaitsee metsän keskellä.

Nimi: Lamminsuo
Rinnakkaisnimi: Meijerinsuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Tervolanlammin pohjoisrannalla.

Nimi: Luopio
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Kymi-yhtiön metsäalueesta.
Perimätietoa: Tontti on lohkaistu rintamamiespalstaksi vuonna 1951. Mökin pohjan rakensi Eino Huttunen, mutta hän luopui sitten tontista ja möi sen. Mökin nimi johtuu tästä luopumisesta.

Nimi: Taivallevä
Paikan kuvaus: Soistunut metsämaa Kiviharjun tilan ja Koskiselän välillä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alueella on suuri Taivallevänniitty, joka ulottuu rantaan saakka.

Nimi: Kyminmaa
Paikan kuvaus: Suuri metsäpalsta, joka ulottuu Hälvänmäen länsipuolelle lähelle Tervon kirkonkylää ja käsittää kaistaleen maantien molemmin puolin.
Perimätietoa: Kymi-yhtiö on ostanut palstan Nuutilan talolta noin vuonna 1925.

Nimi: Hälvänmäki
Paikan kuvaus: Hyvin korkea mäki, jonka yli kulkee maantie. Hälvänmäki tarkoittaa myös mäen päällä olevaa mökkiä.
Perimätietoa: Mökin tontti on lohkaistu Honkamäen talon maasta 1920-luvulla. Mäellä on toiminut aiemmin Nuutilan kylän kansakoulu, joka paloi 1930-luvun alussa.

Nimi: Viislitranen
Rinnakkaisnimi: Pajarinne
Paikan kuvaus: Hyvin pieni hävinnyt mökki.
Perimätietoa: Mökki on hävinnyt vuonna 1952. Asumuksessa on ollut ainoastaan yksi huone, jonka on leikillisesti sanottu vetäneen viisi litraa. Mökki sijaitsee Parkkimäellä. Mökin virallista nimeä ei enää muisteta

Nimi: Poikkisaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Rasvangissa Hynnisensaaresta vähän kaakkoon.
Perimätietoa: Muut saaret Rasvangin pohjoisosassa ovat pituudeltaa luoteis-kaakko-suunnassa, mutta Poikkisaari on länsi-itä-suunnassa eli poikittain muihin nähden

Nimi: Multaluoto
Paikan kuvaus: Luoto Rasvangissa Poikkisaaren länsipuolella.
Perimätietoa: Veden pinnan yläpuolella on pieni ala, joka on sileää maata.

Nimi: Tervolanniemi
Paikan kuvaus: Mökki, joka sijaitsee pienessä niemessä, Päiväniemen kaakkoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Tervolan ja Levin tilat. Levin tilan virallinen nimi on Tervonsalmi.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1950.

Nimi: Koivuranta
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on lohkaistu Tervolan tilan maasta. Tila sijaitsee Rasvangin rannalla Päiväniemestä vähän kaakkoon.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Tervolan tilan maasta noin vuonna 1940.

Nimi: Männikkö
Paikan kuvaus: Mökki, joka sijaitsee mäntymetsän keskellä, Tervolan talosta vähän pohjoiseen.
Perimätietoa: Mökin tontti on lohkaistu Tervolan maasta. Mökki on rakennettu vuonna 1958.

Nimi: Harjakassi
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Tervolan tilasta jonkin matkaa länteen maantien varrella.
Perimätietoa: Tila on ollut Nuutilan tilan mäkitupa. Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1910-luvulla. Mökissä on asunut mies nimeltä August Nuutinen, jonka köllinimi on ollut Harjakassi. ”Se ol kulukukaappijas, osti immeisiltä lehmänhäntijä ja tek niistä harjoja ja sittä möe niitä ja kaekkee muutaer rihkamata” (Elin Huttunen, s.1904, 1966).

Nimi: Tervola
Paikan kuvaus: Tila, joka sijaitsee lähellä Tervon kirkonkylää.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilasta vähän pohjoiseen on pieni lampi nimeltään Tervolanlampi. Rasvangin rannalla on Tervolanniemi-niminen mökki ja Levin tilan virallinen nimi on Tervonsalmi.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Nuutilan talon maasta vuonna 1929.

Nimi: Kukkola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Ylimaan torppa.
Perimätietoa: Torppa on arveltu satoja vuosia vanhaksi (vuosi 1966). Tilalla on asunut Pekka Kukkonen -niminen mies.

Nimi: Toivola
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Tervolan maasta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1928.

