|
Utrianlahti, © Maanmittauslaitos, lupa nro PSAVO/018/2007 |
|
Nimi: Hiekkapakanapaja
Paikan kuvaus: Useita apajapaikkoja Nilakassa Huuhtajankoskesta jonkin matkaa länteen.
Perimätietoa: Apajat ovat peräkkäin rivissä ”Järven pohjaa ol laskettu hiekkapakkoja ja niitä vastev veitään nuottoo” (Riitta Lappalainen s.1930. 1966).
Paikan kuvaus: Useita apajapaikkoja Nilakassa Huuhtajankoskesta jonkin matkaa länteen.
Perimätietoa: Apajat ovat peräkkäin rivissä ”Järven pohjaa ol laskettu hiekkapakkoja ja niitä vastev veitään nuottoo” (Riitta Lappalainen s.1930. 1966).
Nimi: Selkäluoto
Paikan kuvaus: Luoto Rapaluodon luoteispuolella Nilakan selkäosaa kohden.
Paikan kuvaus: Luoto Rapaluodon luoteispuolella Nilakan selkäosaa kohden.
Nimi: Kutsetinmaa
Paikan kuvaus: Koskiniemen rantaosan maa-alue.
Perimätietoa: Kutsetinmaa käsittää maa-alueen, joka alunperin oli Hautalahden Jänttilän maata. Enso Gutzeit on 1920-luvulla ostanut rantakaistaleen, kun taas muu osa niemeä on jäänyt Koskiniemen tilalle.
Paikan kuvaus: Koskiniemen rantaosan maa-alue.
Perimätietoa: Kutsetinmaa käsittää maa-alueen, joka alunperin oli Hautalahden Jänttilän maata. Enso Gutzeit on 1920-luvulla ostanut rantakaistaleen, kun taas muu osa niemeä on jäänyt Koskiniemen tilalle.
Nimi: Koskiniemi
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi, joka pistää Huuhtajankoskeen. Koskiniemi on myös niemessä sijaitsevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Hautalahden Jänttilän talon torppa. Torppa on perustettu 1800-luvun alussa.
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi, joka pistää Huuhtajankoskeen. Koskiniemi on myös niemessä sijaitsevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Hautalahden Jänttilän talon torppa. Torppa on perustettu 1800-luvun alussa.
Nimi: Yläkoski
Paikan kuvaus: Huuhtajankosken niskassa Nilakan puolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisen Äyskosken alin osa on Alakoski.
Paikan kuvaus: Huuhtajankosken niskassa Nilakan puolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisen Äyskosken alin osa on Alakoski.
Nimi: Mustapuro
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa metsäsuolta ja laskee Nilakkaan Repohäikän ja Jysmänniemen välissä olevaan lahteen.
Perimätietoa: Puro kulkee synkässä metsässä, joten sen vesi näyttää mustalta.
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa metsäsuolta ja laskee Nilakkaan Repohäikän ja Jysmänniemen välissä olevaan lahteen.
Perimätietoa: Puro kulkee synkässä metsässä, joten sen vesi näyttää mustalta.
Nimi: Repohäikkä
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niemi Jysmänniemen pohjoispuolella.
Perimätietoa: Niemessä on pitkä hiekkaranta. Nimen arvellaan johtuvan siitä, että niemi on pitkä ja kaareva kuin ketun häntä (Riitta Lappalainen s.1930, 1966). Häikkä tarkoittaa hiekkaa. Alue on alunperin ollut Jänttilän talon maata ja siirtynyt myöhemmin Enso Gutzeitin haltuun.
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niemi Jysmänniemen pohjoispuolella.
Perimätietoa: Niemessä on pitkä hiekkaranta. Nimen arvellaan johtuvan siitä, että niemi on pitkä ja kaareva kuin ketun häntä (Riitta Lappalainen s.1930, 1966). Häikkä tarkoittaa hiekkaa. Alue on alunperin ollut Jänttilän talon maata ja siirtynyt myöhemmin Enso Gutzeitin haltuun.
Nimi: Hepola
Rinnakkaisnimi: Hevosaho
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on kertoman perustettu 1500-luvulla. Talon virallinen nimi on Hevosaho.
Perimätietoa: Talo on kuulunut aikaisemmin Vanhanpihan taloon, josta se on annettu perintöosuutena yhdelle veljeksistä. Talo sijaitsee aholla, jonne on kertoman mukaan kuollut hevonen (Lauri Jääskeläinen s.1894, 1966).
Nimi: Pääpelto
Paikan kuvaus: Pelto Hepolan asuinrakennuksen pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pääpelto on Hepolan talon pelloista suurin.
Nimi: Samulipelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen eteläpuolella.
Perimätietoa: Kertoman mukaan pellon on raivannut Samuli-niminen mies, jonka mukaan peltoa on alettu kutsua Samulipelloksi. Nimi: Sivupelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto asuinrakennuksesta luoteeseen.
Perimätietoa: ”Se pelto on tuossa vähän sivummasssa toesiin peltoen nähe” (Lauri Jääskeläinen s.1894, 1966).
Nimi: Raivio
Paikan kuvaus: Metsittynyt viljelyssuo jonkin matkaa Nilakan rannasta.
Perimätietoa: Suo on raivattu aikoinaan synkän metsän keskelle.
Nimi: Välinotko
Paikan kuvaus: Vähäinen suopainanne Kiteen ja Hepolan välillä puolimatkassa. Muita paikkaan liittyviä nimiä: Notkelmassa on Välinotkonportti.
Nimi: Isoniitty
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue Hepolan talon itäpuolella.
Rinnakkaisnimi: Hevosaho
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on kertoman perustettu 1500-luvulla. Talon virallinen nimi on Hevosaho.
Perimätietoa: Talo on kuulunut aikaisemmin Vanhanpihan taloon, josta se on annettu perintöosuutena yhdelle veljeksistä. Talo sijaitsee aholla, jonne on kertoman mukaan kuollut hevonen (Lauri Jääskeläinen s.1894, 1966).
Nimi: Pääpelto
Paikan kuvaus: Pelto Hepolan asuinrakennuksen pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pääpelto on Hepolan talon pelloista suurin.
Nimi: Samulipelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen eteläpuolella.
Perimätietoa: Kertoman mukaan pellon on raivannut Samuli-niminen mies, jonka mukaan peltoa on alettu kutsua Samulipelloksi. Nimi: Sivupelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto asuinrakennuksesta luoteeseen.
Perimätietoa: ”Se pelto on tuossa vähän sivummasssa toesiin peltoen nähe” (Lauri Jääskeläinen s.1894, 1966).
Nimi: Raivio
Paikan kuvaus: Metsittynyt viljelyssuo jonkin matkaa Nilakan rannasta.
Perimätietoa: Suo on raivattu aikoinaan synkän metsän keskelle.
Nimi: Välinotko
Paikan kuvaus: Vähäinen suopainanne Kiteen ja Hepolan välillä puolimatkassa. Muita paikkaan liittyviä nimiä: Notkelmassa on Välinotkonportti.
Nimi: Isoniitty
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue Hepolan talon itäpuolella.
Nimi: Niskaniemi
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Huuhtajankosken niskaan.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen kainalossa on Niskaniitty. Utrianlahden puolella koskesta jonkin matkaa pohjoiseen on suo ja viljelyssuo nimeltään Niskasuo.
Perimätietoa: Niemi on alunperin ollut Jänttilän talon maata ja siirtynyt myöhemmin Enso Gutzeitin haltuun.
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Huuhtajankosken niskaan.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen kainalossa on Niskaniitty. Utrianlahden puolella koskesta jonkin matkaa pohjoiseen on suo ja viljelyssuo nimeltään Niskasuo.
Perimätietoa: Niemi on alunperin ollut Jänttilän talon maata ja siirtynyt myöhemmin Enso Gutzeitin haltuun.
Nimi: Rajaniemi
Paikan kuvaus: Rajaniemet käsittävät kaksi niemeä; Eteläinen ja Pohjoinen Rajaniemi.
Nimi: Eteläinen Rajaniemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä niemi, jossa kulkee Hepolan ja Kiteen tilojen maiden raja.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on Pohjoinen Rajaniemi.
Nimi: Pohjoinen Rajaniemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä niemi, jossa kulkee Hepolan ja Jänttilän tilojen maiden raja.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on Eteläinen Rajaniemi.
Nimi: Hiekkakaarre
Paikan kuvaus: Loivasti kaartuva lahti Pohjoisen ja Eteläisen Rajaniemen välissä.
Perimätietoa: Lahdessa on hiekkaranta.
Nimi: Myllyvalkama
Paikan kuvaus: Lahti Pohjoisen Rajaniemen pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden suulla on Myllyluoto.
Perimätietoa: ”Jokjärveläeset [Jokijärvi on järvi ja sen ympärillä oleva kulmakunta on Pielaveden pitäjän puolella] kun kävivät ennem myllyssä äyskoskella, niin ne tul ensin muata pitkin myllyvalakamaaj ja niillä ol vene sillä ne souti sittä myllylle” (Lauri Jääskeläinen s.1894. 1866).
Nimi: Kokka-ahon niemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä niemi Niskakaarteen pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on Kokka-ahon kaarre.
Perimätietoa: Niemessä on Hepolan talon venevalkama. Kokka-aho -nimistä paikkaa ei enää muisteta olevan.
Paikan kuvaus: Rajaniemet käsittävät kaksi niemeä; Eteläinen ja Pohjoinen Rajaniemi.
Nimi: Eteläinen Rajaniemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä niemi, jossa kulkee Hepolan ja Kiteen tilojen maiden raja.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on Pohjoinen Rajaniemi.
Nimi: Pohjoinen Rajaniemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä niemi, jossa kulkee Hepolan ja Jänttilän tilojen maiden raja.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on Eteläinen Rajaniemi.
Nimi: Hiekkakaarre
Paikan kuvaus: Loivasti kaartuva lahti Pohjoisen ja Eteläisen Rajaniemen välissä.
Perimätietoa: Lahdessa on hiekkaranta.
Nimi: Myllyvalkama
Paikan kuvaus: Lahti Pohjoisen Rajaniemen pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden suulla on Myllyluoto.
Perimätietoa: ”Jokjärveläeset [Jokijärvi on järvi ja sen ympärillä oleva kulmakunta on Pielaveden pitäjän puolella] kun kävivät ennem myllyssä äyskoskella, niin ne tul ensin muata pitkin myllyvalakamaaj ja niillä ol vene sillä ne souti sittä myllylle” (Lauri Jääskeläinen s.1894. 1866).
Nimi: Kokka-ahon niemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä niemi Niskakaarteen pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on Kokka-ahon kaarre.
Perimätietoa: Niemessä on Hepolan talon venevalkama. Kokka-aho -nimistä paikkaa ei enää muisteta olevan.
Nimi: Riivikkolampi
Paikan kuvaus: Metsäsuo, joka ulottuu pohjoisessa Pielaveden pitäjän rajaan ja lännessä Nilakan rantaan, jossa on Riivikkoniemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Riivikkoniemen pohjoispuolella on Riivikkokaarre-niminen lahti.
Perimätietoa: Korvesta on riivitty puiden lehtiä kotieläimien ruuaksi.
Paikan kuvaus: Metsäsuo, joka ulottuu pohjoisessa Pielaveden pitäjän rajaan ja lännessä Nilakan rantaan, jossa on Riivikkoniemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Riivikkoniemen pohjoispuolella on Riivikkokaarre-niminen lahti.
Perimätietoa: Korvesta on riivitty puiden lehtiä kotieläimien ruuaksi.
Nimi: Kesänvierrekorpi
Paikan kuvaus: Metsäsuo Jänttilän talosta jonkin matkaa länteen.
Nimi: Pyöräsuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Jänttilän talosta jonkin matkaa länteen.
Perimätietoa: Suo on muodoltaan pyöreä.
Paikan kuvaus: Metsäsuo Jänttilän talosta jonkin matkaa länteen.
Nimi: Pyöräsuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Jänttilän talosta jonkin matkaa länteen.
Perimätietoa: Suo on muodoltaan pyöreä.
Nimi: Akkokorpi
Paikan kuvaus: Suuri metsäsuo Hepolan talon pohjois- ja koillispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Korven keskellä on suuri Akkolähde, josta alkaa Utrianlahteen laskeva luonnonoja nimeltään Jupinkoski.
Perimätietoa: Akkokorpi ulottuu Pielaveden pitäjän aluelle. Akko-alkuiset sanat tulevat asukkaasta, joka tuli nykyiseltä Pieksänmaalta Akko-nimisestä paikasta. Akko-alkuiset sanat eivät siis tule akka-sanasta. Akosta tuli Utriainen-niminen.
Nimi: Jupinkoski
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa Akkolähteestä ja laskee Utrianlahteen.
Paikan kuvaus: Suuri metsäsuo Hepolan talon pohjois- ja koillispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Korven keskellä on suuri Akkolähde, josta alkaa Utrianlahteen laskeva luonnonoja nimeltään Jupinkoski.
Perimätietoa: Akkokorpi ulottuu Pielaveden pitäjän aluelle. Akko-alkuiset sanat tulevat asukkaasta, joka tuli nykyiseltä Pieksänmaalta Akko-nimisestä paikasta. Akko-alkuiset sanat eivät siis tule akka-sanasta. Akosta tuli Utriainen-niminen.
Nimi: Jupinkoski
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa Akkolähteestä ja laskee Utrianlahteen.
Nimi: Suppilo
Paikan kuvaus: Sopukan tilan virallinen nimi.
Nimi: Sopukka
Rinnakkaisnimi: Suppilo
Paikan kuvaus: Jänttilän tilasta lohkaistu tila.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kivelän talon vanhempi nimi on Sipukka.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Jänttilästä vuonna 1919.
Nimi: Sikosuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Pielaveden pitäjän rajalla.
Perimätietoa: Nykyisin suo on metsittynyt.
Paikan kuvaus: Sopukan tilan virallinen nimi.
Nimi: Sopukka
Rinnakkaisnimi: Suppilo
Paikan kuvaus: Jänttilän tilasta lohkaistu tila.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kivelän talon vanhempi nimi on Sipukka.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Jänttilästä vuonna 1919.
Nimi: Sikosuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Pielaveden pitäjän rajalla.
Perimätietoa: Nykyisin suo on metsittynyt.
Nimi: Rajala
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Jänttilän talon maasta vuonna 1921.
Perimätietoa: Tilan kohdalla kulkee Hepolan ja Jänttilän raja.
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Jänttilän talon maasta vuonna 1921.
Perimätietoa: Tilan kohdalla kulkee Hepolan ja Jänttilän raja.
Nimi: Selkämäkangas
Paikan kuvaus: Pitkä kangasselänne, joka alkaa Hepolan pohjoispuolelta ja jatkuu länteen Nilakan rantaan saakka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rannalla on metsittynyt Selkämänniitty.
Paikan kuvaus: Pitkä kangasselänne, joka alkaa Hepolan pohjoispuolelta ja jatkuu länteen Nilakan rantaan saakka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rannalla on metsittynyt Selkämänniitty.
Nimi: Koskilampi
Paikan kuvaus: Pieni järvi, johon Nilakka laskee Huuhtajankosken kautta ja edelleen Koskiselkään Äyskosken kautta.
Nimi: Kangassaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Koskilammissa.
Perimätietoa: Saari on melko korkea.
Nimi: Lamminrantasuo
Paikan kuvaus:Vetinen ja pieni metsäsuo Pohjoispelloista jonkin matkaa luoteeseen Koskilamminn rannalla.
