Nimi: Kuivastinniemi
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niemi, joka pistää Iisveden pohjoispäähän.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemessä on ollut Kuivasti-niminen asumus.
Perimätietoa: Nimen synnystä on esitetty sellainen olettanmus, että niemessä olisi kuivattu verkkoja (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969).

Nimi: Matoniemi
Paikan kuvaus: Iisveden pohjoispäähän pistävä pitkä ja kapea niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen länsipuolella on pitkä ja kapea Matolahti.
Perimätietoa: Matolahdesta on löydetty vanha ruuhi, joka on ollut kivillä täytetty. Niemessä on runsaasti käärmeitä, mistä niemi on saanut nimensä.

Nimi: Sammakonkaarre
Rinnakkaisnimi: Iso Sammakkokaarre
Paikan kuvaus: Matoniemen pohjoispuolelle pistävä lahti. Sammakkoharjun eteläpuolella oleva lahden osa on Iso Sammakonkaarre. Sammakonkaarre on myös Jääskelän talon mailla sijainneen mökin nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjukkaan pistää vähäinen niemi, jonka nimi on Sammakonharju. Niemessä ei ole minkäänlaista harjannetta.
Perimätietoa: Lahden rannalla sijainnut mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1900-luvun alussa.

Nimi: Tuluskaarre
Paikan kuvaus: Vähäinen lahti Matolahden itäosassa.

Nimi: Aironiemi
Paikan kuvaus: Pitkä niemi Käpysaaren pohjoispäässä. Aironiemeksi kutsutaan myös niemessä sijaitsevaa lohkotilaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen ja Pulkkilansaaren välinen salmi on nimeltään Airosalmi. Airosalmessa Aironiemen lähellä on Aironiemen apaja.
Perimätietoa: Aironiemen tila on ollut Pohjoistalon torppa. Torppa on perustettu 1800-luvun puolivälissä.

Nimi: Airosalmi
Paikan kuvaus: Aironiemen ja Pulkkilansaaren välinen salmi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Airosalmessa Aironiemen lähellä on Aironiemen apaja. Pulkkilansaarenpuoleinen suora ranta on nimeltään Airosalmenranta. Salmen pohjoispuolella sijaitsevan Luhdanlammen rinnakkaisnimi on Airolampi.
Perimätietoa: Kaarle Knuutinpojan vuonna 1452 vahvistama Hämeen ja Savon maakuntaraja kulki Airosalmessa (Veijo A. Saloheimo: Rautalammin historia s. 16). Oletettavasti tästä kulki myös Pähkinäsaaren rauhan raja (v. 1323).

Nimi: Suurpää
Rinnakkaisnimi: Suurpäänniemi
Paikan kuvaus: Suuri niemi, joka pistää Rasvangin eteläosaan. Maanmittaushallituksen vuodelta 1967 kartassa nimet ovat virheellisesti Suurpääniemi ja Suurpäälahti. Nimien oikeat muodot ovat Suurpää/Suurpäänniemi ja Suurpäänlahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen tyvessä on pitkä ja kapea Suurpäänlahti
Perimätietoa: Niemi muistuttaa ulkonäöltään ihmisen päätä.

Nimi: Venäjänkaarre
Paikan kuvaus: Rasvangin lahti, joka pistää Suurpään itäsyrjään.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoispuolella on vähäinen niemeke, Venäjänharju.
Perimätietoa: Kertoman mukaan lahden tienoilla on ollut isovihan aikaan suomalaisten ja venäläisten välillä taistelu, jossa venäläiset on lyöty ja vangittu. Venäläisten päällikön kello on viety Pellonpään taloon (Emil Jääkeläinen s.1894, 1970). Venäläiset olivat tulleet sota-aikaan lahden pohjaan, jossa suomalaiset olivat heidät tappaneet. Tarinaa tukee noin 1880-luvulla tehty löydös. Lähellä sijaitsevasta Puutehiekka-nimisestä paikasta on löydetty rantahiekasta vanhanaikainen pistin (Emil Kukkonen s.1899).

Nimi: Puutehiekka
Paikan kuvaus: Rasvangin lahti, joka pistää Suurpäänlahden länsirantaan.
Perimätietoa: Lahdessa on hiekkaranta ja paljon kiviä. Nuottaa vedettäessä nuotta tarttuu helposti kiviin eli puuttaa (Emil Jääskeläinen s.1894, 1969).

Nimi: Sarviniemi
Paikan kuvaus: Rasvankiin pistävä niemi Suurpään tyvellä.
Perimätietoa: Niemen kapea kärkiosa muistuttaa muodoltaan sarvea.

Nimi: Otsa
Rinnakkaisnimi: Ohta
Paikan kuvaus: Apajapaikka Rasvangissa Suurpään edustalla.
Perimätietoa: Suurpää on pään muotoinen ja apaja sijaitsee ikään kuin otsan kohdalla.

Nimi: Saunanalus
Paikan kuvaus: Apajapaikka Rasvangissa Suurpään itärannan lähistöllä.
Perimätietoa: Apajan kohdalla on rannalla kalasauna. Saunasta hieman etelään on ollut aikaisemmin kalasauna, joka on palanut. Sen edustalla on Rasvangissa Vanhan saunan alus -niminen apaja.

Nimi: Punainenmätäs
Paikan kuvaus: Rasvankiin pistävä niemi Suurpään pohjoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen edustalla on Rasvangissa apajapaikka nimeltään Mätäs.
Perimätietoa: Järveltä katseltaessa niemessä näkyy mätäs, jossa kasvaa punaista karhunsammalta.

Nimi: Ruohokaarre
Paikan kuvaus: Rasvangin lahti, joka pistää Suurpään itäsyrjään.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoispuolella on kivikkoinen Ruohoharju. Harjun kohdalla on Rasvangissa Ruohoharju-apaja.
Perimätietoa: Ruoholahdessa kasvaa runsaasti järviruohoa.