Nimi: Kolmikanta
Paikan kuvaus: Mökki, joka on alunperin ollut Lahdentauksen mäkitupa.
Perimätietoa: Mökki on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Mökin luota lähtee kolmen talon; Harjun, Lepolan ja Kukkolan maaraja kiilan muotoisena. Mökissä on asunut Mari Karttunen, jota on kutsuttu Pyhäksi Mariksi. Mökissä on asunut myös Tatjana Misukka ja Heikki Patronen.
Arkipuheessa läheistä Kenkälän taloa on toisinaan nimitetty kolmikannaksi. Kenkälä taas on saanut nimensä siinä asuneesta suutari Jäntistä.

Nimi: Parkkilahti
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea lahti Hulasniemen pohjoispuolella. Parkkilahti on myös lahden itäpuolella olevan mökin nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden eteläpuolella on hyvin korkea Parkkimäki, jonka yli kulkee maantie.
Perimätietoa: Lahden rannalla kasvaa pajukkoa. ”Siitä [pajukosta] otettiin pajun parkkija ja vietiin Tervoon nahkurille” (Matti Oksman, s.1901, 1966). Mökki on rakennettu noin vuonna 1940.

Nimi: Sentraali
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Parkkimäen päällä maantien varrella.
Perimätietoa: Mökki on hävinnyt noin vuonna 1950. Mökissä on ollut Tervon pitäjän ensimmäinen puhelinkeskus.

Nimi: Hulasniemi
Paikan kuvaus: Niemi Lekunlahden ja Parkkilahden välissä. Hulasniemi tarkoittaa myös niemen kärjessä olevaa mökkiä.
Perimätietoa: ”Kul luoteesta tuuloo niin siinä lyöp laeneet kovastir rantaan kus se o aeka jyrkkä” (Jaakko Nousiainen, s.1903, 1966). Hulasvesi tarkoittaa vapaata ja lainehtivaa vettä. Mökki on rakennettu vuonna 1951.

Nimi: Lekunlahti
Paikan kuvaus: Pieni lahti Koskiselän eteläpäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden lounaispuolella on Lekunniemi. Niemen edustalla on vähäinen Lekunsaari.

Nimi: Päiväniemi
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Rasvangin pohjoispäähän. Päiväniemi on myös niemessä olevan mökin nimi.
Perimätietoa: ”Se ku on siinä etelääm päen niin se om päevän puolella” (Elin Huttunen, s.1904, 1966). Mökki on rakennettu vuonna 1953.

Nimi: Anninsaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Rasvangin pohjoispäässä.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää tiedetä.

Nimi: Auvisensaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Rasvangin pohjoisosassa Anninsaaresta jonkin matkaa kaakkoon.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren eteläpuolella on Hynnisensaari.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei tiedetä.

Nimi: Levinniityt
Paikan kuvaus: Hyvin suuri niittyalue Tervolan talon kaakkoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niittyjen länsipuolella Rasvangin rannalla on Levin tila.
Perimätietoa: Niittyalue on jaettu monen talon kesken.

Nimi: Hermola
Paikan kuvaus: Osa Levin suuresta niittyalueesta, aivan sen länsireunassa.

Nimi: Papinkivi
Paikan kuvaus: Suuri kivi Rasvangissa Auvisensaaresta vähän pohjoiseen.
Perimätietoa: Kivi on veden alla lähellä pintaa. Kuuleman mukaan kirkkovene on ajautunut kivelle.

Nimi: Hynnisensaari
Rinnakkaisnimi: Hautasaari, Hynnysensaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin pohjoisosassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaresta hieman pohjoiseen on Auvisensaari.
Perimätietoa: Nimen alkuperä on tuntematon. Saaresta on tehty kivikautisia esinelöytöjä, ja perimätiedon mukaan se on on ollut vanha hautapaikka.
Muita vanhan Karttulan erämaakalmistoja: Kuoliosaari (Liesjärvi, Suokkuanlahden itärannalla Nikinkankaalla, Heiskasensaaressa Kallioselän ja Suovun välillä), Jyrkänlevän niemi (Rasvangissa).

Nimi: Kumpula
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Kymin metsäpalstasta. Kymin metsäpalsta on ollut alunperin Nuutilan talon maata.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1953. Mökki sijaitsee Rasvangin rannalla Päiväniemestä vähän luoteeseen.

Nimi: Levi
Rinnakkaisnimi: Tervonsalmi
Paikan kuvaus: Pikkutila Halkoniemessä. Tilan virallinen nimi on Tervonsalmi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan eteläpuolelle pistää Levinranta-niminen lahti, joka on hyvin leväkköistä.
Perimätietoa: Tilan tontti on lohkaistu Ylimaan talon maasta noin vuonna 1910.