Paikan kuvaus: Pieni järvi, johon Nilakka laskee Huuhtajankosken kautta ja edelleen Koskiselkään Äyskosken kautta.
Nimi: Kangassaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Koskilammissa.
Perimätietoa: Saari on melko korkea.
Nimi: Lamminrantasuo
Paikan kuvaus:Vetinen ja pieni metsäsuo Pohjoispelloista jonkin matkaa luoteeseen Koskilamminn rannalla.
Nimi: Huuhtajankoski
Paikan kuvaus: Vuolas koski, jonka kautta Nilakka laskee Koskilampeen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kosken itärannalla on Huuhtajanmökki, jossa asuu Seppo Ukkonen.
Perimätietoa: ”Se kuh huuhtoo rantoja, kus siinä on kovija ryöppyjä” (Viljam Paananen s.1904, 1966).
Nimi: Huuhtaja
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Ikälän talon maalla Huuhtajankosken itärannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mökin ympärillä on ollut vähäinen niittyalue nimeltään Huuhtajanniityt.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt vuonna 1955.
Paikan kuvaus: Vuolas koski, jonka kautta Nilakka laskee Koskilampeen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kosken itärannalla on Huuhtajanmökki, jossa asuu Seppo Ukkonen.
Perimätietoa: ”Se kuh huuhtoo rantoja, kus siinä on kovija ryöppyjä” (Viljam Paananen s.1904, 1966).
Nimi: Huuhtaja
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Ikälän talon maalla Huuhtajankosken itärannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mökin ympärillä on ollut vähäinen niittyalue nimeltään Huuhtajanniityt.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt vuonna 1955.
Nimi: Hautakangas
Paikan kuvaus: Kangasmaa kahden suoalueen välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alueen itäpuolella metsäsuon keskellä on Hautakankaanniitty.
Perimätietoa: ”Siihen kankaaseen on haavattu kuolleita elukoeta” (Lauri Jääskeläinen s.1894, 1966).
Paikan kuvaus: Kangasmaa kahden suoalueen välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alueen itäpuolella metsäsuon keskellä on Hautakankaanniitty.
Perimätietoa: ”Siihen kankaaseen on haavattu kuolleita elukoeta” (Lauri Jääskeläinen s.1894, 1966).
Nimi: Jänttilä
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on arvelujen mukaan perustettu 1600-luvulla. Vuonna 1944 tehdyssä kartassa talon nimi on virheellisesti Vänttilä.
Perimätietoa: Kertoman mukaan ensimmäinen asukas on ollut Jäntti-niminen (Lauri Jääskeläinen s1894, 1966).
Nimi: Närttäälä
Rinnakkaisnimi: Tapiola
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on liitetty 1900-luvun alussa Jänttilän taloon.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talon ympärillä olleet pellot olivat Närtäspellot.
Perimätietoa: Talo oli arvelujen mukaan rakennettu 1600-luvulla. Nyt talon paikalla on Tapiola-niminen tila.
Nimi: Tapiola
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Jänttilän talon maasta vuonna 1950.
Perimätietoa: Tilalle on annettu nimi omistajan pojan Tapion mukaan. Paikalla on ollut aikaisemmin Närttäälä-niminen kantatalo.
Nimi: Viidantausniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen niitty Purolanniitystä vähän länteen metsäsuon pohjoispuolella.
Nimi: Myllypelto
Paikan kuvaus: Pelto Jänttilän talon eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon keskellä on aikaisemmin ollut talon tuulimylly.
Nimi: Pihapelto
Paikan kuvaus: Pelto Jänttilän talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: ”Se o ihan pihassa”.
Nimi: Puropelto
Paikan kuvaus: Pelto Hyvölän peltojen eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon halki virtaa Utrianlahteen laskeva luonnonoja.
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on arvelujen mukaan perustettu 1600-luvulla. Vuonna 1944 tehdyssä kartassa talon nimi on virheellisesti Vänttilä.
Perimätietoa: Kertoman mukaan ensimmäinen asukas on ollut Jäntti-niminen (Lauri Jääskeläinen s1894, 1966).
Nimi: Närttäälä
Rinnakkaisnimi: Tapiola
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on liitetty 1900-luvun alussa Jänttilän taloon.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talon ympärillä olleet pellot olivat Närtäspellot.
Perimätietoa: Talo oli arvelujen mukaan rakennettu 1600-luvulla. Nyt talon paikalla on Tapiola-niminen tila.
Nimi: Tapiola
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Jänttilän talon maasta vuonna 1950.
Perimätietoa: Tilalle on annettu nimi omistajan pojan Tapion mukaan. Paikalla on ollut aikaisemmin Närttäälä-niminen kantatalo.
Nimi: Viidantausniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen niitty Purolanniitystä vähän länteen metsäsuon pohjoispuolella.
Nimi: Myllypelto
Paikan kuvaus: Pelto Jänttilän talon eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon keskellä on aikaisemmin ollut talon tuulimylly.
Nimi: Pihapelto
Paikan kuvaus: Pelto Jänttilän talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: ”Se o ihan pihassa”.
Nimi: Puropelto
Paikan kuvaus: Pelto Hyvölän peltojen eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon halki virtaa Utrianlahteen laskeva luonnonoja.
Nimi: Pohjoiskylä
Paikan kuvaus: Kulmakunta, joka käsittää Utrianlahden pohjoispään luoteispuolella olevan suuren viljelysalueen ja sen lähiympäristön asumukset. Alue ulottuu Pielaveden pitäjän rajaan saakka.
Perimätietoa: ”Se om muantien pohjospuolella se kylä” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Kallela
Rinnakkaisnimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Kuuselan aikaisempi nimi, joka on edelleen kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Kuusela
Rinnakkaisnimi: Kallela
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Aholan torppa. Talon aikaisempi nimi on ollut Kallela.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan perustettu 1800-luvun alkupuolella. Nimensä tila on kertoman mukaan saanut siitä, että se on raivattu aikanaan sankan kuusikon keskelle.
Nimi: Puro
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Hepolan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan rakennettu 1700-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee Akkolähteestä Utrianlahteen laskevan luonnonojan varrella.
Nimi: Hyvölä
Paikan kuvaus: Hävinnyt Jänttilän talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1900-luvun alussa. Kertoman mukaan torpassa on asunut Hyvösiä. Nyt paikalla on vähäinen peltoalue niemeltään Hyvölänpellot.
Paikan kuvaus: Kulmakunta, joka käsittää Utrianlahden pohjoispään luoteispuolella olevan suuren viljelysalueen ja sen lähiympäristön asumukset. Alue ulottuu Pielaveden pitäjän rajaan saakka.
Perimätietoa: ”Se om muantien pohjospuolella se kylä” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Kallela
Rinnakkaisnimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Kuuselan aikaisempi nimi, joka on edelleen kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Kuusela
Rinnakkaisnimi: Kallela
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Aholan torppa. Talon aikaisempi nimi on ollut Kallela.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan perustettu 1800-luvun alkupuolella. Nimensä tila on kertoman mukaan saanut siitä, että se on raivattu aikanaan sankan kuusikon keskelle.
Nimi: Puro
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Hepolan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan rakennettu 1700-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee Akkolähteestä Utrianlahteen laskevan luonnonojan varrella.
Nimi: Hyvölä
Paikan kuvaus: Hävinnyt Jänttilän talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1900-luvun alussa. Kertoman mukaan torpassa on asunut Hyvösiä. Nyt paikalla on vähäinen peltoalue niemeltään Hyvölänpellot.
Nimi: Hakala
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Jänttilän talon maasta vuonna 1945.
Perimätietoa: Tilan lähellä on karjahaka.
Nimi: Luvesuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Kiteen talosta luoteeseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon keskellä sijaitsee Hakalan talo.
Perimätietoa: Luve tarkoittaa luodetta.
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Jänttilän talon maasta vuonna 1945.
Perimätietoa: Tilan lähellä on karjahaka.
Nimi: Luvesuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Kiteen talosta luoteeseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon keskellä sijaitsee Hakalan talo.
Perimätietoa: Luve tarkoittaa luodetta.
Nimi: Peltola
Paikan kuvaus: Hepolan tilasta 1900-luvun alussa lohkaistu tila.
Paikan kuvaus: Hepolan tilasta 1900-luvun alussa lohkaistu tila.
Nimi: Tiitiskangas
Paikan kuvaus: Korkea kangasmaa Kohisevankankaan luoteispuolella.
Perimätietoa: Kerrotaan, että joku Tiitinen-niminen mies on pyytänyt riistaa ansoilla kankaalla.
Paikan kuvaus: Korkea kangasmaa Kohisevankankaan luoteispuolella.
Perimätietoa: Kerrotaan, että joku Tiitinen-niminen mies on pyytänyt riistaa ansoilla kankaalla.
Nimi: Ruokokangas
Paikan kuvaus: Tila Ruokosuon eteläpuolella olevalla kankaalla.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Vanhanpihan talon maasta vuonna 1922.
Nimi: Katajasuo
Paikan kuvaus: Metsittynyt viljelyssuo Ruokosuon luoteispuolella.
Perimätietoa: Suolla kasvaa paljon katajia.
Paikan kuvaus: Tila Ruokosuon eteläpuolella olevalla kankaalla.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Vanhanpihan talon maasta vuonna 1922.
Nimi: Katajasuo
Paikan kuvaus: Metsittynyt viljelyssuo Ruokosuon luoteispuolella.
Perimätietoa: Suolla kasvaa paljon katajia.
Nimi: Jäppilä
Paikan kuvaus: Huklin talon hävinnyt torppa.
Perimätietoa: Torppa on hävinnyt 1890-luvulla. Nyt paikalla on Jäppilänautio. Torpassa on asunut Jäppisiä.
Paikan kuvaus: Huklin talon hävinnyt torppa.
Perimätietoa: Torppa on hävinnyt 1890-luvulla. Nyt paikalla on Jäppilänautio. Torpassa on asunut Jäppisiä.
Nimi: Kivelä
Rinnakkaisnimi: Sipukka
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on oletattavasti useita satoja vuosia vanha. Talon vanhempi nimi on ollut Sipukka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Talon pellot ovat hyvin kiviset. Kivelän tilan maalle on pystytetty vainajien muistolle Karsikkokivi. Kiven on pystyttänyt mies vaimonsa ja lapsensa muistolle 1800-luvulla.
Nimi: Sipukka
Paikan kuvaus: Kivelän talon vanha nimi, joka on Kivelän ohella vielä kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Isonkivenniemi
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi Hämälänkaarteen eteläpuolella.
Perimätietoa: ”Siinä niemen käressä on hirvee iso kiv” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Saimaankangas
Paikan kuvaus: Pitkä ja korkeahko metsäselänne Kivelän ja Kehäkorven välillä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Selänteellä on tasainen Saimaankenttä, jossa on aikaisemmin tanssittu lauantaisin.
Nimi: Hiilihautaharju
Paikan kuvaus: Metsäharjanne talosta vähän matkaa lounaaseen.
Perimätietoa: Harjanteella on ollut hiilihautoja. Harjanne on ollut kokoontumispaikka, jossa on edelleen maitolaituri.
Nimi: Tuhakkopelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Kivelän talosta pohjoiseen.
Perimätietoa: Pelto on hyvin kuiva. ”Se o ihanku tuhkoo, niin kuivoo” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966). Tuhakko tarkoittaa hyvin kuivaa maata ja erityisesti peltoa.
Nimi: Kukkulapelto
Paikan kuvaus: Pelto Kivelän talon itäpuolella korkealla ja jyrkällä kukkulalla.
Nimi: Töhkerönniemi
Paikan kuvaus: Utrianlahteen pistävä niemi, Isonkivenniemestä jonkin matkaa etelään päin.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.
Nimi: Vaarinautio
Paikan kuvaus: Vähäinen aukio Kivelän talosta hieman etelään. Paikalla on ollut mökki.
Perimätietoa: Mökki ei ole ollut itsenäinen ja se on hävinnyt 1800-luvun puolivälin tienoilla. Mökin nimi on tuntematon.
Rinnakkaisnimi: Sipukka
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on oletattavasti useita satoja vuosia vanha. Talon vanhempi nimi on ollut Sipukka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Talon pellot ovat hyvin kiviset. Kivelän tilan maalle on pystytetty vainajien muistolle Karsikkokivi. Kiven on pystyttänyt mies vaimonsa ja lapsensa muistolle 1800-luvulla.
Nimi: Sipukka
Paikan kuvaus: Kivelän talon vanha nimi, joka on Kivelän ohella vielä kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Isonkivenniemi
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi Hämälänkaarteen eteläpuolella.
Perimätietoa: ”Siinä niemen käressä on hirvee iso kiv” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Saimaankangas
Paikan kuvaus: Pitkä ja korkeahko metsäselänne Kivelän ja Kehäkorven välillä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Selänteellä on tasainen Saimaankenttä, jossa on aikaisemmin tanssittu lauantaisin.
Nimi: Hiilihautaharju
Paikan kuvaus: Metsäharjanne talosta vähän matkaa lounaaseen.
Perimätietoa: Harjanteella on ollut hiilihautoja. Harjanne on ollut kokoontumispaikka, jossa on edelleen maitolaituri.
Nimi: Tuhakkopelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Kivelän talosta pohjoiseen.
Perimätietoa: Pelto on hyvin kuiva. ”Se o ihanku tuhkoo, niin kuivoo” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966). Tuhakko tarkoittaa hyvin kuivaa maata ja erityisesti peltoa.
Nimi: Kukkulapelto
Paikan kuvaus: Pelto Kivelän talon itäpuolella korkealla ja jyrkällä kukkulalla.
Nimi: Töhkerönniemi
Paikan kuvaus: Utrianlahteen pistävä niemi, Isonkivenniemestä jonkin matkaa etelään päin.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.
Nimi: Vaarinautio
Paikan kuvaus: Vähäinen aukio Kivelän talosta hieman etelään. Paikalla on ollut mökki.
Perimätietoa: Mökki ei ole ollut itsenäinen ja se on hävinnyt 1800-luvun puolivälin tienoilla. Mökin nimi on tuntematon.
Nimi: Kitee
Rinnakkaisnimi: Pohjoisaho
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka virallinen nimi on Pohjoisaho.
Perimätietoa: Kertoman mukaan talo on perustettu 1600-luvulla.
Nimi: Pohjoisaho
Rinnakkaisnimi: Kitee
Paikan kuvaus: Kiteen talon virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Puronvieruspelto
Paikan kuvaus: Pelto Kiteeen talosta koilliseen.
Perimätietoa: Pelto on ennen sijainnut Utrianlahteen laskevan luonnonojan, Jupinkosken, varrella. Jupinkoski on ollut Ruotokallion lähteestä lähtevässä luonnonojassa, joka laskee Utrianlahteen. Nykyään koski on purettu.
Nimi: Rajapelto
Paikan kuvaus: Pelto Kiteen talon eteläpuolella, Huklin talon rajaa vasten.
Nimi: Hämälä
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Kivelän talosta kaakkoon Utrianlahden rannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellon kohdalla on vähäine lahti nimeltään Hämälänkaarre.
Perimätietoa: ”Siinä [pellolla] ol hämäläenen töessä, se ku ol sen työurakkana joka kesä [Hämäläinen on ollut työmiehenä] (Lauri Huuskonen, s.1892, 1966).
Nimi: Haapanotko
Paikan kuvaus: Kiteen talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1890-luvulla. Nyt paikalla on Haapanotkonautio. ”Siinä on semmonen paenanne, huapoja siinä kasvaa” (Lauri Jääskeläinen, s.1894, 1966).