Nimi: Selkäkaarre
Paikan kuvaus: Suurpään länsisyrjään pistävä lahti.
Perimätietoa: Selkäkaarre on Suurpään lahdista pohjoisin eli lähimpänä Rasvangin selkäosaa.

Nimi: Voronkaarre
Paikan kuvaus: Suurpään pohjoispäähän pistävä Rasvangin lahti.
Perimätietoa: Kerrotaan, että Pulkkilansaaressa on liikuskellut varas, jota on lähdetty ajamaan takaa. Varkaan jalanjäljet on nähty lahden pehmeässä rantahiekassa. Siitä lähtien lahtea on nimitetty Voronkaarteeksi (Emil Jääskeläinen s.1894, 1970).

Nimi: Luodeniemi
Rinnakkaisnimi: Luvenniemi
Paikan kuvaus: Rasvankiin pistävä niemi Suurpään luoteisosassa.

Nimi: Keskikaarre
Paikan kuvaus: Suurpään itäsyrjän keskikohdalle pistävä Rasvangin lahti.

Nimi: Luha
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Jääskelän tilan maista. Tila sijaitsee Suurpään keskiosassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan kaakkoispuolella on Luhdanlahti, jonka ranta on suota.
Perimätietoa: Tila on erotettu Jääskelästä 1920-luvun lopulla.

Nimi: Luhdanlahti (puheessa Luhanlahti)
Paikan kuvaus: Suurpään itäsyrjän lahti Airosalmen pohjoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suurpään keskiosassa Luha-niminen tila. Lahden koillispuolella Rasvankiin pistävä Luhdanniemi, jota kutsutaan myös Luhdanharjuksi. Niemestä hieman kaakkoon on Luhdansaari, joka on Käpysalon kylän puolella. Saaren ja niemen välillä on Luhdansalmi. Luhdanniemen, Luhdansaaren ja Aironiemen muusta järvestä erottava osa on Luhdanlampi, jonka rinnakkaisnimi on Airolampi. Luhdanlahden luoteispuolella on Suurpään niittyalue, nimeltään Luhdanniitty.

Nimi: Alajoki
Paikan kuvaus: Joki, jonka kautta Haringanlampi ja edelleen Ahveninen laskee Rasvankiin.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ahvenisen ja Haringanlammen välinen laskujoki on nimeltään Yläjoki.

Nimi: Rauniosaari
Paikan kuvaus: Kaksi saarta Airosalmen eteläpäässä; Iso Rauniosaari ja Pieni Rauniosaari. Isosta Rauniosaaresta käytetään yleensä pelkkää Rauniosaari-nimitystä. Iso Rauniosaari sijaitsee Pienen Rauniosaaren pohjoispuolella.
Perimätietoa: Isossa Rauniosaaressa on suuri kiviraunio.

Nimi: Peurakallio
Rinnakkaisnimi: Peurasaari
Paikan kuvaus: Pieni kalliosaari Iisveden pohjoispäässä Aironiemen länsirannan lähistöllä.
Perimätietoa: Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa ilmakuvakartassa on saaresta harvoin käytetty nimitys Peurasaari.

Nimi: Sääskenlahti
Paikan kuvaus: Rasvangin lahti, joka pistää Käpysaaren pohjoisosaan.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden itäpuollelle pistää Sääskinniemi. Lahden eteläpuolella on Aironiemen tilan niitty nimeltään Sääskinniitty. Lähistöllä on sijainnut Sääskenmökki-niminen asumus.

Nimi: Sääskenmökki
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Pohjoistalon maalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mökin ympärillä on Sääskinpelto-niminen peltoalue.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt tulipalossa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. ”Siinä o ollunna paljon siäskijä” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Ahosaari
Rinnakkaisnimi: Heinäsaari.
Paikan kuvaus: Saari Aironimen pohjoispään lähettyvillä Rasvangin eteläosassa.
Perimätietoa: Saaressa on ollut kaskihalme. Aho on nyt metsittynyt.

Nimi: Heinäsaari
Rinnakkaisnimi: Ahosaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin eteläosassa Aironiemen pohjoispään lähistöllä.
Perimätietoa: Saaressa ja varsinkin sen rantaosissa kasvaa runsaasti luonnonheinää.

Nimi: Ellintissit
Rinnakkaisnimi: Ellinsaaret
Paikan kuvaus: Neljä lähekkäistä saarta Rasvangin eteläpäässä. Saariryhmästä käytetään myös nimitystä Ellinsaaret.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Kertoman mukaan saaret muistuttavat muodoiltaan naisen rintoja.

Nimi: Ellisensaaret
Paikan kuvaus: Kaksi lähekkäistä saarta Rasvangin eteläosassa Aironiemen itäpuolella; Iso-Ellinen ja Pieni-Ellinen. Puhuttaessa molemmista saarista yhtä aikaa voidaan käyttää nimitystä Ellisensaaret.
Perimätietoa: Nimien alkuperää ei enää muisteta.

Nimi: Kruununsaari
Rinnakkaisnimi: Nuuvinsaari, Ruunusaari
Paikan kuvaus: Rasvangin eteläpäässä sijaitseva saari.
Perimätietoa: Emil Jääskeläisen kertoman mukaan saaren vanha kansanomainen nimitys on ollut Nuuvinsaari. Saaresta on käytetty myös nimeä Ruununsaari, joka saattaa olla peräisin kartoista, eikä sitä ole ehkä käytetty kansanomaisesti. Saari kuuluu valtiolle. Maanmittaushallituksen laatimassa kartassa vuodelta 1967 saaren nimi on Kruununsaari.