Nimi: Tervonsalmi
Rinnakkaisnimi: Levi
Paikan kuvaus: Alkujaan Levin tilan virallinen nimi. Myöhemmin nimi on alkanut tarkoittaa 1960-luvulla toimintansa aloittanutta, Kansan Raamattuseuran ylläpitämää Tervonsalmen leirikeskusta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Tervolan tila ja mökki, jonka nimi on Tervolanniemi.

Nimi: Näppälä
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Rasvankiin pistävässä niemessä Harjun talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt olettamusten mukaa 1800-luvun puolivälissä. Niemi, jossa mökki on ollut on nimeltään Näppäläniemi, joka sijaitsee Sourunkaarteen eteläpuolella.

Nimi: Sourunkaarre
Paikan kuvaus: Syvälle pistävä lahti Kivihäikänniemestä vähän etelään.
Perimätietoa: ”Kus Sourussa [Souru on kylä Karttulan pitäjässä] ol raataruukki, niin sieltä tuotiin sitä raatoo siihen kuarteeseej ja lastattiin siinä laevaa” (Matti Oksman, s.1901, 1966).

Nimi: Kivihäikänniemi
Paikan kuvaus: Niemi Levinrannan eteläpuolella.
Perimätietoa: Niemi on kapea ja jatkuu kivisärkkänä hyvin pitkälle Rasvankiin. Häikkä tarkoittaa kivi- tai hiekkasärkkää, joka ulottuu kauas järvelle.

Nimi: Koivula
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Lepolan talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on hävinnyt noin vuonna 1935. Ympäristössä on koivikkometsää. Nykyään paikalla on vähäinen Koivulanpelto.

Nimi: Juoksu Jäntin mökki
Paikan kuvaus: Harjun talon hävinnyt työmiehen asunto.
Perimätietoa: Mökki on hävinnyt vuoden 1910 tienoilla. Mökissä on asunut mies nimeltä Jooseppi Jäntti.

Nimi: Suurisuo
Paikan kuvaus: Hyvin suuri viljelyssuo Lepolan talosta jonkin matkaa pohjoiseen.

Nimi: Vilkkola
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Rasvankiin pistävässä niemessä Harjun talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Mökki on sijainnut vähäisessä niemessä, joka on Settilänkaarteen eteläpuolella. Niemen nimi on Vilkkolanniemi.

Nimi: Laituriniemi
Paikan kuvaus: Rasvankiin pistävä vähäinen niemi Lepolan talosta lounaaseen, Vilkkolanniemen ja Korppihonganniemen välissä.
Perimätietoa: Niemen kärjessä on Lepolan talon laituri.

Nimi: Settilä
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Harjun talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1880-luvulla. Mökin länsipuolella on Settilänkaarre-niminen lahti.

Nimi: Rukola
Rinnakkaisnimi: Lepoharju, Leväharju
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Harjun talon maasta vuonna 1952. Tilan virallinen nimi on Lepoharju.
Perimätietoa: Tilan omistaa Niilo Rukola. Nimi: Lepoharju
Paikan kuvaus: Rukolan tilan virallinen nimi, jota ei käytetä kansanomaisesti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Vähän etelämpänä on Lepola-niminen talo.

Nimi: Niittytupa
Paikan kuvaus: Harjun talon työmiehen asunto.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja on nykyisin asumaton. Mökki sijaitsee Levinniityn eteläpäässä.

Nimi: Lepola
Paikan kuvaus: Talo, joka on halkaistu Lahdentauksen talosta 1800-luvun lopulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisen Rukolan tilan virallinen nimi on Lepoharju.
Perimätietoa: ”Ne lahentaaksev vanaha isäntä ja emäntä muuttivat sinne vanahuuvempäevikseej ja sanovat että ne männöö sinne leppeemää” (Elin Huttunen, s.1904, 1966). Nimi: Mäkipelto
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Lepolan maalla.
Perimätietoa: Paikka on ollut alunperin Lahdentauksen talon maata. Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt vuoden 1935 paikkeilla. Mökki on sijainnut keskellä peltoa pienellä mäenkumpareella, Lepolan talosta vähän etelään.

Nimi: Korpihonganniemi
Paikan kuvaus: Rasvankiin pistävä niemi, Vilkkolanniemestä vähän matkaa etelään.
Perimätietoa: ”Siin o iso kelohonka, korppihongaks sitä sannoovat. Liekkö siinä korppija ruakkunna vae mistä lie nimi tullu” (Elin Huttunen, s.1904)