Nimi: Sepänkorpi
Paikan kuvaus: Metsittynyt viljelyssuo talon länsipuolella.
Perimätietoa: Seppä nimeltään Karttunen on tehnyt heinät suolta joka kesä.
Nimi: Kytö
Paikan kuvaus: Kiteen talon hävinnyt torppa.
Perimätietoa: Torppa on hävinnyt 1890-luvulla. Kuuleman mukaan paikalla on poltettu suoalue. Paikka on Syvänkorven pohjoispäässä. Kytö tarkoittaa poltettua suomaata, joka on jäänyt kytemään
Rinnakkaisnimi: Pohjoisaho
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka virallinen nimi on Pohjoisaho.
Perimätietoa: Kertoman mukaan talo on perustettu 1600-luvulla.
Nimi: Pohjoisaho
Rinnakkaisnimi: Kitee
Paikan kuvaus: Kiteen talon virallinen nimi, ei kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Puronvieruspelto
Paikan kuvaus: Pelto Kiteeen talosta koilliseen.
Perimätietoa: Pelto on ennen sijainnut Utrianlahteen laskevan luonnonojan, Jupinkosken, varrella. Jupinkoski on ollut Ruotokallion lähteestä lähtevässä luonnonojassa, joka laskee Utrianlahteen. Nykyään koski on purettu.
Nimi: Rajapelto
Paikan kuvaus: Pelto Kiteen talon eteläpuolella, Huklin talon rajaa vasten.
Nimi: Hämälä
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Kivelän talosta kaakkoon Utrianlahden rannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellon kohdalla on vähäine lahti nimeltään Hämälänkaarre.
Perimätietoa: ”Siinä [pellolla] ol hämäläenen töessä, se ku ol sen työurakkana joka kesä [Hämäläinen on ollut työmiehenä] (Lauri Huuskonen, s.1892, 1966).
Nimi: Haapanotko
Paikan kuvaus: Kiteen talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1890-luvulla. Nyt paikalla on Haapanotkonautio. ”Siinä on semmonen paenanne, huapoja siinä kasvaa” (Lauri Jääskeläinen, s.1894, 1966).
Nimi: Sepänkorpi
Paikan kuvaus: Metsittynyt viljelyssuo talon länsipuolella.
Perimätietoa: Seppä nimeltään Karttunen on tehnyt heinät suolta joka kesä.
Nimi: Kytö
Paikan kuvaus: Kiteen talon hävinnyt torppa.
Perimätietoa: Torppa on hävinnyt 1890-luvulla. Kuuleman mukaan paikalla on poltettu suoalue. Paikka on Syvänkorven pohjoispäässä. Kytö tarkoittaa poltettua suomaata, joka on jäänyt kytemään
Nimi: Tyynelä
Rinnakkaisnimi: Kehäkorpi
Paikan kuvaus: Kehäkorven tilan virallinen nimi, joka ei ole kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Tilalla asuu Vesterisiä.
Nimi: Kehäkorpi
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Kivelän tilan torppa.
Perimätietoa: Torppa on kertoman mukaan rakennettu 1800-luvun lopulla. Tila on raivattu synkkään korpeen. Viljelykset tilan ympärillä muodostavat ympyrän.
Nimi: Iikanniityt
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue, jonka maantie jakaa kahteen osaan; Isoon Iikkaan tien länsipuolella ja Pieneen Iikkaan tien itäpuolella.
Nimi: Metsäniityt
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue Kehäkorven tilan itäpuolella.
Perimätietoa: Alueella on ollut aikaisemmin luonnonniitty, josta viljelys on raivattu. Niityt ovat metsän keskellä.
Rinnakkaisnimi: Kehäkorpi
Paikan kuvaus: Kehäkorven tilan virallinen nimi, joka ei ole kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Tilalla asuu Vesterisiä.
Nimi: Kehäkorpi
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Kivelän tilan torppa.
Perimätietoa: Torppa on kertoman mukaan rakennettu 1800-luvun lopulla. Tila on raivattu synkkään korpeen. Viljelykset tilan ympärillä muodostavat ympyrän.
Nimi: Iikanniityt
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue, jonka maantie jakaa kahteen osaan; Isoon Iikkaan tien länsipuolella ja Pieneen Iikkaan tien itäpuolella.
Nimi: Metsäniityt
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue Kehäkorven tilan itäpuolella.
Perimätietoa: Alueella on ollut aikaisemmin luonnonniitty, josta viljelys on raivattu. Niityt ovat metsän keskellä.
Nimi: Hukli
Rinnakkaisnimi: Tolola
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka aikaisempi nimi on ollut Tolola.
Perimätietoa: Talo on arvelujen mukaan perustettu 1600-luvulla.
Nimi: Tolola
Rinnakkaisnimi: Hukli
Paikan kuvaus: Huklin talon aikaisempi nimi.
Nimi: Raivionpellot
Paikan kuvaus: Suuri metsään raivattu peltoalue.
Perimätietoa: Pellot ovat olleet aikaisemmin Kivelän talon viljelyksiä. Paikalla on nyt Hutrin tila.
Nimi: Hakkioniityt
Paikan kuvaus: Niittyalue Metsäniittyjen itäpuolella.
Perimätietoa: ”Se hakattiin synkästä metästä niityks” (Viljam Paananen, s.1904, 1966).
Nimi: Paukkupelto
Paikan kuvaus:Pelto Huklin talon itäpuolella.
Perimätietoa: ”Se mua on siinä semmosta että se multa paakkuutuu” (Lauri Jääskeläinen, s.1894, 1966).
Rinnakkaisnimi: Tolola
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka aikaisempi nimi on ollut Tolola.
Perimätietoa: Talo on arvelujen mukaan perustettu 1600-luvulla.
Nimi: Tolola
Rinnakkaisnimi: Hukli
Paikan kuvaus: Huklin talon aikaisempi nimi.
Nimi: Raivionpellot
Paikan kuvaus: Suuri metsään raivattu peltoalue.
Perimätietoa: Pellot ovat olleet aikaisemmin Kivelän talon viljelyksiä. Paikalla on nyt Hutrin tila.
Nimi: Hakkioniityt
Paikan kuvaus: Niittyalue Metsäniittyjen itäpuolella.
Perimätietoa: ”Se hakattiin synkästä metästä niityks” (Viljam Paananen, s.1904, 1966).
Nimi: Paukkupelto
Paikan kuvaus:Pelto Huklin talon itäpuolella.
Perimätietoa: ”Se mua on siinä semmosta että se multa paakkuutuu” (Lauri Jääskeläinen, s.1894, 1966).
Nimi: Rättimäki
Paikan kuvaus: Hyvin korkea mäki Äyskoskesta jonkin matkaa pohjoiseen. Rättimäki on myös mäen päällä sijaitsevan pikkutilan nimi.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Kivelän torppa. Torppa on perustettu 1900-luvun alussa. Torpassa on asunut haitarisoittaja Antero Vartiainen. Nykyään torpassa asuu Nuutisia.
Paikan kuvaus: Hyvin korkea mäki Äyskoskesta jonkin matkaa pohjoiseen. Rättimäki on myös mäen päällä sijaitsevan pikkutilan nimi.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Kivelän torppa. Torppa on perustettu 1900-luvun alussa. Torpassa on asunut haitarisoittaja Antero Vartiainen. Nykyään torpassa asuu Nuutisia.
Nimi: Tulikangas
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Kivelän torppa.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun alkupuolella. ”Siinä kuul palaneen mehtee, vuan siitä oj jo kaava aekoo” (Viljam Paananen s.1904, 1966).
Nimi: Pohjoispellot
Paikan kuvaus: Pellot Tulikankaan tilan pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pellot ovat pieniä ja vähäisten metsäselkämien toisistaan erottamia.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Kivelän torppa.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun alkupuolella. ”Siinä kuul palaneen mehtee, vuan siitä oj jo kaava aekoo” (Viljam Paananen s.1904, 1966).
Nimi: Pohjoispellot
Paikan kuvaus: Pellot Tulikankaan tilan pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pellot ovat pieniä ja vähäisten metsäselkämien toisistaan erottamia.
Nimi: Rinne
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Ikälän torppa.
Perimätietoa: Torppa on rakennettu 1800-luvun lopulla. Tila sijaitsee Rättimäen rinteessä Tulikankaan tilan itäpuolella maantien varressa.
Nimi: Koivupelto
Paikan kuvaus: Pieni pelto Rinteen tilan länsipuolella.
Perimätietoa: Pelto on kuivaa hiekkamaata. Rinteen ranta on nimeltään Raapetinranta, jossa pidetään uimakouluja.
Nimi: Karjatarha
Paikan kuvaus: Metsäpalsta Utriahlahden länsirannalla.
Perimätietoa: Alue on lohkaistu Kivelän talon maasta. Alue on ollut Rinteen talon lypsytarhana.
Nimi: Ravinkangas
Paikan kuvaus: Hyvin korkea ja kivinen harjanne Rinteen tilalta hieman itään maantien vastakkaisella puolella.
Perimätietoa: Ravinkankaalla on ollut lasten hyppyrimäki ja lapset ovat menneet sitä kautta kouluun.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Ikälän torppa.
Perimätietoa: Torppa on rakennettu 1800-luvun lopulla. Tila sijaitsee Rättimäen rinteessä Tulikankaan tilan itäpuolella maantien varressa.
Nimi: Koivupelto
Paikan kuvaus: Pieni pelto Rinteen tilan länsipuolella.
Perimätietoa: Pelto on kuivaa hiekkamaata. Rinteen ranta on nimeltään Raapetinranta, jossa pidetään uimakouluja.
Nimi: Karjatarha
Paikan kuvaus: Metsäpalsta Utriahlahden länsirannalla.
Perimätietoa: Alue on lohkaistu Kivelän talon maasta. Alue on ollut Rinteen talon lypsytarhana.
Nimi: Ravinkangas
Paikan kuvaus: Hyvin korkea ja kivinen harjanne Rinteen tilalta hieman itään maantien vastakkaisella puolella.
Perimätietoa: Ravinkankaalla on ollut lasten hyppyrimäki ja lapset ovat menneet sitä kautta kouluun.
Nimi: Vuorentaus
Rinnakkaisnimi: Niskala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Kivelän talosta 1920-luvulla. Tilan vanhempi nimi on ollut Niskala.
Perimätietoa: Tilan pohjoispuolella on korkea Niskalanvuori.
Nimi: Niskala
Rinnakkaisnimi: Vuorentaus
Paikan kuvaus: Vuorentauksen tilan aikaisempi nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan pellot ovat nimeltään Niskalanpellot. Lähistöllä on Niskalanvuori.
Rinnakkaisnimi: Niskala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Kivelän talosta 1920-luvulla. Tilan vanhempi nimi on ollut Niskala.
Perimätietoa: Tilan pohjoispuolella on korkea Niskalanvuori.
Nimi: Niskala
Rinnakkaisnimi: Vuorentaus
Paikan kuvaus: Vuorentauksen tilan aikaisempi nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan pellot ovat nimeltään Niskalanpellot. Lähistöllä on Niskalanvuori.
Nimi: Kotipuro
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Kivelän tilasta vuonna 1950. Tila sijaitsee Utrianlahteen laskevan luonnonojan lähistöllä lahdesta hieman pohjoiseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ojan alkupäässä on lähistöllä Puro-niminen tila.
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Kivelän tilasta vuonna 1950. Tila sijaitsee Utrianlahteen laskevan luonnonojan lähistöllä lahdesta hieman pohjoiseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ojan alkupäässä on lähistöllä Puro-niminen tila.
Nimi: Jysmänniemi
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä suurehko niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on loivasti kaartuva lahti, nimeltään Jysmänkaarre, jonka itäpuolella on pitkänomainen kangasselänne nimeltään Jysmänkangas.
Perimätietoa: ”Siinä jyskää laeneet kovalla tuulella rantakivijä vasten kun Nilakanselältä oekeen tuuloo” (Riitta Lappalainen s.1930, 1966).
Paikan kuvaus: Nilakkaan pistävä suurehko niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on loivasti kaartuva lahti, nimeltään Jysmänkaarre, jonka itäpuolella on pitkänomainen kangasselänne nimeltään Jysmänkangas.
Perimätietoa: ”Siinä jyskää laeneet kovalla tuulella rantakivijä vasten kun Nilakanselältä oekeen tuuloo” (Riitta Lappalainen s.1930, 1966).
Nimi: Ruunalieju
Paikan kuvaus: Vetinen luonnonniitty Rykiniemen pohjoispuolella, osa niitystä ulottuu niemeen saakka.
Perimätietoa: Kuuleman mukaan Nuutilan ja Utrianlahden kylillä on ollut kauan sitten yhteinen hevonen, joka on uponnut niityllä olevaan upottavaan paikkaan ja hukkunut.
Nimi: Myllyränni
Paikan kuvaus: Äyskoskeen rakennettu ränni, joka on johtanut vettä käyttövoimaksi kosken itärannalla olleeseen myllyyn.
Paikan kuvaus: Vetinen luonnonniitty Rykiniemen pohjoispuolella, osa niitystä ulottuu niemeen saakka.
Perimätietoa: Kuuleman mukaan Nuutilan ja Utrianlahden kylillä on ollut kauan sitten yhteinen hevonen, joka on uponnut niityllä olevaan upottavaan paikkaan ja hukkunut.
Nimi: Myllyränni
Paikan kuvaus: Äyskoskeen rakennettu ränni, joka on johtanut vettä käyttövoimaksi kosken itärannalla olleeseen myllyyn.
Nimi: Utrianlahti
Paikan kuvaus: Pitkä lahti Suovun luoteispäässä. Utrianlahti on myös suurehkon kylän nimi.
Perimätietoa: Kertoman mukaan lahden luoteispään rannalla on asunut mies nimeltä Utriainen, joka on ollut seudun ensimmäisiä asukkaita. Lahti ja kylä ovat saaneet nimen hänen mukaansa (Lauri Huuskonen s.1892, 1966). Utrianlahden kylä ulottuu pohjoisessa Pielaveden pitäjän ja lännessä Vesannon pitäjän rajaan saakka.
Nimi: Akankivi
Paikan kuvaus: Suuri kivi Utrianlahdessa Aholanniemen ja Timosniemen välillä.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan siitä että joku akka on pudonnut tai pelastunut kivelle, esimerkiksi jäistä. Toisaalta nimi saatta johtua myös Akko-paikannimestä, mistä asukkaat ovat tulleet.
Nimi: Pitkäkaarre
Paikan kuvaus: Loivasti kaartuva lahti Aholanniemen eteläpuolella.
Nimi: Marjoniemi
Paikan kuvaus: Utrianlahden pohjoispäähän pistävä niemi.
Nimi: Lahdenpohjanpelto
Paikan kuvaus: Peltoalue Utrianlahden pohjoispuolella, maantien ja kansakoulun välissä.
Paikan kuvaus: Pitkä lahti Suovun luoteispäässä. Utrianlahti on myös suurehkon kylän nimi.
Perimätietoa: Kertoman mukaan lahden luoteispään rannalla on asunut mies nimeltä Utriainen, joka on ollut seudun ensimmäisiä asukkaita. Lahti ja kylä ovat saaneet nimen hänen mukaansa (Lauri Huuskonen s.1892, 1966). Utrianlahden kylä ulottuu pohjoisessa Pielaveden pitäjän ja lännessä Vesannon pitäjän rajaan saakka.