Nimi: Nuuvinsaari
Rinnakkaisnimi: Kruununsaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin eteläosassa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Nuuvinsaaren ja Luhdansaaren välinen salmi on Nuuvinsalmi.
Perimätietoa: Saari kuuluu valtiolle. Nimen on arveltu johtuvan henkilönnimestä Knut (Emil Jääskeläinen, s.1894, 1969). Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa on Nuuvinsaari merkitty Luhdansaaren nimeksi. Emil Jääskeläisen mukaan Nuuvinsaari on saari, joka on kartassa merkitty Kruunusaareksi.

Nimi: Nuuvinsalmi
Paikan kuvaus: Salmi Rasvangin eteläosassa Nuuvinsaaren ja Luhdansaaren välissä.

Nimi: Mehiäissaari
Rinnakkaisnimi: Koukkusaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Rasvangin eteläosassa. Saaren nuorempi rinnakkaisnimitys on Koukkusaari
Perimätietoa: Mehijäinen tarkoittaa mehiläistä.

Nimi: Koukkusaari
Rinnakkaisnimi: Mehiäissaari
Paikan kuvaus: Mehiäissaaren nuorempi rinnakkaisnimi.
Perimätietoa: Saaren lähistöllä on pyydetty koukuilla kalaa.

Nimi: Turpeenniemi
Paikan kuvaus: Rasvankiin pistävä niemi Aironiemen pohjoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen luoteispuolella on Turpeenlahti
Perimätietoa: ”Siinä on turvetta, kun siinä on suo” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969). Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa Turpeenlahti on sijoitettu virheellisesti Turpeenniemen lounaispuolelle.

Nimi: Karjalaisenkaarre
Rinnakkaisnimi: Karjalaisenlahti
Paikan kuvaus: Aironiemen länsiosaan pistävä vähäinen Iisveden lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden itäpuolella, niemen keskipaikkeilla on korkea mäki nimeltään Karjalaisenvuori.
Perimätietoa: Käpysaaressa ja Linnonsaaressa tiedetään asuneen Karjalaisia (Emil Jääskeläinen, s.1894, 1969)

Nimi: Pahkasaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin eteläpäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren ja läheisen Voudinsaaren välinen salmi on nimeltään Pahkasalmi. Salmessa on Pahkasalmenapaja.
Perimätietoa: Saaressa kasvaa koivikkoa. Nimen on arveltu johtuvan koivun pahkasta.

Nimi: Multaluoto
Paikan kuvaus: Vedenalainen luoto Rasvangin selkäosassa. Multaluoto on myös luodon lähistöllä olevan apajan nimi.

Nimi: Selkäluoto
Paikan kuvaus: Suuri luoto ja sen lähistöllä oleva apajapaikka Rasvangin selkäosassa.

Nimi: Toloskivi
Paikan kuvaus: Suuri kivi Rasvangin eteläpäässä.

Nimi: Hoikinsaaret
Paikan kuvaus: Useiden lähekkäisten saarten muodostama saariryhmä Rasvangin eteläosassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saariryhmän pohjoispuolella on Hoikinapaja.
Perimätietoa: Kalastuskunnan on pitänyt pitää puoliaan, kun kalastuskuntien välistä rajaa on vedetty, että ovat saaneet apajan omalle puolelleen.

Nimi: Haasijasaaret
Paikan kuvaus: Useiden saarien muodostama saariryhmä Rasvangin eteläosassa Linnonsaaren luoteispään lähettyvillä, Aironiemen itäpuolella.
Perimätietoa: Aikaisemmin on saarten rantamilta tehty luonnonheinää, joka on kuivatettu haasialla. Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa on virheellinen nimi Haukisaaret.

Nimi: Voudinsaari
Paikan kuvaus: Suurehko saari Rasvangin eteläpäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren eteläpuolella on Voudinapajat.
Perimätietoa: ”Olavillinnal linnavvouti omistanna sen. Se o ollus sev vouvin metästyssuar” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969). Lähistöllä on Linnonsaari. Kertoman mukaan myös sen on omistanut Olavinlinnan vouti.

Nimi: Voudinapajat
Paikan kuvaus: Apajapaikka Voudinsaaren eteläpuolella.

Nimi: Kannassaari
Paikan kuvaus: Suuri saari Rasvangin kaakkoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren länsipuolella on Kannaksenapaja.

Nimi: Pohjoislahti
Paikan kuvaus: Kannassaaren ja Lehtosaaren väliin muodostuva lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden eteläpuolella on Etelälahti.

Nimi: Etelälahti
Paikan kuvaus: Lehtosaaren ja Kannassaaren väliin muodostuva lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoispuolella on Pohjoislahti.

Nimi: Lehtosaari
Paikan kuvaus: Hyvin suuri saari Rasvangin kaakkoispäässä.
Perimätietoa: Saaressa kasvaa lehtimetsää.

Nimi: Tilkinniemi
Paikan kuvaus: Rasvankiin pistävä suuri niemi Linnonsaaren luoteispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen pohjoispuolella on Tilkinsaari.

Nimi: Pienikallio
Paikan kuvaus: Pienehkö kallio kansakoulun luona.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kallion eteläpuolella on korkea Isokallio.

Nimi: Isokallio
Paikan kuvaus: Korkea kallio kansakoulun luona.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kallion pohjoispuolella on Pienikallio.

Nimi: Kärnä
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Nuutilan talon maalla. Kärnä on lohkotila, joka sijaitsee hävinneen mökin paikalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt joskus 1900-luvun alussa. Kärnän tila on lohkaistu Nuutilan talosta 1920-luvulla.

Nimi: Käkkyrämänty
Paikan kuvaus: Vanha mänty Kärnän asuinrakennuksesta vähän pohjoiseen metsän laidassa. Mänty on hyvin oksainen ja mutkikas.

Nimi: Kuusiaidantaus
Paikan kuvaus: Pelto Kärnän asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Pellon vierustalla on kuusiaita.

Nimi: Tienvarsipelto
Paikan kuvaus: Pelto Kärnältä Tialaan johtavan kylätien molemmilla puolilla.

Nimi: Kärnänportti
Paikan kuvaus: Portti Tialan ja Kärnän maiden rajalla kylätiellä.

Nimi: Isolohko
Rinnakkaisnimi: Ranniolaidun, Saunantaus, Kalliolaidun
Paikan kuvaus: Laidunmaa asuinrakennuksesta hieman koilliseen.
Perimätietoa: Alue on isompi kuin tilan Alasaroilla sijaitseva Perälaidun.

Nimi: Rauniolaidun
Rinnakkaisnimi: Isolohko
Paikan kuvaus: Laidunmaa asuinrakennuksesta hieman koilliseen.
Perimätietoa: ”Siinä o isoja kivraanijoeta monta siinä laetumella” (Hellin Blom, s.1922, 1969).

Nimi: Kalliolaidun
Rinnakkaisnimi: Isolohko
Paikan kuvaus: Laidunmaa asuinrakennuksesta hieman koilliseen. Nimi: Saunantauslaidun
Rinnakkaisnimi: Isolohko
Paikan kuvaus: Laidunmaa asuinrakennuksesta hieman koilliseen.
Perimätietoa: Laidun sijaitsee asuinrakennuksesta katsoen saunan takana.

Nimi: Alasuo
Paikan kuvaus: Asuinrakennuksen ja Rasvangin rannan välissä sijaitseva alava metsämaa.

Nimi: Konttikangas
Paikan kuvaus: Kangasmaa Rantiaissuon ja Tiassuon välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kankaan laitamalla on Konttikallio.

Nimi: Suopellot
Paikan kuvaus: Kapea peltoalue Tiassuon vierustalla.

Nimi: Rinnepelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen ja maantien välissä mäenrinteellä.

Nimi: Perälaidun
Paikan kuvaus: Alasaroilla sijaitseva laidunmaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilan asuinrakennuksen lähistöllä on toinen laidunmaa, josta käytetään nimityksiä Rauniolaidun, Saunantauslaidun, Kalliolaidun ja Isolohko.
Perimätietoa: ”Se on tuolla kaavempana” (Helin Blom, s.1922, 1969).

Nimi: Alasarat
Paikan kuvaus: Peltoalue Tiassuon ja asuinrakennuksen välissä.

Nimi: Tiaissuo
Rinnakkaisnimi: Tiaisniitty
Paikan kuvaus: Suo ja viljelyssuo. Viljelyksestä käytetään myös nimeä Tiaisniitty.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suolta Rasvankiin laskee luonnonoja nimeltään Tiaispuro. Rasvankiin pistää vähäinen niemi, jossa on Tiaiskallio. Ennen maantien valmistumista johti Kitulasta Harinkaan kylätie. Tiasniityn kohdalla oli tiellä portti nimeltään Tiaisportti. Kärnan tilan kaakkoispuolella on Tiala-niminen lohkotila.

Nimi: Tiala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Nuutilan talon maasta noin vuonna 1920.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tilasta jonkin matkaa luoteeseen on Rasvankiin pistävä Tiaskallio-niminen kallioniemeke.
Perimätietoa: Itsenäisen Tialan tilan ensimmäinen asukas Eero Tarvainen on muuttanut Ruokolahden kylälle Utrianlahden Votkasta. Hänen veljensä Taavetti on tullut asumaan naapuritaloon Tarvaalaan.

Nimi: Kukkulapelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksesta hieman luoteeseen.
Perimätietoa: Pelto sijaitsee kumpareella.

Nimi: Saunaneduslohko
Paikan kuvaus: Laidunmaa saunan ja asuinrakennuksen välissä.

Nimi: Rantametsä
Paikan kuvaus: Metsämaa Rasvangin rannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Alueen itärannassa on Rantapelto. Rantapellolla on kaksi laidunaluetta nimeltään Rantalohkot. Rantapellon ja Rantametsän välissä on Rantaportti.

Nimi: Riihimetsä
Paikan kuvaus: Metsäalue Tialan asuinrakennuksen luoteispuolella. Metsämaan laitamalla on riihi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Riihen luona on Riihiportti.

Nimi: Uhripuu
Paikan kuvaus: Tialan asuinrakennuksen lähistöllä ollut vanha koivu, joka on hakattu pois.
Perimätietoa: ”Liekköhän siinä joskus uhrattu” (Helvi Tarvainen, s.1919, 1969).

Nimi: Kitula
Paikan kuvaus: Kulmakunta Ruokolahden pohjoispuolella maantien ja Rasvangin rannan välissä. Aikaisemmin alueella oli Nuutilan talon torppia ja mökkejä, jotka yleensä olivat pieniä ja köyhiä. Alueen nykyisetkin tilat ovat pinta-alaltaan melko pieniä. ”Se pientem mökkii elämä kun tahtoo ollas semmosta kitumista” (Helvi Tarvainen, s.1919, 1969).

Nimi: Pohjoislahti
Paikan kuvaus: Ryönänsaaren länsisyrjään pistävä lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahdesta hieman kaakkoon saaren eteläpäähän pistää Etelälahti. Molempien lahtien yhteinen nimitys on Ryönänlahdet.

Nimi: Etelälahti
Paikan kuvaus: Ryönänsaaren eteläpäähän pistävä lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Etelä- ja Pohjoislahtien yhteinen nimitys on Ryönänlahdet.

Nimi: Ryönänsaari
Paikan kuvaus: Suuri saari Rasvangissa Ruokolahden suulla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren ja mantereen välillä on Ryönänsalmi. Saareen pistää kaksi lahtea, Ryönänlahdet, joista saaren eteläsyrjään pistävä lahti on Etelälahti ja länsikupeeseen pistävän lahden nimi on Pohjoislahti.
Perimätietoa: ”Se on semmosta huonoo muata” (Helvi Tarvainen, s.1919, 1969). Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa on saaren nimi virheellisesti Ryönäsaari.