Nimi: Akankivi
Paikan kuvaus: Suuri kivi Utrianlahdessa Aholanniemen ja Timosniemen välillä.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan siitä että joku akka on pudonnut tai pelastunut kivelle, esimerkiksi jäistä. Toisaalta nimi saatta johtua myös Akko-paikannimestä, mistä asukkaat ovat tulleet.
Nimi: Pitkäkaarre
Paikan kuvaus: Loivasti kaartuva lahti Aholanniemen eteläpuolella.
Nimi: Marjoniemi
Paikan kuvaus: Utrianlahden pohjoispäähän pistävä niemi.
Nimi: Lahdenpohjanpelto
Paikan kuvaus: Peltoalue Utrianlahden pohjoispuolella, maantien ja kansakoulun välissä.
Nimi: Malisharju
Paikan kuvaus: Nimi korkealle harjanteelle ja harjanteen laella olleelle mökille.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Harjanteen ympärillä olevat pellot ovat nimeltään Malispellot. Peltojen pohjoispuolella on Malisniitty.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt noin vuonna 1925.
Nimi: Jäkkikenttä
Rinnakkaisnimi: Malisniitty
Paikan kuvaus: Tasainen kenttä Malisniityn keskellä.
Perimätietoa: Kentällä kasvaa jäkkiä.
Nimi: Vesipasi
Paikan kuvaus: Malisniityn eteläpää, joka on vesittynyt upottavaksi suoksi, jonka keskellä on vesihauta.
Nimi: Rosunviita
Paikan kuvaus: Metsäsuo Malisniityn koillispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Viidassa on alue, josta on ajettu mutaa. Alueen nimi on Rosunsuo.
Perimätietoa: ”Se on semmosta rommeikkoo, hyvin huonopohjasta muata” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Paikan kuvaus: Nimi korkealle harjanteelle ja harjanteen laella olleelle mökille.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Harjanteen ympärillä olevat pellot ovat nimeltään Malispellot. Peltojen pohjoispuolella on Malisniitty.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt noin vuonna 1925.
Nimi: Jäkkikenttä
Rinnakkaisnimi: Malisniitty
Paikan kuvaus: Tasainen kenttä Malisniityn keskellä.
Perimätietoa: Kentällä kasvaa jäkkiä.
Nimi: Vesipasi
Paikan kuvaus: Malisniityn eteläpää, joka on vesittynyt upottavaksi suoksi, jonka keskellä on vesihauta.
Nimi: Rosunviita
Paikan kuvaus: Metsäsuo Malisniityn koillispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Viidassa on alue, josta on ajettu mutaa. Alueen nimi on Rosunsuo.
Perimätietoa: ”Se on semmosta rommeikkoo, hyvin huonopohjasta muata” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Nurkkala
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Simolan talosta.
Perimätietoa: Tontti on erotettu Simolan tilan läntisestä nurkasta 1930-luvun alussa.
Nimi: Simola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Kivelän torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäinen omistaja oli Simo Nuutinen, jonka mukaan tila on saanut nimensä.
Nimi: Vesipasi
Paikan kuvaus: Malisniityn eteläpää, joka on vesittynyt upottavaksi suoksi, jonka keskellä on vesihauta.
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Simolan talosta.
Perimätietoa: Tontti on erotettu Simolan tilan läntisestä nurkasta 1930-luvun alussa.
Nimi: Simola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Kivelän torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäinen omistaja oli Simo Nuutinen, jonka mukaan tila on saanut nimensä.
Nimi: Vesipasi
Paikan kuvaus: Malisniityn eteläpää, joka on vesittynyt upottavaksi suoksi, jonka keskellä on vesihauta.
Nimi: Rauhala
Rinnakkaisnimi: Karhula
Paikan kuvaus: Tila, joka on halkaistu Niemen talon alueesta.
Perimätietoa: Tila on ollut erillinen ja syrjäinen maapalsta. Tila on annettu perintöosuudeksi Niemen tilasta. Olettamusten mukaan tila on perustettu 1700-luvulla.
Nimi: Liri
Rinnakkaisnimi: Lauran liri
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa metsäsuolta ja laskee Utrianlahteen. Puro virtaa Rauhalan tilan lähellä.
Perimätietoa: Lähistöllä olleen Ala-Pymppylän mökin emäntä on ollut nimeltään Laura.
Nimi: Ollila
Rinnakkaisnimi: Ylä-Pymppylä
Paikan kuvaus: Ylä-Pymppylän tilan virallinen nimi, joka esiityy vähäisessä määrin myös kansan käytössä.
Nimi: Ylä-Pymppylä
Rinnakkaisnimi: Ollila
Paikan kuvaus: Tila, joka sijaitsee Rauhalan tilan lähellä. Tilan virallinen nimi on Ollila.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä sijaitsee Ala-Pymppylä-niminen mökki.
Nimi: Ala-Pymppylä
Paikan kuvaus: Mökki, joka sijaitsee notkelmassa lähellä Utrianlahden rantaa, Uudisharjun tilasta hieman luoteeseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä sijaitsee Ylä-Pymppyläb-niminen tila.
Perimätietoa: Mökki on sijainnut Aholan talon maalla. Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1870-luvulla.
Nimi: Lauranmullikko
Paikan kuvaus: Hiekanottopaikka Uudisharjun tilasta hieman länteen Utrianlahden rannalla.
Perimätietoa: Lähellä paikkaa on ollut Ala-Pymppyläb-niminen mökki, jossa on asunut Laura-niminen emäntä. Mullikko tarkoittaa paikkaa, josta on otettu mutaa ja hiekkaa.
Nimi: Solanvarsipelto
Paikan kuvaus: Pelto Rauhalasta Ikälään johtavan polun eteläpuolella.
Perimätietoa: Polun molemmilla puolilla on pisteaita, joten muodostuu ikään kuin kapea sola, jossa polku kulkee.
Rinnakkaisnimi: Karhula
Paikan kuvaus: Tila, joka on halkaistu Niemen talon alueesta.
Perimätietoa: Tila on ollut erillinen ja syrjäinen maapalsta. Tila on annettu perintöosuudeksi Niemen tilasta. Olettamusten mukaan tila on perustettu 1700-luvulla.
Nimi: Liri
Rinnakkaisnimi: Lauran liri
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa metsäsuolta ja laskee Utrianlahteen. Puro virtaa Rauhalan tilan lähellä.
Perimätietoa: Lähistöllä olleen Ala-Pymppylän mökin emäntä on ollut nimeltään Laura.
Nimi: Ollila
Rinnakkaisnimi: Ylä-Pymppylä
Paikan kuvaus: Ylä-Pymppylän tilan virallinen nimi, joka esiityy vähäisessä määrin myös kansan käytössä.
Nimi: Ylä-Pymppylä
Rinnakkaisnimi: Ollila
Paikan kuvaus: Tila, joka sijaitsee Rauhalan tilan lähellä. Tilan virallinen nimi on Ollila.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä sijaitsee Ala-Pymppylä-niminen mökki.
Nimi: Ala-Pymppylä
Paikan kuvaus: Mökki, joka sijaitsee notkelmassa lähellä Utrianlahden rantaa, Uudisharjun tilasta hieman luoteeseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä sijaitsee Ylä-Pymppyläb-niminen tila.
Perimätietoa: Mökki on sijainnut Aholan talon maalla. Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1870-luvulla.
Nimi: Lauranmullikko
Paikan kuvaus: Hiekanottopaikka Uudisharjun tilasta hieman länteen Utrianlahden rannalla.
Perimätietoa: Lähellä paikkaa on ollut Ala-Pymppyläb-niminen mökki, jossa on asunut Laura-niminen emäntä. Mullikko tarkoittaa paikkaa, josta on otettu mutaa ja hiekkaa.
Nimi: Solanvarsipelto
Paikan kuvaus: Pelto Rauhalasta Ikälään johtavan polun eteläpuolella.
Perimätietoa: Polun molemmilla puolilla on pisteaita, joten muodostuu ikään kuin kapea sola, jossa polku kulkee.
Nimi: Uudisharju
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Aholan torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun puolivälissä. ”Siin on semmonen korkee harju ja se rakennus o ihan sen harjun piällä” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Töyrypelto
Paikan kuvaus: Pelto Uudisharjun tilan länsipuolella pienellä mäentöyräällä.
Nimi: Tallintauspelto
Paikan kuvaus: Pelto Uudisharjun tilan eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon pohjoispäässä on tilan talli.
Nimi: Navettapelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Uudisharjun tilan lounaispuolella.
Perimätietoa: Pellolla on tilan navettarakennus.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Aholan torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun puolivälissä. ”Siin on semmonen korkee harju ja se rakennus o ihan sen harjun piällä” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Töyrypelto
Paikan kuvaus: Pelto Uudisharjun tilan länsipuolella pienellä mäentöyräällä.
Nimi: Tallintauspelto
Paikan kuvaus: Pelto Uudisharjun tilan eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon pohjoispäässä on tilan talli.
Nimi: Navettapelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Uudisharjun tilan lounaispuolella.
Perimätietoa: Pellolla on tilan navettarakennus.
Nimi: Paavola
Rinnakkaisnimi: Vanhapiha
Paikan kuvaus: Vanhanpihan aikaisempi nimi.
Nimi: Kalliopelto
Paikan kuvaus: Pelto Vanhanpihan talon koillispuolella.
Perimätietoa: Keskellä peltoa on sileä kallio.
Nimi: Uhrikumpu
Paikan kuvaus: Harjupellolla olevalla harjanteella on kumpare, jolla kasvaa oudonnäköinen puu.
Perimätietoa: Puun latva on katkennut ja yksi oksa on kasvanut ensin ympyrän muotoon ja lähtenyt sitten kasvamaan ylöspäin.
Nimi: Harjupelto
Paikan kuvaus: Pelto Kalliopellon pohjoispuolella korkealla harjanteella.
Nimi: Rinnepelto
Paikan kuvaus: Pieni peltotilkku Vanhanpihan talon länsipuolella jyrkässä mäenrinteessä.
Perimätietoa: Rinteen yläpäässä on paja.
Nimi: Alaniitty
Paikan kuvaus: Niitty Vanhanpihan talosta vähän luoteeseen pienessä notkelmassa.
Nimi: Kellaripelto
Paikan kuvaus: Pieni pelto Vanhanpihan talon eteläpuolella. Pellon reunassa on talon kellari.
Rinnakkaisnimi: Vanhapiha
Paikan kuvaus: Vanhanpihan aikaisempi nimi.
Nimi: Kalliopelto
Paikan kuvaus: Pelto Vanhanpihan talon koillispuolella.
Perimätietoa: Keskellä peltoa on sileä kallio.
Nimi: Uhrikumpu
Paikan kuvaus: Harjupellolla olevalla harjanteella on kumpare, jolla kasvaa oudonnäköinen puu.
Perimätietoa: Puun latva on katkennut ja yksi oksa on kasvanut ensin ympyrän muotoon ja lähtenyt sitten kasvamaan ylöspäin.
Nimi: Harjupelto
Paikan kuvaus: Pelto Kalliopellon pohjoispuolella korkealla harjanteella.
Nimi: Rinnepelto
Paikan kuvaus: Pieni peltotilkku Vanhanpihan talon länsipuolella jyrkässä mäenrinteessä.
Perimätietoa: Rinteen yläpäässä on paja.
Nimi: Alaniitty
Paikan kuvaus: Niitty Vanhanpihan talosta vähän luoteeseen pienessä notkelmassa.
Nimi: Kellaripelto
Paikan kuvaus: Pieni pelto Vanhanpihan talon eteläpuolella. Pellon reunassa on talon kellari.
Nimi: Niemi
Paikan kuvaus: Talo, joka sijaitsee Tololanniemen eteläpuolella.
Perimätietoa: Talo on halkaistu Ikälän talon alueesta arvoiden mukaan 1700-luvun puolivälissä.
Nimi: Tololanniemi
Paikan kuvaus: Viitalahteen pistävä niemi Korkeapäivälahden länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Niemen talo
Perimätietoa: ”Niillä seuvu on kaet asunna tolosia” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Paikan kuvaus: Talo, joka sijaitsee Tololanniemen eteläpuolella.
Perimätietoa: Talo on halkaistu Ikälän talon alueesta arvoiden mukaan 1700-luvun puolivälissä.
Nimi: Tololanniemi
Paikan kuvaus: Viitalahteen pistävä niemi Korkeapäivälahden länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Niemen talo
Perimätietoa: ”Niillä seuvu on kaet asunna tolosia” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Virkokunnansuo
Paikan kuvaus: Hyvin suuri suoalue maantien pohjoispuolella. Suo ulottuu pohjoisessa Pirttijärven rantaan ja Pielaveden pitäjän puolelle.
Nimi: Haukilampi
Paikan kuvaus: Pieni lampi suuren suoalueen keskellä.
Perimätietoa: Lammessa on runsaasti haukia. ”Kyllä siinä enneh haakija kuvetettiij ja ol niitä siinä paljo”.
Nimi: Pirulankangas
Paikan kuvaus: Vähäinen kangasselänne Virkokunnansuon keskellä Haukilammista vähän lounaaseen.
Nimi: Saarekkeenkankaat
Paikan kuvaus: Kaksi kangasselännettä Virkokunnansuon keskellä Pirulankankaan lounaispuolella.
Nimi: Soroselkämä
Paikan kuvaus: Suuri kangasselänne Virkokunnansuolla.
Perimätietoa: Kankaalta on otettu soraa ja muuraushiekkaa. Kangas ulottu Pielaveden pitäjän puolelle.
Paikan kuvaus: Hyvin suuri suoalue maantien pohjoispuolella. Suo ulottuu pohjoisessa Pirttijärven rantaan ja Pielaveden pitäjän puolelle.
Nimi: Haukilampi
Paikan kuvaus: Pieni lampi suuren suoalueen keskellä.
Perimätietoa: Lammessa on runsaasti haukia. ”Kyllä siinä enneh haakija kuvetettiij ja ol niitä siinä paljo”.
Nimi: Pirulankangas
Paikan kuvaus: Vähäinen kangasselänne Virkokunnansuon keskellä Haukilammista vähän lounaaseen.
Nimi: Saarekkeenkankaat
Paikan kuvaus: Kaksi kangasselännettä Virkokunnansuon keskellä Pirulankankaan lounaispuolella.
Nimi: Soroselkämä
Paikan kuvaus: Suuri kangasselänne Virkokunnansuolla.
Perimätietoa: Kankaalta on otettu soraa ja muuraushiekkaa. Kangas ulottu Pielaveden pitäjän puolelle.
Nimi: Koivula
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Ikälän talon maasta.
Perimätietoa: Mökin ympärillä kasvaa koivumetsää. Mökissä ovat asuneet Murut. Mökki on rakennettu 1910-luvulla.
Nimi: Korpela
Rinnakkaisnimi: Mattila
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Aholan tilan torppa. Tilan aikaisempi nimi on ollut Mattila.
Perimätietoa: Torppa on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun alussa.
Nimi: Mattila
Rinnakkaisnimi: Korpela
Paikan kuvaus: Korpelan tilan aikaisempi nimi.
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Ikälän talon maasta.
Perimätietoa: Mökin ympärillä kasvaa koivumetsää. Mökissä ovat asuneet Murut. Mökki on rakennettu 1910-luvulla.
Nimi: Korpela
Rinnakkaisnimi: Mattila
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Aholan tilan torppa. Tilan aikaisempi nimi on ollut Mattila.