Nimi: Ruokolahti
Paikan kuvaus: Suuri Rasvangin lahti. Ruokolahti on myös Nuutilan talosta melko harvoin käytetty nimitys, jota nykyisin ei enää juuri käytetä, sekä Tervon puolella olevasta Kuivaniemen kylästä ja Sammakontauksen kylästä käytetty kansanomainen nimitys. Ruokolahti on myös vanhan koulupiirin nimitys.
Perimätietoa: ”Siinä kasvaa järviruohoo” (Asko Karhunen, s.1934, 1969). Ruoko tarkoittaa sarakasvia tai ruohoa.

Nimi: Haapasaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin kaakkoisosassa.
Perimätietoa: ”Siinä kasvo isoja huapoja” (Asko Karhunen, s.1934, 1969).

Nimi: Koukkusaari
Paikan kuvaus: Saari Rasvangin kaakkoisosassa.
Perimätietoa: ”Siinä on kaet pietty koukkuja kalampyyvyksinä” (Asko Karhunen, s.1934, 1969).

Nimi: Rantiainen
Rinnakkaisnimi: Rantiaissuo
Paikan kuvaus: Hyvin suuri suoalue, jossa on sekä metsäsuota että viljelyssuota. Viljelyssuosta käytetään myös nimitystä Rantiaisniitty. Suo sijaitsee Ahvenisen eteläpäässä olevan Rantiaislahden eteläpuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Tialasta viljelyssuolle johtaa Rantiaistie. Kouluntiellä niityn laidassa on Rantiasenportti.

Nimi: Niitynpäänsuohaudat
Paikan kuvaus: Useita suohautoja Rantiaisniityn eteläpäässä.

Nimi: Pönkälä
Paikan kuvaus: Mäki, jota kutsutaan myös Pönkälänmäeksi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mäen lounaisreunalla on Pönkälänportti.

Nimi: Palo
Rinnakkaisnimi: Paloreuna
Paikan kuvaus: Metsittynyt kaskimaa Pönkälänmäen eteläreunassa.

Nimi: Kouluntie
Paikan kuvaus: Kitulasta Ahvenisenpäähän johtava kylätie, jonka varrella on (ollut) kansakoulu.

Nimi: Tarvaala
Rinnakkaisnimi: Peltola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Nuutilan talon maasta 1920-luvun alkupuolella. Tilan virallinen nimi on Peltola.
Perimätietoa: Tilan paikalla on ollut aikaisemmin itsenäistymätön Harinka-niminen mökki, jonka leikillinen nimitys on ollut Könnilä. Tilan on aikanaan ostanut Taavetti Tarvainen, hänen veljensä Eero Tarvainen on asunut Tialan tilalla. ”Siinä ol pikkusen peltoo jo valamiiks tehtynä, kun sillä paekalla o ollus se mökki” (Aino Turunen, s.1923, 1969).

Nimi: Könnilä
Rinnakkaisnimi: Harinka
Paikan kuvaus: Mökki, joka on sijainnut nykyisen Tarvaalan talon paikalla, silloin Nuutilan talon maalla.
Perimätietoa: ”Se mökki o ollu niim pien” (Aino Turunen, s.1923, 1969).

Nimi: Rantaharju
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Nuutilan talon maasta 1920-luvulla. Tila sijaitsee Rasvangin rannalla.
Perimätietoa: Aikaisemmin paikalla on ollut itsenäistymätön mökki, jota on kutsuttu Rantamökiksi.

Nimi: Rantamökki
Paikan kuvaus: Mökki Nuutilan talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnnyt 1900-luvun alussa. Mökki on sijainnut Rasvangin rannalla. Nyt mökin paikalla on Rantaharju-niminen lohkotila.

Nimi: Ahola
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Tila, joka on erotettu Peltolan talon maasta vuonna 1951.

Nimi: Aholanluonaolevalohko
Paikan kuvaus: Pelto Aholan tilan lähistöllä. Pelto on nykyisin (vuosi 1969) laitumena.

Nimi: Iloharju
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Kukkolan talon alueesta.
Perimätietoa: Tila sijaitsee harjanteella.

Nimi: Iloharjunlampi
Rinnakkaisnimi: Mäkilampi
Paikan kuvaus: Lampi Lapinmäen pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammen lähettyvillä on Iloharju-niminen tila.

Nimi: Mäkilampi
Rinnakkaisnimi: Iloharjunlampi

Nimi: Tursunmäki
Paikan kuvaus: Mäki Rasvangin rannan lähistöllä sekä mäellä sijaitsevan pellon nimi.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta. Mäki on ollut poikien mäenlaskupaikka.

Nimi: Kukkola
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo
Perimätietoa: Talo on ollut kauan Kukkosten suvun omistuksessa.

Nimi: Kukkolan Pellonpääniitty
Paikan kuvaus: Niitty Kukkolan talon Länkipellon kaakkoispään kaakkoispuolella.

Nimi: Länkipelto
Paikan kuvaus: Pelto Kukkolan asuinrakennuksesta etelään.

Nimi: Tervaselkä
Paikan kuvaus: Kangasselänne Kukkolan asuinrakennuksesta jonkin matkaa koilliseen. Tervaselkä on myös pelto selänteen eteläpäässä.
Perimätietoa: Selänteellä on vanhoja Tervahautoja

Nimi: Kytöniitty
Paikan kuvaus: Niittyalue Kukkolan talosta jonkin matkaa etelään.

Nimi: Nuutila
Rinnakkaisnimi: Karhula
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo. Talon virallinen nimi on Karhula. Joskus talosta saatetaan käyttää Ruokolahti rinnakkaisnimeä.
Perimätietoa: Talo on ollut Knuutisten suvun hallussa. Myöhemmin nimi on muutettu Nuutiseksi. Nykyinen (vuosi 1969) omistaja on Väinö Nuutinen.

Nimi: Rajakallio
Paikan kuvaus: Kallioinen mäki Nuutilan ja Kukkolan talojen rajalla. Rajakallio on myös mäellä sijaitsevan asumuksen nimi.