Perimätietoa: Torppa on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun alussa.
Nimi: Mattila
Rinnakkaisnimi: Korpela
Paikan kuvaus: Korpelan tilan aikaisempi nimi.
Nimi: Puttonen
Rinnakkaisnimi: Iso Puttonen
Paikan kuvaus: Kaksi vilelyssuota Kutanniityn luoteispäässä. Isosta Puttosesta puhuttaessa voidaan käyttää pelkkää Puttonen-nimeä.
Perimätietoa: Soista itäisempi ja pienempi on Pieni Puttonen ja sen länsipuolella on suurempi Iso Puttonen. Kertomuksen mukaan viljelyksillä on ollut töissä Puttonen-niminen mies.
Nimi: Pieni Puttonen
Paikan kuvaus: Puttosenniityistä pienempi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn länsipuolella on suurempi viljelyssuo nimeltään Iso Puttonen.
Nimi: Arpiainen
Paikan kuvaus: Latoala Kutanniityn kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Latoalan pohjoispuolella on toinen latoala nimeltään Hämäläinen.
Perimätietoa: Alue on ollut Arpiainen-nimisellä miehellä viljeltävänä.
Nimi: Hämäläinen
Paikan kuvaus: Latoala Kutanniityn kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alueen eteläpuolella on toinen latoala nimeltään Arpiainen.
Perimätietoa: Aluetta on viljellyt Hämäläinen-niminen mies. Suuret talot jakoivat viljelykset yleensä niin sanottuihin latoaloihin ja määrätty mies sai sitten tehtäväksi yhden latoalan, joka hänen oli sitten joka vuosi tehtävä. Latoala on siis viljelyksen (pelto, niitty tai viljelyssuo) osa tai viljelys, jonka sama mies teki joka vuosi.
Rinnakkaisnimi: Iso Puttonen
Paikan kuvaus: Kaksi vilelyssuota Kutanniityn luoteispäässä. Isosta Puttosesta puhuttaessa voidaan käyttää pelkkää Puttonen-nimeä.
Perimätietoa: Soista itäisempi ja pienempi on Pieni Puttonen ja sen länsipuolella on suurempi Iso Puttonen. Kertomuksen mukaan viljelyksillä on ollut töissä Puttonen-niminen mies.
Nimi: Pieni Puttonen
Paikan kuvaus: Puttosenniityistä pienempi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn länsipuolella on suurempi viljelyssuo nimeltään Iso Puttonen.
Nimi: Arpiainen
Paikan kuvaus: Latoala Kutanniityn kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Latoalan pohjoispuolella on toinen latoala nimeltään Hämäläinen.
Perimätietoa: Alue on ollut Arpiainen-nimisellä miehellä viljeltävänä.
Nimi: Hämäläinen
Paikan kuvaus: Latoala Kutanniityn kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alueen eteläpuolella on toinen latoala nimeltään Arpiainen.
Perimätietoa: Aluetta on viljellyt Hämäläinen-niminen mies. Suuret talot jakoivat viljelykset yleensä niin sanottuihin latoaloihin ja määrätty mies sai sitten tehtäväksi yhden latoalan, joka hänen oli sitten joka vuosi tehtävä. Latoala on siis viljelyksen (pelto, niitty tai viljelyssuo) osa tai viljelys, jonka sama mies teki joka vuosi.
Nimi: Pohjoismäki
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alun perin ollut Hepolan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan satoja vuosia vanha. Tila sijaitsee korkean mäen päällä.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alun perin ollut Hepolan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan satoja vuosia vanha. Tila sijaitsee korkean mäen päällä.
Nimi: Väinölä
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Niemen talon maista.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu 1940-luvulla rintamamiestilaksi. Tilan on omistanut Väinö Koskinen.
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Niemen talon maista.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu 1940-luvulla rintamamiestilaksi. Tilan on omistanut Väinö Koskinen.
Nimi: Suontaus
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Ikälän talosta noin vuonna 1930.
Perimätietoa: Tila sijaitsee Kutansuon laitamalla.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Ikälän talosta noin vuonna 1930.
Perimätietoa: Tila sijaitsee Kutansuon laitamalla.
Nimi: Yrjölä
Rinnakkaisnimi: Majuri
Paikan kuvaus: Majurin tilan virallinen nimi.
Perimätietoa: Tilan omistaa Yrjö Majuri, jonka sukunimi on omaksuttu myös tilan nimeksi, joten etunimestä muodostettu virallinen nimi on hävinnyt kansanomaisesta käytöstä.
Nimi: Majuri
Rinnakkaisnimi: Yrjölä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Ikälän ja Niemen talon alueista.
Perimätietoa: Tila on erotettu siirtolaisille 1940-luvulla. Tilan omistaa Yrjö Majuri.
Rinnakkaisnimi: Majuri
Paikan kuvaus: Majurin tilan virallinen nimi.
Perimätietoa: Tilan omistaa Yrjö Majuri, jonka sukunimi on omaksuttu myös tilan nimeksi, joten etunimestä muodostettu virallinen nimi on hävinnyt kansanomaisesta käytöstä.
Nimi: Majuri
Rinnakkaisnimi: Yrjölä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Ikälän ja Niemen talon alueista.
Perimätietoa: Tila on erotettu siirtolaisille 1940-luvulla. Tilan omistaa Yrjö Majuri.
Nimi: Ikälä
Rinnakkaisnimi: Rökkilä
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo, joka on kertoman mukaan useita satoja vuosia vanha. Talon aikaisempi nimi on Rökkilä
Perimätietoa: Talossa on kauan asunut Ikäheimoja, joden sukunimen mukaan talon nimi on muutettu Ikäläksi.
Nimi: Rökkilä
Rinnakkaisnimi: Ikälä
Paikan kuvaus: Ikälän talon aikaisempi nimi, joka on nykyisin harvinainen kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Rökkilän talon torpassa asui vanhempiensa kanssa kirjailija Lauri Soininen (Lauri Soini, Lauri Sauramo). Lauri syntyi vuonna 1875 ja asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan silloiseen Karttulaan kuuluvassa Utrianlahden kylässä. Vuonna 1908 Lauri muutti Helsinkiin, jossa hän kuoli 2.9.1919. Utrianlahden kylä siirtyi 1.5.1926. Tervon kuntaan. Vuonna 1885 Rökkilän talon nimi kirkonkirjoissa on Röckilä.
Nimi: Lähdesarat
Paikan kuvaus: Ikälän talon itäpuolella ovat peltosarat.
Perimätietoa: Pellon laidalla on suuri lähde.
Rinnakkaisnimi: Rökkilä
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo, joka on kertoman mukaan useita satoja vuosia vanha. Talon aikaisempi nimi on Rökkilä
Perimätietoa: Talossa on kauan asunut Ikäheimoja, joden sukunimen mukaan talon nimi on muutettu Ikäläksi.
Nimi: Rökkilä
Rinnakkaisnimi: Ikälä
Paikan kuvaus: Ikälän talon aikaisempi nimi, joka on nykyisin harvinainen kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Rökkilän talon torpassa asui vanhempiensa kanssa kirjailija Lauri Soininen (Lauri Soini, Lauri Sauramo). Lauri syntyi vuonna 1875 ja asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan silloiseen Karttulaan kuuluvassa Utrianlahden kylässä. Vuonna 1908 Lauri muutti Helsinkiin, jossa hän kuoli 2.9.1919. Utrianlahden kylä siirtyi 1.5.1926. Tervon kuntaan. Vuonna 1885 Rökkilän talon nimi kirkonkirjoissa on Röckilä.
Nimi: Lähdesarat
Paikan kuvaus: Ikälän talon itäpuolella ovat peltosarat.
Perimätietoa: Pellon laidalla on suuri lähde.
Nimi: Joensuulahti
Paikan kuvaus: Lahti, johon Kutanlammista alkava Kutanjoki laskee.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden rannalla luonnonojan eteläpuolella on vähäinen Jokiniitty.
Nimi: Kutanlampi
Paikan kuvaus: Nykyisin suureksi osaksi kuivunut suolampi. Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa kartassa Kutanlammin nimeksi on merkitty virheellisesti Kutanjärvi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammesta laskee Viitalahteen luonnonoja nimeltään Kutanjoki eli Kutanpuro. Lammin länisrannalla lähtee luoteeseen päin pitkä niittyalue nimeltään Kutanniitty. Viitalahden rannalla Kutanjoen varrella on vähäinen Kutansuo. Suon luoteispuolella on Kutanlampiin saakka ulottuva kapea harjanne nimeltään Kutanselkämä, jonka kaakkoispäässä on Kutankenttä-niminen tila.
Nimi: Rojanniitty
Nimi: Lamminrantaniityt
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue Kutanlammin länsirannalla.
Nimi: Permunselkämänalus
Paikan kuvaus: Pitkulainen niitty Ikälän talon itäpuolella. Niitty ulottuu lähelle Kutanlampea.
Perimätietoa: Permunselkämä-nimistä paikkaa ei enää muisteta olevan.
Paikan kuvaus: Lahti, johon Kutanlammista alkava Kutanjoki laskee.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden rannalla luonnonojan eteläpuolella on vähäinen Jokiniitty.
Nimi: Kutanlampi
Paikan kuvaus: Nykyisin suureksi osaksi kuivunut suolampi. Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa kartassa Kutanlammin nimeksi on merkitty virheellisesti Kutanjärvi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammesta laskee Viitalahteen luonnonoja nimeltään Kutanjoki eli Kutanpuro. Lammin länisrannalla lähtee luoteeseen päin pitkä niittyalue nimeltään Kutanniitty. Viitalahden rannalla Kutanjoen varrella on vähäinen Kutansuo. Suon luoteispuolella on Kutanlampiin saakka ulottuva kapea harjanne nimeltään Kutanselkämä, jonka kaakkoispäässä on Kutankenttä-niminen tila.
Nimi: Rojanniitty
Nimi: Lamminrantaniityt
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue Kutanlammin länsirannalla.
Nimi: Permunselkämänalus
Paikan kuvaus: Pitkulainen niitty Ikälän talon itäpuolella. Niitty ulottuu lähelle Kutanlampea.
Perimätietoa: Permunselkämä-nimistä paikkaa ei enää muisteta olevan.
Nimi: Kytöniitty
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niitty Lajunniittyjen pohjoispuolella. Niitty jatkuu melkein Kutanlammin rantaan saakka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn ympärillä olevan metsämaan nimi on Kytömetsä.
Nimi: Hurskaansuo
Nimi: Lepikkoniitty
Paikan kuvaus: Niitty Kytöniityn pohjoispuolella.
Perimätietoa: Niitty ulottuu Kutanlampiin saakka. Niityn ympärillä kasvaa lepikkoa.
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niitty Lajunniittyjen pohjoispuolella. Niitty jatkuu melkein Kutanlammin rantaan saakka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn ympärillä olevan metsämaan nimi on Kytömetsä.
Nimi: Hurskaansuo
Nimi: Lepikkoniitty
Paikan kuvaus: Niitty Kytöniityn pohjoispuolella.
Perimätietoa: Niitty ulottuu Kutanlampiin saakka. Niityn ympärillä kasvaa lepikkoa.
Nimi: Ahola
Paikan kuvaus: Hävinnyt vanha kantatalo.
Perimätietoa: Ahola on arvelujen mukaan perustettu 1600- tai 1700-luvulla. Talo on hävinnyt 1880-luvulla. Talo on rakennettu aholle, joka on aikaisemmin ollut kaskimaana. Nyt paikalla on Raita-ahon mökki.
Nimi: Raita-aho
Paikan kuvaus: Mökki, jonka tontti on lohkaistu Ikälän talon maasta.
Perimätietoa: Alue on kuulunut aikaisemmin Aholan taloon, mutta Aholan hävittyä alue on siirtynyt Ikälän omistukseen. Mökki on rakennettu 1940-luvun loppupuolella. Aholan talo on sijainnut samalla paikalla.
Nimi: Timosniemi
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi Pitkänkaarteen eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on toinen niemi nimeltään Karjalaisniemi.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää tiedetä.
Nimi: Karjalaisniemi
Paikan kuvaus: Utrianlahteen pistävä niemi Riihirannan eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemestä vähän matkaa pohjoiseen on Timosniemi.
Perimätietoa: Nimen alkuperä on tuntematon.
Nimi: Riihiranta
Paikan kuvaus: Loivasti kaartava lahti Timosniemen eteläpuolella.
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi Pitkänkaarteen eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on toinen niemi nimeltään Karjalaisniemi.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää tiedetä.
Nimi: Karjalaisniemi
Paikan kuvaus: Utrianlahteen pistävä niemi Riihirannan eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemestä vähän matkaa pohjoiseen on Timosniemi.
Perimätietoa: Nimen alkuperä on tuntematon.
Nimi: Riihiranta
Paikan kuvaus: Loivasti kaartava lahti Timosniemen eteläpuolella.
Nimi: Votka
Rinnakkaisnimi: Kaislaranta
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Ikälän talon torppa. Tilan virallinen nimi on Kaislaranta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talosta vähän matkaa lounaaseen on Utrianlahdessa pieni saari nimeltään Votkansaari.
Perimätietoa: Torppa on satoja vuosia vanha ja on ollut Ikälän talon ensimmäisä torppia. ”Siellä kuulu keitetyv viinoo ja siitä se nimikii on tullu” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Kaislaranta
Paikan kuvaus: Votkan tilan virallinen nimi.
Nimi: Kankaanaluspelto
Paikan kuvaus: Pelto Votkan tilan eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon vierustalla on korkeahko harjanne.
Rinnakkaisnimi: Kaislaranta
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Ikälän talon torppa. Tilan virallinen nimi on Kaislaranta.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Talosta vähän matkaa lounaaseen on Utrianlahdessa pieni saari nimeltään Votkansaari.
Perimätietoa: Torppa on satoja vuosia vanha ja on ollut Ikälän talon ensimmäisä torppia. ”Siellä kuulu keitetyv viinoo ja siitä se nimikii on tullu” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Kaislaranta
Paikan kuvaus: Votkan tilan virallinen nimi.
Nimi: Kankaanaluspelto
Paikan kuvaus: Pelto Votkan tilan eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon vierustalla on korkeahko harjanne.
Nimi: Kangasniemi
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi, joka pistää Pirttijärveen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on Kangaslahti.
Perimätietoa: Niemessä on vähäinen kangaskaistale.
Nimi: Pitkäkangas
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea kangasselänne Pirttijärven länsirannassa.
Perimätietoa: Kangas kulkee rannan suuntaisena. Kangas ulottuu Pielaveden pitäjän puolelle.
Nimi: Pirttijärvi
Paikan kuvaus: Järvi Pielaveden ja Tervo pitäjien rajalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven kaakkoispäähän pistää Pirttijärvenniemi.
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi, joka pistää Pirttijärveen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen eteläpuolella on Kangaslahti.
Perimätietoa: Niemessä on vähäinen kangaskaistale.
Nimi: Pitkäkangas
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea kangasselänne Pirttijärven länsirannassa.
Perimätietoa: Kangas kulkee rannan suuntaisena. Kangas ulottuu Pielaveden pitäjän puolelle.
Nimi: Pirttijärvi
Paikan kuvaus: Järvi Pielaveden ja Tervo pitäjien rajalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven kaakkoispäähän pistää Pirttijärvenniemi.
Nimi: Loukkuviita
Rinnakkaisnimi: Viitaniemi
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Niemen talon torppa. Tilan virallinen nimi on Viitaniemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on aikaisemmin pidetty Karhunloukkuja.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan perustettu 1700-luvulla.
Nimi: Hiekkaharju
Paikan kuvaus: Vähäinen harjanne Loukkuviidan tilan eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Harjun eteläliepeellä on kuiva pelto nimeltään hiekkapelto.
Nimi: Saunapelto
Paikan kuvaus: Pelto Loukkuviidan tilan kaakkoispuolella.
Perimätietoa: Pellon keskellä on tilan sauna.
Rinnakkaisnimi: Viitaniemi
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Niemen talon torppa. Tilan virallinen nimi on Viitaniemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on aikaisemmin pidetty Karhunloukkuja.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan perustettu 1700-luvulla.
Nimi: Hiekkaharju
Paikan kuvaus: Vähäinen harjanne Loukkuviidan tilan eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Harjun eteläliepeellä on kuiva pelto nimeltään hiekkapelto.
Nimi: Saunapelto
Paikan kuvaus: Pelto Loukkuviidan tilan kaakkoispuolella.
Perimätietoa: Pellon keskellä on tilan sauna.
Nimi: Rajaharju
Rinnakkaisnimi: Ollikainen
Paikan kuvaus: Niemi Utrianlahden ja Nuutilan kylien rajalla. Nykyään käytössä on Ollikainen-nimitys.
Perimätietoa: Niemessä on korkea metsäharjanne.
Nimi: Lajunniemi
Paikan kuvaus: Utrianlahden suulle pistävä suurehko niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen itäpuolella on Lajunlahti.
Nimi: Lajunlahti
Paikan kuvaus: Lahti Lajunniemen länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden kaakkoispuolella on pienempi lahti nimeltään Lajunlevä, jossa kasvaa runsaasti levää. Lajunlahden rannalla on Lajunpohja-niminen niitty. Niemen talon länsipuolella on Lajunpelto. Pellolta jonkin matkaa länteen on Lajunniityt, joiden luoteispää on hyvin märkää viljelyssuota nimeltään Ventolaju.
Nimi: Pieniniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen niitty Utrianlahden rannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn itäpuolella on pieni Pienenniitynalus-niminen lahti.
Perimätietoa: Perimätiedon mukaan Pienenniitynaluslahdessa on suuri veneellinen rahaa. Aarteen löytyää silloin, kun lahdesta nousee usva (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Rinnakkaisnimi: Ollikainen
Paikan kuvaus: Niemi Utrianlahden ja Nuutilan kylien rajalla. Nykyään käytössä on Ollikainen-nimitys.
Perimätietoa: Niemessä on korkea metsäharjanne.
Nimi: Lajunniemi
Paikan kuvaus: Utrianlahden suulle pistävä suurehko niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen itäpuolella on Lajunlahti.
Nimi: Lajunlahti
Paikan kuvaus: Lahti Lajunniemen länsipuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden kaakkoispuolella on pienempi lahti nimeltään Lajunlevä, jossa kasvaa runsaasti levää. Lajunlahden rannalla on Lajunpohja-niminen niitty. Niemen talon länsipuolella on Lajunpelto. Pellolta jonkin matkaa länteen on Lajunniityt, joiden luoteispää on hyvin märkää viljelyssuota nimeltään Ventolaju.
Nimi: Pieniniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen niitty Utrianlahden rannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn itäpuolella on pieni Pienenniitynalus-niminen lahti.
Perimätietoa: Perimätiedon mukaan Pienenniitynaluslahdessa on suuri veneellinen rahaa. Aarteen löytyää silloin, kun lahdesta nousee usva (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Kaatuvakivi
Paikan kuvaus: Korkea ja suuri kivi Niemen talosta jonkin matkaa kaakkoon.
Perimätietoa: Kivi on vinosti pystyssä, joten se ikään kuin näyttää kaatuvan.
Paikan kuvaus: Korkea ja suuri kivi Niemen talosta jonkin matkaa kaakkoon.
Perimätietoa: Kivi on vinosti pystyssä, joten se ikään kuin näyttää kaatuvan.
Nimi: Tuliniemi
Paikan kuvaus: Viitalahteen pistävä niemi ja lohkotila niemen kärjessä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suovun ja Kallioselän rajana on suuri Tulisaari ja Tulisalmi.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Niemen talon torppa ja se perustettu 1800-luvun puolivälissä.
Nimi: Korkeapäivälahti
Paikan kuvaus: Lahti Tuliniemen länsipuolella.
Perimätietoa: ”Siinä ku on korkeet kankaat eissä etelästä päen, nii sinne [lahteen] ei aarinko piäse paestamaan muuta kun keskipäevällä kun se on korkeemmillaa” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Paikan kuvaus: Viitalahteen pistävä niemi ja lohkotila niemen kärjessä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suovun ja Kallioselän rajana on suuri Tulisaari ja Tulisalmi.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Niemen talon torppa ja se perustettu 1800-luvun puolivälissä.
Nimi: Korkeapäivälahti
Paikan kuvaus: Lahti Tuliniemen länsipuolella.
Perimätietoa: ”Siinä ku on korkeet kankaat eissä etelästä päen, nii sinne [lahteen] ei aarinko piäse paestamaan muuta kun keskipäevällä kun se on korkeemmillaa” (Lauri Huuskonen s.1892, 1966).
Nimi: Pienimäki
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Poikalan talon torppa.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Tilasta vähän etelään on kangasselänne nimeltään Pienenmäenkangas, joka ulottuu lähellä Viitalahtea.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Tila on rakennettu vähäiselle mäennyppylälle.
Nimi: Kellolähde
Paikan kuvaus: Suuri lähde lähellä maantien risteystä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähteen pohjoispuolella on metsittynyt Kellolähteenaho. Lähteen eteläpuolella on Kellolähteenniitty.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Poikalan talon torppa.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Tilasta vähän etelään on kangasselänne nimeltään Pienenmäenkangas, joka ulottuu lähellä Viitalahtea.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Tila on rakennettu vähäiselle mäennyppylälle.
Nimi: Kellolähde
Paikan kuvaus: Suuri lähde lähellä maantien risteystä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähteen pohjoispuolella on metsittynyt Kellolähteenaho. Lähteen eteläpuolella on Kellolähteenniitty.
Nimi: Kutankenttä
Rinnakkaisnimi: Koivumäki
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Mäkelän talon maasta. Tila sijaitsee Kutanselkämän kaakkoispäässä sileällä kentällä.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Mäkelästä 1940-luvulla siirtolaisille, siellä ovat asuneet Murun Kekkoset.
Rinnakkaisnimi: Koivumäki
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Mäkelän talon maasta. Tila sijaitsee Kutanselkämän kaakkoispäässä sileällä kentällä.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Mäkelästä 1940-luvulla siirtolaisille, siellä ovat asuneet Murun Kekkoset.
Nimi: Reponiemi
Rinnakkaisnimi: Papinniemi
Paikan kuvaus: Viitalahden luoteiskulmaan pistävä niemi.
Perimätietoa: Niemi on kettujen suosima olinpaikka. Niitä on pyydystetty niemessä raudoilla 1960-luvulle saakka.
Rinnakkaisnimi: Papinniemi
Paikan kuvaus: Viitalahden luoteiskulmaan pistävä niemi.
Perimätietoa: Niemi on kettujen suosima olinpaikka. Niitä on pyydystetty niemessä raudoilla 1960-luvulle saakka.
Nimi: Parsiahonniemi
Rinnakkaisnimi: Parsahonniemi
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi Reponiemen koilliskupeessa.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Niemessä on pieni Parsahonniitty.
Perimätietoa: Niemestä on otettu puita riihen parsiksi. Parsiaho-nimistä paikka ei muisteta olevan.
Rinnakkaisnimi: Parsahonniemi
Paikan kuvaus: Vähäinen niemi Reponiemen koilliskupeessa.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Niemessä on pieni Parsahonniitty.
Perimätietoa: Niemestä on otettu puita riihen parsiksi. Parsiaho-nimistä paikka ei muisteta olevan.
Nimi: Eteläniemi
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Pirttijärven eteläpäähän. Eteläniemi on myös lohkotilan nimi.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Niemen länsipuolella on Etelälahti. Niemen eteläpuolella on Eteläniemenkangas.
Perimätietoa: Lohkotila on alunperin ollut Raiskion talon torppa. Kertoman mukaan torppa on perustettu 1700-luvun puolivälissä. Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa kartassa tilan nimeksi on merkitty virheellisesti Eteläinen.
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Pirttijärven eteläpäähän. Eteläniemi on myös lohkotilan nimi.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Niemen länsipuolella on Etelälahti. Niemen eteläpuolella on Eteläniemenkangas.
Perimätietoa: Lohkotila on alunperin ollut Raiskion talon torppa. Kertoman mukaan torppa on perustettu 1700-luvun puolivälissä. Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa kartassa tilan nimeksi on merkitty virheellisesti Eteläinen.
Nimi: Korvenmutka
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion talon torppa.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1800-luvun puolivälissä. Maantie tekee mutkan tilan kohdalla. Tien molemmilla puolilla on synkkä metsä.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion talon torppa.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1800-luvun puolivälissä. Maantie tekee mutkan tilan kohdalla. Tien molemmilla puolilla on synkkä metsä.
Nimi: Väätäälä
Rinnakkaisnimi: Pekkala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion talon torppa.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tilan on aikaisemmin omistanut Jussi Väätäinen.
Rinnakkaisnimi: Pekkala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion talon torppa.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tilan on aikaisemmin omistanut Jussi Väätäinen.
Nimi: Surmakangas
Rinnakkaisnimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion talon torppa. Tilan virallinen nimi on Kuusela.
Perimätietoa: Arvelujen mukaan tila on perustettu 1700-luvun puolivälin paikkeilla. Kerrotaan, että 1800-luvun puolivälin jälkeen torpassa on asunut mies nimeltä Noel Lindström, joka on ollut riidoissa vaimonsa kanssa. Siksi hän oli pyytänyt erästä Tervon Talluskylästä kotoisin olevaa miestä surmaamaan vaimonsa ja luvannut palkaksi murhasta hehtolitran rukiita. Mies oli suostunut ja surmannut naisen kirveellä tämän ollessa työssä heinäpellolla. Sen jälkeen mies oli vetänyt ruumiin noin kilometrin päässä olevaan Akkaojaan ja peittänyt ruumiin risuilla ja oksilla (Seeda Mähönen s.1904, 1966). Surma-Otto -niminen mies oli ammatiltaan hieroja.
Nimi: Talberginkallio
Rinnakkaisnimi: Kuusela, Surmakangas
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion talon torppa. Tilan virallinen nimi on Kuusela.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan rakennettu 1700-luvun puolivälin paikkeilla. Torpassa kerrotaan 1800-luvun puolivälin tienoilla asuneen Tallberg-nimisen miehen. Tila sijaitsee korkean kallion päällä.
Nimi: Kuusela
Rinnakkaisnimi: Talberginkallio, Surmakangas
Paikan kuvaus: Talberginkallion uudempi, virallinen nimi.
Nimi: Romuviita
Paikan kuvaus: Vetinen metsäsuo Surmakankaan tilasta jonkin matkaa pohjoiseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon eteläpäässä on suuri Romulähde.
Perimätietoa: ”Se mua on semmosta hyvih huonoo romusta” (Eino Mähönen, s.1911, 1966).
Nimi: Akkaoja
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa Viitasuolta ja laskee Kuvelampiin.
Perimätietoa: Surmakankaalla on surmattu 1800-luvun puolivälissä nainen, jonka ruumis oli vedetty Akkaojaan ja peitetty sinne oksilla.
Rinnakkaisnimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion talon torppa. Tilan virallinen nimi on Kuusela.
Perimätietoa: Arvelujen mukaan tila on perustettu 1700-luvun puolivälin paikkeilla. Kerrotaan, että 1800-luvun puolivälin jälkeen torpassa on asunut mies nimeltä Noel Lindström, joka on ollut riidoissa vaimonsa kanssa. Siksi hän oli pyytänyt erästä Tervon Talluskylästä kotoisin olevaa miestä surmaamaan vaimonsa ja luvannut palkaksi murhasta hehtolitran rukiita. Mies oli suostunut ja surmannut naisen kirveellä tämän ollessa työssä heinäpellolla. Sen jälkeen mies oli vetänyt ruumiin noin kilometrin päässä olevaan Akkaojaan ja peittänyt ruumiin risuilla ja oksilla (Seeda Mähönen s.1904, 1966). Surma-Otto -niminen mies oli ammatiltaan hieroja.
Nimi: Talberginkallio
Rinnakkaisnimi: Kuusela, Surmakangas
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion talon torppa. Tilan virallinen nimi on Kuusela.
Perimätietoa: Torppa on arvelujen mukaan rakennettu 1700-luvun puolivälin paikkeilla. Torpassa kerrotaan 1800-luvun puolivälin tienoilla asuneen Tallberg-nimisen miehen. Tila sijaitsee korkean kallion päällä.
Nimi: Kuusela
Rinnakkaisnimi: Talberginkallio, Surmakangas
Paikan kuvaus: Talberginkallion uudempi, virallinen nimi.
Nimi: Romuviita
Paikan kuvaus: Vetinen metsäsuo Surmakankaan tilasta jonkin matkaa pohjoiseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon eteläpäässä on suuri Romulähde.
Perimätietoa: ”Se mua on semmosta hyvih huonoo romusta” (Eino Mähönen, s.1911, 1966).
Nimi: Akkaoja
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka alkaa Viitasuolta ja laskee Kuvelampiin.
Perimätietoa: Surmakankaalla on surmattu 1800-luvun puolivälissä nainen, jonka ruumis oli vedetty Akkaojaan ja peitetty sinne oksilla.
Nimi: Lepikko
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Koskelan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvailujen mukaan perustettu 1800-luvun alussa. Tilan ympärillä kasvaa lehtimetsää, varsinkin leppiä. Lepikossa on pidetty koulua 1960-luvulla, kun kaikki oppilaat eivät ole mahtuneet Utrianlahden kouluun.
Nimi: Ankelinmökki
Paikan kuvaus: Vanha ruotumiehen asunto.
Perimätietoa: Mökkiä kerrotaan käytetyn isonvihan aikana vartiopaikkana. Mökki on hävinnyt 1910-luvulla. Mökissä on viimeiseksi asunut nainen nimeltä Ankel Koskinen, jonka mukaan mökkiä on nimitetty. Virallista nimeä mökille ei kukaan tiedä.
Nimi: Pyykkilähde
Paikan kuvaus: Suuri lähde Jänisahosta vähän pohjoiseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähteen ympärillä on Lähteenniity.
Perimätietoa: Lepikkolaiset ovat pesseet lähteellä pyykkinsä.
Nimi: Järvenpäänniitty
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niitty Viitajärven pohjoispäässä sijaitsevan Pohjoislahden luoteispuolella.
Nimi: Jänisaho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho
Perimätietoa: Aho on ollut Koskelan talon kaskimaana 1800-luvun loppupuoliskolla. Aholle on myöhemmin raivattu Jänispelto. ”Siinä pit jänikset ennen majapaekkoosa, vuan nyt niitä ei oun niin paljoo kun siin on se pelto” (Eelis Koskinen, s.1906, 1966).
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Koskelan talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on arvailujen mukaan perustettu 1800-luvun alussa. Tilan ympärillä kasvaa lehtimetsää, varsinkin leppiä. Lepikossa on pidetty koulua 1960-luvulla, kun kaikki oppilaat eivät ole mahtuneet Utrianlahden kouluun.