Nimi: Rajaportti
Paikan kuvaus: Portti kylätiellä Pärttylän ja Lapinkallion talojen rajalla.

Nimi: Lapinmäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mäestä jonkin matkaa etelään on Lapinkallio-niminen talo. Mäen itäpuolella on pieni, pitkulainen järvi nimeltään Lapinjärvi. Järven keskivaiheilla on pieni Lapinsaari. Lapinmäen lounaispuolella on pitkä ja kapea Rasvangin lahti nimeltään Lapinlahti. Lahden rannalla on Pärttylän talon niitty, Lapinlahdenniitty. Niityn laitamalla on Lapinlahdenlähde.
Perimätietoa: ”Siinä ol lappalaesija asunna. Siitä [Lapinmäeltä] ol löövetty luita ja vanahoja haatoja” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Lapinkaivo
Paikan kuvaus: Lappalaisten rakentama kivillä vuorattu, noin neljä metriä syvä kaivo Lapinmäen rinteellä.
Perimätietoa: Lapinmäellä on ollut muinoin lappalaisten kylä. Paikalta on tehty kiviesinelöytöjä. Kun alue oli laitumena 1900-luvun alussa ja lampaat olivat vaarassa pudota kaivoon, täytettiin kaivo Pärttylän isännän pyynnöstä. Kaivon täytti Taavetti Tolonen veljensä kanssa.

Nimi: Karhukivet
Paikan kuvaus: Kiviröykkilö Lapinmäen päällä

Nimi: Piakkamäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki Lapinkallion asuinrakennuksesta jonkin matkaa luoteeseen.

Nimi: Naapurinniemi
Paikan kuvaus: Rasvangin kaakkoispäähän pistävä vähäinen niemi.

Nimi: Kohokallio
Paikan kuvaus: Rasvangin kaakkoispäähän pistävä niemi ja sen kärjessä oleva kallio.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kallion edustalla on Kohoapaja.
Perimätietoa: Kallio on korkea ja sileä. Koho tarkoittaa ongensiimassa tai verkossa olevaa korkinpalasta, jonka tehtävänä on estää ongenkoukkua tai verkkoa vajoamasta pohjaan.

Nimi: Kohoapaja
Paikan kuvaus: Kohokallion edustalla sijaitseva apajapaikka.

Nimi: Pisukka
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Lapinkallion maalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Rasvangissa on mökin kohdalla Pisukka-apaja, Lapinkalliolla Pisukkalato.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön. Mökki on sijainnut Rasvangin rannalla. Mökissä on asunut Armas Tuovinen, jota on kutsuttu köllinimellä Pisukka-Armas. Pisukka on siis mökistä käytetty köllinimi. Pisukka-Armas on ollut hieman omalaatuinen. Mökin virallista nimeä ei enää muisteta. Mies on tehnyt Lapinkallion talolle ladon, jota on kutsuttu Pisukkaladoksi.

Nimi: Pisukka-apaja
Paikan kuvaus: Rasvangissa on Pisukka-Armaan mökin kohdalla sijaitseva apajapaikka.

Nimi: Pohjoisapaja
Paikan kuvaus: Apaja Rasvangin kaakkoispäässä Pisukka-apajan pohjoispuolella.

Nimi: Alapiha
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Lapinkallion talon maalla. Paikalla on nyt Alapihanpellot-niminen peltoalue, joka on metsittynyt.
Perimätietoa: Mökki on sijainnut Piakkamäen alla.

Nimi: Lapinkallio
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo
Perimätietoa: Lähistöllä on useita lappalaisiin viittaavia paikannimiä kuten Lapinjärvi, Lapinmäki ja Lapinlahti. Talon lähiympäristössä on kallioita, kuten Piiniemi, Kohokallio ja Lapinmäki. Nimi: Eteläaho
Paikan kuvaus: Lapinkallion talon työmiehen hävinnyt asunto.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Eteläahon kaakkoispuolella on niittyalue nimeltään Eteläahonalus.
Perimätietoa: Asunto on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt vuonna 1951. Nyt paikalla on samanniminen pelto (vuosi 1969).

Nimi: Mökinpellot
Paikan kuvaus: Peltoalue. Paikalla on ollut aikaisemmin asumus, joka on hävinnyt joskus 1900-luvun alkupuolella.

Nimi: Kettupelto
Paikan kuvaus: Pelto Lapinkallion asuinrakennuksesta vähän matkaa itään päin.
Perimätietoa: ”Siinä pellol luota [metsästä] on kaet löyvetty ketunpesä” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Pajapelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen länsipuolella. Pellon laitamalla on ollut paja.

Nimi: Lehmihaka
Paikan kuvaus: Lehmien laidunmaa asuinrakennuksesta lounaaseen.

Nimi: Navetantauspelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pellon etelälaidassa on navetta, joten pelto on asuinrakennuksesta katsoen navetan takana.

Nimi: Pihapellot
Paikan kuvaus: Asuinrakennuksen eteläpuolella oleva peltoalue.

Nimi: Hevoshaka
Paikan kuvaus: Hevosten laidunmaaksi tarkoitettu alue.

Nimi: Mäkelänalus
Paikan kuvaus: Niittyalue Mäkelän tilan lounaispuolella. Alue on alavaa maata.

Nimi: Pitkätsarat
Paikan kuvaus: Niittyalue Eteläahon itäpuolella.
Perimätietoa: Alue on jaettu sarkoihin pitkittäissuunnassa.

Nimi: Saarekepelto
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Pelto Mäkelänalus-nimisen niityn eteläpuolella. Pelto on nykyisin metsittynyt (vuosi 1969).
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: ”Se tek semmosen suarekkeem metän keskelle” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Mehiläislato
Paikan kuvaus: Lato Pitkiensarkojen pohjoispäässä.
Perimätietoa: Ladossa on ollut mehiläispesä.