Nimi: Ankelinmökki
Paikan kuvaus: Vanha ruotumiehen asunto.
Perimätietoa: Mökkiä kerrotaan käytetyn isonvihan aikana vartiopaikkana. Mökki on hävinnyt 1910-luvulla. Mökissä on viimeiseksi asunut nainen nimeltä Ankel Koskinen, jonka mukaan mökkiä on nimitetty. Virallista nimeä mökille ei kukaan tiedä.
Nimi: Pyykkilähde
Paikan kuvaus: Suuri lähde Jänisahosta vähän pohjoiseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähteen ympärillä on Lähteenniity.
Perimätietoa: Lepikkolaiset ovat pesseet lähteellä pyykkinsä.
Nimi: Järvenpäänniitty
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niitty Viitajärven pohjoispäässä sijaitsevan Pohjoislahden luoteispuolella.
Nimi: Jänisaho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho
Perimätietoa: Aho on ollut Koskelan talon kaskimaana 1800-luvun loppupuoliskolla. Aholle on myöhemmin raivattu Jänispelto. ”Siinä pit jänikset ennen majapaekkoosa, vuan nyt niitä ei oun niin paljoo kun siin on se pelto” (Eelis Koskinen, s.1906, 1966).
Nimi: Lahtela
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Mäkelän talon torppa.
Perimätietoa: Kertoman mukaan torppa on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Tila sijaitsee lähellä Viitajärven Pohjoislahtea.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Mäkelän talon torppa.
Perimätietoa: Kertoman mukaan torppa on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Tila sijaitsee lähellä Viitajärven Pohjoislahtea.
Nimi: Nättilä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Mäkelän talon maasta 1920-luvun alussa.
Perimätietoa: Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa taloudellisessa kartassa Nättilän tilan nimeksi on merkitty virheellisesti Laaksola, joka todellisuudessa sijaitsee Nättilästä hieman kaakkoon.
Nimi: Nenosenniitty
Paikan kuvaus: Niitty Nättilän tilasta hieman pohjoiseen.
Perimätietoa: Niitty on kuulunut aikaisemmin Nenolan tilalla asuvalle Nenosen suvulle.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Mäkelän talon maasta 1920-luvun alussa.
Perimätietoa: Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa taloudellisessa kartassa Nättilän tilan nimeksi on merkitty virheellisesti Laaksola, joka todellisuudessa sijaitsee Nättilästä hieman kaakkoon.
Nimi: Nenosenniitty
Paikan kuvaus: Niitty Nättilän tilasta hieman pohjoiseen.
Perimätietoa: Niitty on kuulunut aikaisemmin Nenolan tilalla asuvalle Nenosen suvulle.
Nimi: Ruunarotko
Paikan kuvaus: Suo Pienenmäen itäpuolella.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Ruunarotkon ja Pienenmäen tilan välillä on Ruunaniitty.
Perimätietoa: Suohon on aikaisemmin haudattu hevosia.
Nimi: Pitkäniitty
Paikan kuvaus: Pitkulainen ja kapea niitty Surmakankaan tilan eteläpuolella.
Paikan kuvaus: Suo Pienenmäen itäpuolella.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Ruunarotkon ja Pienenmäen tilan välillä on Ruunaniitty.
Perimätietoa: Suohon on aikaisemmin haudattu hevosia.
Nimi: Pitkäniitty
Paikan kuvaus: Pitkulainen ja kapea niitty Surmakankaan tilan eteläpuolella.
Nimi: Tauskinmäki
Rinnakkaisnimi:: Hyvin korkea mäki maantien molemmin puolin. Tauskinmäki on myös mäen päällä sijaitsevan mökin nimi.
Perimätietoa: Mökin tontti on vuokrattu Surmakankaan tilan maasta vuonna 1930. Mökki on ollut itsenäistymätön
Rinnakkaisnimi:: Hyvin korkea mäki maantien molemmin puolin. Tauskinmäki on myös mäen päällä sijaitsevan mökin nimi.
Perimätietoa: Mökin tontti on vuokrattu Surmakankaan tilan maasta vuonna 1930. Mökki on ollut itsenäistymätön
Nimi: Porevuo
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Mäkelän tilan maista.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Mäkelästä 1940-luvulla siirtolaisille. Tilan on omistanut Yrjö Porevuo. Porevuo on ollut myös omistajien sukunimi.
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Mäkelän tilan maista.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Mäkelästä 1940-luvulla siirtolaisille. Tilan on omistanut Yrjö Porevuo. Porevuo on ollut myös omistajien sukunimi.
Nimi: Laaksola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Koskelan talon torppa.
Perimätietoa: Arvelujen mukaan torppa on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee vähäisessä notkelmassa. Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa taloudellisessa kartassa Laaksola on merkitty Nättilän tilan paikalle, vaikka todellisuudessa Laaksola on Nättilästä hieman kaakkoon.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Koskelan talon torppa.
Perimätietoa: Arvelujen mukaan torppa on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee vähäisessä notkelmassa. Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa taloudellisessa kartassa Laaksola on merkitty Nättilän tilan paikalle, vaikka todellisuudessa Laaksola on Nättilästä hieman kaakkoon.
Nimi: Ravinmäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki, jonka yli kulkee maantie.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Mäen ympärillä on Ravinmäenkangas.
Paikan kuvaus: Korkea mäki, jonka yli kulkee maantie.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Mäen ympärillä on Ravinmäenkangas.
Nimi: Leppämäki
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Poikalan talon torppa.
Perimätietoa: Arvioiden mukaan torppa on rakennettu 1800-luvun lopulla. Tila sijaitsee lepikkoa kasvavalla mäennyppylällä.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Poikalan talon torppa.
Perimätietoa: Arvioiden mukaan torppa on rakennettu 1800-luvun lopulla. Tila sijaitsee lepikkoa kasvavalla mäennyppylällä.
Nimi: Luomalankangas
Paikan kuvaus:Kangasharjanne Virkokunnansuon ja maantien välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Maantiessä on kankaan kohdalla Luomanmutka.
Paikan kuvaus:Kangasharjanne Virkokunnansuon ja maantien välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Maantiessä on kankaan kohdalla Luomanmutka.
Nimi: Kuvelampi
Paikan kuvaus: Lampi Saarisesta vähän matkaa länteen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammen ympärillä on metsäsuo nimeltään Kuvelamminsuo.
Perimätietoa: ”Se [Kuvelampi] on tuossa järvel länskuppeessa” (Eino Mähönen, s.1911, 1966).
Paikan kuvaus: Lampi Saarisesta vähän matkaa länteen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammen ympärillä on metsäsuo nimeltään Kuvelamminsuo.
Perimätietoa: ”Se [Kuvelampi] on tuossa järvel länskuppeessa” (Eino Mähönen, s.1911, 1966).
Nimi: Syväsalmi
Paikan kuvaus: Kallioselän ja Viitalahden välinen salmi, joka on paikoin hyvin syvä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Salmen itärannalla on vähäinen niemi nimeltään Syvänsalmenniemi. Niemen ja Poikalanniemen välissä on lahti nimeltään Syvänsalmenkaarre. Salmen pohjoisosaan pistää kapea niemi nimeltään Syvänkorva, jonka edustalla on salmen syvin paikka.
Paikan kuvaus: Kallioselän ja Viitalahden välinen salmi, joka on paikoin hyvin syvä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Salmen itärannalla on vähäinen niemi nimeltään Syvänsalmenniemi. Niemen ja Poikalanniemen välissä on lahti nimeltään Syvänsalmenkaarre. Salmen pohjoisosaan pistää kapea niemi nimeltään Syvänkorva, jonka edustalla on salmen syvin paikka.
Nimi: Alkkola
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Viitalahteen pistää suuri Alkkolanniemi.
Perimätietoa: Maanmittaushallituksen vuonna 1944 toimittamassa kartassa talon nimi on virheellisesti merkitty Huuskolaksi.
Nimi: Tallipelto
Paikan kuvaus: Pelto Alkkolan tilan itäpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alkkolassa on myös Pikkapelto. Pikka tarkoittaa rautakankea.
Perimätietoa: Pellon länsipäässä on talon navettarakennus.
Nimi: Miilupelto
Paikan kuvaus: Pelto Alkkolan talosta jonkin matkaa luoteeseen.
Perimätietoa: ”Sel laejassa ol enne usseita miiluja kun ne [Alkkolan asukkaat] poltti sillon paljoh hiilijä” (Jukka Huuskonen s.1911, 1966). Miilu tarkoittaa hautaa, jossa on poltettu hiiliä.
Nimi: Pasinpelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Miilupellosta hieman pohjoiseen.
Perimätietoa: ”Sen pellon syrjällä o iso vespas” (Eelis Koskinen s.1906, 1966). Pasi tarkoittaa vesihautaa eli suohautaa.
Nimi: Salakanniitty
Paikan kuvaus: Kapea niitty Pasinpellosta vähän matkaa länteen.
Perimätietoa: ”Se on niin kappee ja pitkä ihan kus salakka” (Jukka Huuskonen s.1911, 1966).
Nimi: Ventosuo
Paikan kuvaus: Upottava ja vetinen metsäsuo Alkkolan talosta vähän matkaa länteen.
Perimätietoa: Vento tarkoittaa upottavaa ja vetistä.
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Viitalahteen pistää suuri Alkkolanniemi.
Perimätietoa: Maanmittaushallituksen vuonna 1944 toimittamassa kartassa talon nimi on virheellisesti merkitty Huuskolaksi.
Nimi: Tallipelto
Paikan kuvaus: Pelto Alkkolan tilan itäpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alkkolassa on myös Pikkapelto. Pikka tarkoittaa rautakankea.
Perimätietoa: Pellon länsipäässä on talon navettarakennus.
Nimi: Miilupelto
Paikan kuvaus: Pelto Alkkolan talosta jonkin matkaa luoteeseen.
Perimätietoa: ”Sel laejassa ol enne usseita miiluja kun ne [Alkkolan asukkaat] poltti sillon paljoh hiilijä” (Jukka Huuskonen s.1911, 1966). Miilu tarkoittaa hautaa, jossa on poltettu hiiliä.
Nimi: Pasinpelto
Paikan kuvaus: Vähäinen pelto Miilupellosta hieman pohjoiseen.
Perimätietoa: ”Sen pellon syrjällä o iso vespas” (Eelis Koskinen s.1906, 1966). Pasi tarkoittaa vesihautaa eli suohautaa.
Nimi: Salakanniitty
Paikan kuvaus: Kapea niitty Pasinpellosta vähän matkaa länteen.
Perimätietoa: ”Se on niin kappee ja pitkä ihan kus salakka” (Jukka Huuskonen s.1911, 1966).
Nimi: Ventosuo
Paikan kuvaus: Upottava ja vetinen metsäsuo Alkkolan talosta vähän matkaa länteen.
Perimätietoa: Vento tarkoittaa upottavaa ja vetistä.
Nimi: Kivikorpi
Paikan kuvaus: Metsäsuo Valkamonlahdesta jonkin matkaa koilliseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon eteläpuolella on kangasselänne nimeltään Kivikorvenkangas. Kankaan eteläpuolella on hyvin pitkä ja kapea Kivikorvenniitty.
Perimätietoa: Sekä suo että kangas ovat molemmat hyvin kivisiä.
Paikan kuvaus: Metsäsuo Valkamonlahdesta jonkin matkaa koilliseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon eteläpuolella on kangasselänne nimeltään Kivikorvenkangas. Kankaan eteläpuolella on hyvin pitkä ja kapea Kivikorvenniitty.
Perimätietoa: Sekä suo että kangas ovat molemmat hyvin kivisiä.
Nimi: Katiskanniemi
Paikan kuvaus: Viitalahteen pistävä vähäinen niemi Valkamonlahden eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemessä ja siitä kaakkoon on Katiskanniitty.
Paikan kuvaus: Viitalahteen pistävä vähäinen niemi Valkamonlahden eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemessä ja siitä kaakkoon on Katiskanniitty.
Nimi: Rajaharju
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Koskelan talon torppa.
Perimätietoa: Arvelujen mukaan torppa on perustettu 1800-luvun alussa. Tilan lähistöllä kulkee Koskelan ja Mäkelän talojen raja.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Koskelan talon torppa.
Perimätietoa: Arvelujen mukaan torppa on perustettu 1800-luvun alussa. Tilan lähistöllä kulkee Koskelan ja Mäkelän talojen raja.
Nimi: Nurmela
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Koskelan maasta ja rakennettu noin vuonna 1930.
Perimätietoa: Tila sijaitsee Hirvennurmenselkämän päällä aholla, jossa kasvaa luonnonheinää eli kansanomaisesti nurmea.
Nimi: Lähdeniityt
Paikan kuvaus: Kaksi vähäistä niittyä Alasuon luoteispuolella.
Perimätietoa: Niittyjen välissä on suuri lähde.
Nimi: Alasuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Nurmelan tilan itäpuolella alavassa notkelmassa.
Nimi: Aittapelto
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Pelto Koskelan talon luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Pellon keskellä on talon vilja-aitta.
Nimi: Tiitisenniitty
Paikan kuvaus: Niitty Hymisevänkalliosta vähän pohjoiseen.
Perimätietoa: Niityn on raivannut Koskelassa työmiehenä ollut mies nimeltä Tiitinen.
Nimi: Leinosenniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen niitty Tiitisenniityn luoteispuolella.
Perimätietoa: Niityn on raivannut Leinonen-niminen mies.
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Koskelan maasta ja rakennettu noin vuonna 1930.
Perimätietoa: Tila sijaitsee Hirvennurmenselkämän päällä aholla, jossa kasvaa luonnonheinää eli kansanomaisesti nurmea.
Nimi: Lähdeniityt
Paikan kuvaus: Kaksi vähäistä niittyä Alasuon luoteispuolella.
Perimätietoa: Niittyjen välissä on suuri lähde.
Nimi: Alasuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Nurmelan tilan itäpuolella alavassa notkelmassa.
Nimi: Aittapelto
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Pelto Koskelan talon luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Pellon keskellä on talon vilja-aitta.
Nimi: Tiitisenniitty
Paikan kuvaus: Niitty Hymisevänkalliosta vähän pohjoiseen.
Perimätietoa: Niityn on raivannut Koskelassa työmiehenä ollut mies nimeltä Tiitinen.
Nimi: Leinosenniitty
Paikan kuvaus: Vähäinen niitty Tiitisenniityn luoteispuolella.
Perimätietoa: Niityn on raivannut Leinonen-niminen mies.
Nimi: Koskela
Paikan kuvaus: Talo, joka on Koivulahden vanhimpia kantataloja.
Perimätietoa: Talo on ollut aikaisemmin kauan aikaa Koskisten suvun omistuksessa.
Nimi: Uuvispelto
Paikan kuvaus: Pelto Koskelan talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pelto on raivattu viljelykseen myöhemmin kuin muut pellot.
Nimi: Pitkäaho
Paikan kuvaus: Pitkä ja metsittynyt, maantien suuntainen aho maantien varressa.
Perimätietoa: Aho on ollut Koskelan kaskimaana.
Nimi: Hymisevänkallio
Paikan kuvaus: Kallio Koskelan talosta vähän matkaa luoteeseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kallion ympärillä on Hymisevänkangas.
Perimätietoa: ”Sen kallijo ympärillä om muutamia hyvin pitkijä puita ja ne pittää tuulessa semmosta hyminöö” (Seeda Mähönen, s.1904, 1966).
Paikan kuvaus: Talo, joka on Koivulahden vanhimpia kantataloja.
Perimätietoa: Talo on ollut aikaisemmin kauan aikaa Koskisten suvun omistuksessa.
Nimi: Uuvispelto
Paikan kuvaus: Pelto Koskelan talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pelto on raivattu viljelykseen myöhemmin kuin muut pellot.
Nimi: Pitkäaho
Paikan kuvaus: Pitkä ja metsittynyt, maantien suuntainen aho maantien varressa.
Perimätietoa: Aho on ollut Koskelan kaskimaana.
Nimi: Hymisevänkallio
Paikan kuvaus: Kallio Koskelan talosta vähän matkaa luoteeseen.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kallion ympärillä on Hymisevänkangas.
Perimätietoa: ”Sen kallijo ympärillä om muutamia hyvin pitkijä puita ja ne pittää tuulessa semmosta hyminöö” (Seeda Mähönen, s.1904, 1966).
Nimi: Ruostelähde
Paikan kuvaus: Iso lähde Pajuniemen länsisyrjässä aivan Viitalahden rannalla.
Perimätietoa: Lähteen vesi on hyvin rautapitoista, joten se näyttää ruskealta.
Nimi: Pajuniemi
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Viitalahteen Vaajalahden itäpuolella.
Perimätietoa: Niemessä kasvaa pajukkoa.
Paikan kuvaus: Iso lähde Pajuniemen länsisyrjässä aivan Viitalahden rannalla.
Perimätietoa: Lähteen vesi on hyvin rautapitoista, joten se näyttää ruskealta.
Nimi: Pajuniemi
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Viitalahteen Vaajalahden itäpuolella.
Perimätietoa: Niemessä kasvaa pajukkoa.
Paikka:Niitynlaita
Paikan kuvaus: Lossin tilan virallinen nimi. Nimeä ei käytetä kansanomaisesti.
Perimätietoa: Tila sijaitsee Mäkelän talon Alaniityn länsilaidalla.
Nimi: Mäkelä
Rinnakkaisnimi: Mäkiaho
Paikan kuvaus: Kantatalo, talon virallinen nimi on Mäkiaho, joka ei kuitenkaan ole kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Talossa on ennen asunut Petteri Huuskonen, jota on kutsuttu ”Mäkelän Keisariksi”. Talossa on ollut maakauppa ja meijeri.
Nimi: Porttilato
Paikan kuvaus: Lato pellolla Mäkelän talon itäpuolella.
Perimätietoa: Pellon reunasta alkaa metsämaa, joka on karjan laitumena. Ladon lähettyvillä on metsän reunassa portti.
Nimi: Pajakenttä
Paikan kuvaus: Tasainen kenttä Mäkelän talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Kentällä on ollut talon paja, joka on purettu.
Nimi: Liiterikorpi
Paikan kuvaus: Pieni, kankaitten ympäröimä suonotkelma.
Perimätietoa: ”Korkeet kankaat on siinä joka puolella ja se on kul liiter siinä keskellä, pikkunej ja neliskulumanennii kul liiter ikkää” (Eelis Koskinen s.1906, 1966).
Nimi: Esukkala
Rinnakkaisnimi: Esukka, ”Efrain”
Paikan kuvaus: Mökki Mäkelän talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt kertoman mukaan 1800-luvun puolivälin tienoilla. Nyt paikalla on lähekkäin kaksi peltoa; Esukkalanpellot, joista läntisempi on Iso-Esukkala ja itäisempi Pieni-Esukkala.
Nimi: Pieni-Esukkala
Paikan kuvaus: Esukkalanpelloista itäisempi ja pienempi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellon länsipuolella on suurempi Iso-Esukkala.
Nimi: Iso-Esukkala
Paikan kuvaus: Esukkalanpelloista läntisempi ja isompi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellosta hieman itään on toinen pelto nimeltään Pieni-Esukkala.
Nimi: Lossi
Rinnakkaisnimi: Niitynlaita
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Mäkelän talon maasta. Tilan virallinen nimi on Niitynlaita.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu siirtolaisille 1940-luvulla. Tilan omistaa Heikki Lossi.
Rinnakkaisnimi: Mäkiaho
Paikan kuvaus: Kantatalo, talon virallinen nimi on Mäkiaho, joka ei kuitenkaan ole kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Talossa on ennen asunut Petteri Huuskonen, jota on kutsuttu ”Mäkelän Keisariksi”. Talossa on ollut maakauppa ja meijeri.
Nimi: Porttilato
Paikan kuvaus: Lato pellolla Mäkelän talon itäpuolella.
Perimätietoa: Pellon reunasta alkaa metsämaa, joka on karjan laitumena. Ladon lähettyvillä on metsän reunassa portti.
Nimi: Pajakenttä
Paikan kuvaus: Tasainen kenttä Mäkelän talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Kentällä on ollut talon paja, joka on purettu.
Nimi: Liiterikorpi
Paikan kuvaus: Pieni, kankaitten ympäröimä suonotkelma.
Perimätietoa: ”Korkeet kankaat on siinä joka puolella ja se on kul liiter siinä keskellä, pikkunej ja neliskulumanennii kul liiter ikkää” (Eelis Koskinen s.1906, 1966).
Nimi: Esukkala
Rinnakkaisnimi: Esukka, ”Efrain”
Paikan kuvaus: Mökki Mäkelän talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt kertoman mukaan 1800-luvun puolivälin tienoilla. Nyt paikalla on lähekkäin kaksi peltoa; Esukkalanpellot, joista läntisempi on Iso-Esukkala ja itäisempi Pieni-Esukkala.
Nimi: Pieni-Esukkala
Paikan kuvaus: Esukkalanpelloista itäisempi ja pienempi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellon länsipuolella on suurempi Iso-Esukkala.
Nimi: Iso-Esukkala
Paikan kuvaus: Esukkalanpelloista läntisempi ja isompi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellosta hieman itään on toinen pelto nimeltään Pieni-Esukkala.
Nimi: Lossi
Rinnakkaisnimi: Niitynlaita
Paikan kuvaus: Tila, joka on lohkaistu Mäkelän talon maasta. Tilan virallinen nimi on Niitynlaita.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu siirtolaisille 1940-luvulla. Tilan omistaa Heikki Lossi.
Nimi: Vaajalahti
Paikan kuvaus: Lahti Reponiemen itäpuolella.
Perimätietoa: Lahti on suosittu kalanpyyntipaikka.
Paikan kuvaus: Lahti Reponiemen itäpuolella.
Perimätietoa: Lahti on suosittu kalanpyyntipaikka.
Nimi: Lauttaniemi
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Viitalahteen Pajuniemen itäpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen itäpuolella on Lauttakaarre-niminen lahti. Lahden luoteisrannalla on Lauttakaarteenniitty.
Perimätietoa: Lahdessa on tehty tukkilauttoja, jotka kiinnitettiin Lauttaniemeen teon ajaksi.
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Viitalahteen Pajuniemen itäpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen itäpuolella on Lauttakaarre-niminen lahti. Lahden luoteisrannalla on Lauttakaarteenniitty.
Perimätietoa: Lahdessa on tehty tukkilauttoja, jotka kiinnitettiin Lauttaniemeen teon ajaksi.
Nimi: Lypsyniemi
Paikan kuvaus: Niemi Lauttakaarteen itäpuolella.
Perimätietoa: Niemi on alunperin kuulunut Poikalan talolle, jonka lehmät ovat käyneet laitumella niemen ympäristössä. Lehmät on käyty lypsämässä niemessä.
Paikan kuvaus: Niemi Lauttakaarteen itäpuolella.
Perimätietoa: Niemi on alunperin kuulunut Poikalan talolle, jonka lehmät ovat käyneet laitumella niemen ympäristössä. Lehmät on käyty lypsämässä niemessä.
Nimi: Valkamonlahti
Rinnakkaisnimi: Laankaarre
Paikan kuvaus: Lahti, joka on samalla Viitalahden itäisin pohjukka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden lähistöllä on pitkä ja kapea Valkamanniitty.
Perimätietoa: Lahdessa on ollut Poikalan talon venevalkama, josta on soudettu Lypsyniemeen lehmiä lypsämään.
Rinnakkaisnimi: Laankaarre
Paikan kuvaus: Lahti, joka on samalla Viitalahden itäisin pohjukka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden lähistöllä on pitkä ja kapea Valkamanniitty.
Perimätietoa: Lahdessa on ollut Poikalan talon venevalkama, josta on soudettu Lypsyniemeen lehmiä lypsämään.
Nimi: Ladonranta
Paikan kuvaus: Vähäinen lahti Katiskaniemen lounaispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rannassa on lato, jossa säilytetään veneitä.
Paikan kuvaus: Vähäinen lahti Katiskaniemen lounaispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rannassa on lato, jossa säilytetään veneitä.
Nimi: Suosaari
Paikan kuvaus: Kangasharjanne Kurkiensuon keskellä.
Perimätietoa: Suo on vetinen ja upottava, joten harjanne on ikään kuin saari sen keskellä
Paikan kuvaus: Kangasharjanne Kurkiensuon keskellä.
Perimätietoa: Suo on vetinen ja upottava, joten harjanne on ikään kuin saari sen keskellä
Nimi: Nuottipuunsaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Viitalahdessa Alkkolanniemen sivustalla.
Perimätietoa: Saaressa on teline, jossa on kuivatettu nuottaa.
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Viitalahdessa Alkkolanniemen sivustalla.
Perimätietoa: Saaressa on teline, jossa on kuivatettu nuottaa.
Nimi: Hirvennurmenselkämä
Paikan kuvaus: Pitkä selänne, jonka päässä on aho.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Aholla on Nurmelan tila.
Perimätietoa: Aho on ollut Koskelan kaskimaana. Aholla kasvaa luonnonheinää. ”Kyllä siellä [selänteellä] ol enneh hirvijä montaes samalla aekoo” (Viljam Huuskonen s.1896, 1966).
Paikan kuvaus: Pitkä selänne, jonka päässä on aho.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Aholla on Nurmelan tila.
Perimätietoa: Aho on ollut Koskelan kaskimaana. Aholla kasvaa luonnonheinää. ”Kyllä siellä [selänteellä] ol enneh hirvijä montaes samalla aekoo” (Viljam Huuskonen s.1896, 1966).
Nimi: Kitkupirtti
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on lohkaistu Alkkolan ja Poikalan talon maista. Talo on rakennettu vuonna 1930.
Perimätietoa: Asuinrakennuksen uuni on ollut huono, joten lämmitettäessä on tullut savua huoneeseen.
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on lohkaistu Alkkolan ja Poikalan talon maista. Talo on rakennettu vuonna 1930.
Perimätietoa: Asuinrakennuksen uuni on ollut huono, joten lämmitettäessä on tullut savua huoneeseen.
Nimi: Vesterilä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Koskelan torppa.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan perustettu 1700-luvulla. Tila on ollut Vesterisen suvun hallussa kauan.
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Koskelan torppa.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan perustettu 1700-luvulla. Tila on ollut Vesterisen suvun hallussa kauan.
Nimi: Palkola
Paikan kuvaus: Pikkutila Koskelan talosta vähän etelään.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Alkkolan talon maasta vuonna 1950.
Paikan kuvaus: Pikkutila Koskelan talosta vähän etelään.
Perimätietoa: Tila on lohkaistu Alkkolan talon maasta vuonna 1950.
Nimi: Koivulahti
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea lahti Kallioselässä. Koivulahti on myös lahden pohjoispuolella olevan kylän nimi.
Perimätietoa: Koivulahti erottaa Koivujärven ja Koivulahden kylät toisistaan. Koivulahden kylä ulottuu Pielaveden pitäjän rajaan.
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea lahti Kallioselässä. Koivulahti on myös lahden pohjoispuolella olevan kylän nimi.
Perimätietoa: Koivulahti erottaa Koivujärven ja Koivulahden kylät toisistaan. Koivulahden kylä ulottuu Pielaveden pitäjän rajaan.
Nimi: Viitajärvi
Paikan kuvaus: Pieni järvi, jonka ympärillä on paljon soita. Viitajärvi on myös järven eteläpuolella sijaitsevan lohkotilan nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven pohjois- ja luoteispuolella on hyvin suuri suo nimeltään Viitasuo. Suo ulottuu Saariskankaaseen saakka, joka erottaa Viitasuon ja Asumaisensuon toisistaan. Kallioselän pohjoispäässä on suuri Viitalahti. Järven pohjoisrannassa on Viitaniemi-niminen tila.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Koskelan talon torppa, joka on arvelujen mukaan perustettu 1700-luvun lopulla.
Paikan kuvaus: Pieni järvi, jonka ympärillä on paljon soita. Viitajärvi on myös järven eteläpuolella sijaitsevan lohkotilan nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven pohjois- ja luoteispuolella on hyvin suuri suo nimeltään Viitasuo. Suo ulottuu Saariskankaaseen saakka, joka erottaa Viitasuon ja Asumaisensuon toisistaan. Kallioselän pohjoispäässä on suuri Viitalahti. Järven pohjoisrannassa on Viitaniemi-niminen tila.
Perimätietoa: Tila on alunperin ollut Koskelan talon torppa, joka on arvelujen mukaan perustettu 1700-luvun lopulla.
Nimi: Pohjoislahti
Paikan kuvaus: Suuri lahti Viitajärven luoteiskulmassa.
Paikan kuvaus: Suuri lahti Viitajärven luoteiskulmassa.
Nimi: Mätäsniemi
Paikan kuvaus: Saarisen luoteispäähän pistävä kapea niemi, joka on suomaata.
Perimätietoa: Niemessä on runsaasti sammalmättäitä.
Paikan kuvaus: Saarisen luoteispäähän pistävä kapea niemi, joka on suomaata.
Perimätietoa: Niemessä on runsaasti sammalmättäitä.
Nimi: Asumaisensuo
Paikan kuvaus: Suuri suoalue, joka alkaa Saariskankaasta ja päättyy Pielaveden rajana olevaan Pitkäänjokeen.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Saarisesta Pitkäänjokeen laskee luonnonoja nimeltään Asumaisenpuro. Puro virtaa Asumaisenlammen halki, joka ulottuu Talluskylän puolelle.
Paikan kuvaus: Suuri suoalue, joka alkaa Saariskankaasta ja päättyy Pielaveden rajana olevaan Pitkäänjokeen.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Saarisesta Pitkäänjokeen laskee luonnonoja nimeltään Asumaisenpuro. Puro virtaa Asumaisenlammen halki, joka ulottuu Talluskylän puolelle.
Nimi: Tiensyrjä
Rinnakkaisnimi: Ojantakanen
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion torppa.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Tilan eteläpuolelle pistävä Pirttijärven lahti on nimeltään Tiensyrjänlahti.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee maantien varrella.
Nimi: Tientauspelto
Paikan kuvaus: Pelto vastakkaisella puolella maantietä Tiensyrjän asuinrakennuksesta.
Nimi: Niemipelto
Paikan kuvaus: Pelto Pirttijärvenniemessä.
Rinnakkaisnimi: Ojantakanen
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Raiskion torppa.
Muita paikkaan liityviä nimiä: Tilan eteläpuolelle pistävä Pirttijärven lahti on nimeltään Tiensyrjänlahti.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan perustettu 1800-luvun puolivälissä. Tila sijaitsee maantien varrella.
Nimi: Tientauspelto
Paikan kuvaus: Pelto vastakkaisella puolella maantietä Tiensyrjän asuinrakennuksesta.
Nimi: Niemipelto
Paikan kuvaus: Pelto Pirttijärvenniemessä.