Nimi: Tiinelato
Paikan kuvaus: Lato Pitkilläsaroilla.
Perimätietoa: ”Se kum pakattiih heinijä oekeen tääteen niin se ol ku oes ollunna tiineenä” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Jämpäkkilato
Paikan kuvaus: Lato Pitkiensarkojen eteläpäässä.
Perimätietoa: ”Siinä [Pitkilläsaroilla] oj jämpäkki, Einar ollunna töessä” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969). Jämpäkki-Einari on Einar Korhonen nimisen miehen köllinimi. Hänellä on ollut jankkaava puhetyyli.

Nimi: Haukiniemi
Paikan kuvaus: Lapinlahden suuhun pistävä niemi.
Perimätietoa: ”Siinä niemen kuppeella oh haavin kutupaekka” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Mustinlahti
Paikan kuvaus: Pieni Rasvangin lahdeke Lapinlahden länsipuolella.

Nimi: Lapinlahti
Paikan kuvaus: Rasvangin lahti Lapinmäen alla.

Nimi: Kellolahti
Paikan kuvaus: Rasvangin kaakkoispäähän pistävän, kapea Kelloniemen itäpuolella avautuva lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen edustalla Rasvangissa on Kelloniemen apaja.
Perimätietoa: ”Siinä kum pietääl lehmijä niin kellot kuuluu sieltä” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Kelloniemen apaja
Paikan kuvaus: Kelloniemen edustalla sijaitseva apajapaikka.

Nimi: Savilahti
Paikan kuvaus: Vähäinen lahti Rasvangin kaakkoispäässä.
Perimätietoa: ”Siinä on savpohja. Siinä o ollut tiilruukki” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Hirviluodonapaja
Paikan kuvaus: Linnonsalmen pohjoispäässä sijaitsevan Hirviluodon lähellä sijaitseva apajapaikka.

Nimi: Liippaluoto
Paikan kuvaus: Vedenalainen luoto Rasvangissa Kohokallion eteläpuolella.
Perimätietoa: Luoto on hyvin kivinen.

Nimi: Otinlahti
Paikan kuvaus: Lahti Rasvangin kaakkoispäässä Linnonsalmen pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden eteläpuolella on Otinniemi.

Nimi: Sammiolahti
Paikan kuvaus: Lahti Hirvijärvessä Karttulan pitäjän rajalla. Sammiolahti on myös lahden rannalla oleva niitty, josta osa ulottuu Karttulan pitäjän puolelle.

Nimi: Viitala
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on alunperin ollu Ahvenisenpään torppa.
Perimätietoa: Torpan iäksi on arveltu lähes 100 vuotta (vuosi 1968). Tila sijaitsee suuren Soidinsuon lähellä. Siitä vähän etelään on Viitaharju-niminen pikkutila. Molempien tilojen nimet selittyvät suon läheisyydestä.

Nimi: Tönö
Rinnakkaisnimi: Viitala
Paikan kuvaus: Viitalan pikkutilan vanhempi nimi, jota vieläkin joskus käytetään.
Perimätietoa: ”Siinä ol [aikaisemmin] asuntona semmonen pikkinen, kallellaan oleva tönö” (Jaakko Koskivuori, s.1903, 1968)

Nimi: Nurkkala
Rinnakkaisnimi: Rajamökki
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on lohkaistu Salon maasta.
Perimätietoa: Tila on noin 45 vuotta vanha (vuosi 1968). Tila sijaitsee aivn lähellä Karttulan pitäjän rajaa. Tila on ollut Salon maiden nurkkapalsta.

Nimi: Salo
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on arveltu satoja vuosia vanhaksi (vuosi 1968).
Perimätietoa: Talon länsi- ja eteläpuolella on laajat metsäsalot.

Nimi: Rannanposkiniitty
Paikan kuvaus: Suurehko niittyalue, joka ulottuu lähelle Hirvijärven rantaa.

Nimi: Rantakangas
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea kangaskaistale Hirvijärven rannalla.

Nimi: Maantientauspelto
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Pelto Salon talosta koilliseen maantien vastakkaisella puolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa:

Nimi: Kettuniitty
Paikan kuvaus: Kaksi niittyä, Iso Kettuniitty ja Pieni Kettuniitty. Mikäli tarkoitetaan molempia, voidaan käyttää pelkkää Kettuniitty-nimitystä.
Perimätietoa: Niityillä ja niitä ympäröivässä metsässä liikuskelee runsaasti kettuja, joita on aikaisemmin paljon pyydystetty.

Nimi: Kangasniitty
Paikan kuvaus: Niitty Ison Kettuniityn eteläpuolella. Niityn länsi- ja itäpuolella on kangasmetsää.

Nimi: Viitaharju
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on alunperin ollut Ahvenisenpään talon torppa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on Viitala-niminen tila.
Perimätietoa: Tila on arvelujen mukaan lähes 100 vuotta vanha (vuosi 1968). Tila sijaitsee suuren Soidinsuon itäpuolella pienellä harjanteella.

Nimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on erotettu Pärttylän talon maasta 1950-luvun alkupuolella.
Perimätietoa: Tila sijaitsee kuusimetsän keskellä.

Nimi: Suonhäntä
Paikan kuvaus: Metsäsuon eteläpää

Nimi: Pärttylä
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo
Perimätietoa: 1800-luvun loppupuolella talossa on asunut Bertil Karhunen. Bertil-nimen kansanomainen nimi on Pärtty.

Nimi: Mattilanniitty
Paikan kuvaus: Viljelysmaa Lapinjärven pohjoispään pohjoisrannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn laitamalla on Mattilanlähde.

Nimi: Ahopelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen itäpuolella.
Perimätietoa: ”Se ol ahona [ennen pellon raivaamista] ” (Asko Karhunen, s.1934, 1969).

Nimi: Lokkolanniitty
Paikan kuvaus: Metsittynyt niitty Lapinjärven luoteispuolella.

Nimi: Luodekorpi
Paikan kuvaus: Niitty Lapinjärven luoteisrannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityn pohjoispuolella on metsittynyt Luodekorvenaho.
Perimätietoa: Niityn ympäristössä on korpimetsää.

Nimi: Harakkaviita
Paikan kuvaus: Suoalue Karttulan pitäjän rajan lähistöllä.

Nimi: Ihalanlato
Paikan kuvaus: Lato Pärttylän asuinrakennuksen eteläpuolella.
Perimätietoa: Ladon on tehnyt Ihalainen-niminen mies.

Nimi: Purolato
Paikan kuvaus: Lato Lapinjärveen laskevan luonnonojan varrella.

Nimi: Mikkola
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Pärttylän talon maalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellolta hieman etelään on metsittynyt Mikkolanniitty.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt vuosisadan vaihteen tienoilla. Mökin paikalla on Mikkolanpelto, joka on nykyään metsittynyt (vuosi 1969).

Nimi: Mikkolaniitty
Paikan kuvaus: Metsittynyt niitty Pärttylän maalla.

Nimi: Mäkelä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Pärttylän tilan maasta 1950-luvun alkupuolella.
Perimätietoa: Tila sijaitsee metsäkumpareella.

Nimi: Hiekkoinmökki
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Pärttylän talon maalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellon liepeellä on metsittynyt Hiekkoenaho.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1930-luvulla. Nykyisin mökin paikalla on Hiekkainpelto. ”Oekeestaan kaet se pitäs hiekkoempelto sem mökim mukkaam, mutta nykyjään sitä sanotaah hiekkaempelloks” (Asko Karhunen, s.1934, 1696).

Nimi: Malikaarre
Paikan kuvaus: Pienehkö lahti Lapinjärven itäosassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden eteläpuolella on Karttulan pitäjän puolella Maliniemi.

Nimi: Viitoinmäki
Paikan kuvaus: Mäki Lapinjärven itäpuolella lähellä Karttulan pitäjän rajaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mäen koillispuolella on metsittynyt Viitoinniityt-niminen niittyalue. Mäki ja niittyalue kuuluvat Pärttylän talosta perintöosuutena erotettuun maa-alueesee, jonka nimi on Viitamäki. Myös Viitoinmäestä käytetään nykyisin usein rinnakkaisnimeä Viitamäki.
Perimätietoa: ”Siinä [Viitoinmäen] ympärillä on niinku enempi semmosta viitamuata” (Asko Karhunen, s.1934, 1969).

Nimi: Lapinsaari
Paikan kuvaus: Lapinjärven keskellä oleva pieni saari.

Nimi: Raatoharju
Paikan kuvaus: Metsäharjanne Piilahden ja Sammakkolammen välissä.
Perimätietoa: ”Liekkö siitä ruatoja löyvetty” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Lieteniemi
Paikan kuvaus: Niemen kärkiosa, joka kuuluu virallisesti Tervoon, mutta liittyy alueellisesti Suonenjoen Rieponlahteen.

Nimi: Johdekallio
Paikan kuvaus: Iisveteen pistävä vähäinen niemi Lieteniemen luoteispäässä.
Perimätietoa: Niemessä on kallio. ”Virmaan puolelta kuluki aeta Iisvein puolelle ja jatku siitä kallijolta juohteena järvee. Se aeta erotti niemen kären muusta niemestä” (Veikko Heikkinen, s. 1920, 1969).

Nimi: Suontaus
Paikan kuvaus: Asumus, joka on alunperin ollut Lieteniemen talon työmiehen asunto.
Perimätietoa: Talon on rakennettu vuonna 1927 ja yhdistetty Lieteniemen taloon vuonna 1951. Asumus sijaitsee metsäsuon laitamalla ja Lieteniemen talosta katsoen suon takana.

Nimi: Petrola
Rinnakkaisnimi: Pellonpää
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on erotettu Lieteniemen tilan alueesta vuonna 1948. Tilan virallinen nimi on Pellonpää.
Perimätietoa: Tila on perustettu Lieteniemen talon Eteläpellon päähän. Tilan omistavat Heikki Petrolan perilliset.

Nimi: Kumpulahti
Paikan kuvaus: Lieteniemen pohjoispäähän pistävä lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden itäpuolella on Kumpuniemi.
Perimätietoa: ”Siinä laher rannalla on semmonen pien kumpareen tapanen” (Veikko Heikkinen, s.1920, 1966).

Nimi: Suonlaita
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea viljelyssuo asuinrakennuksesta kaakkoon.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon lounaispuolella on metsäsuo. Metsäsuon kaakkoispään laitamalla on pitkulainen pelto nimeltään Suonpää. Metsäsuon länsipuolella on Suontaus-niminen hävinnyt asumus.

Nimi: Lieteniemi
Paikan kuvaus: Pitäjän eteläosassa sijaitseva suuri niemi, joka erottaa Virmaan ja Iisveden toisistaan. Lieteniemi tarkoitta myös niemen kärjessä sijaitsevaa kantataloa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen ja Käpysaaren välinen kapea salmi on Lietesalmi, jonka rinnakkaisnimi on Hiekkasalmi. Niemen pohjoisosassa on korkea Lietemäki. Mäen länsipuolella on Iisveteen pistävä niemi nimeltään Lietehiekka, jonka rinnakkaisnimi on Hiekkaniemi. Niemen pohjoispuolella on Lietehiekanlahti. Lietemäen eteläpuolella on Lietteensuo, joka on aikaisemmin ollut osaksi viljelty, mutta nykyään suo metsittynyt.
Perimätietoa: ”Se ranta ol lietteinen kun siinä niemessä on se suo” (Veikko Heikkinen, s.1920, 1969). Lieteniemen talo on kertoman mukaan satoja vuosia vanha (vuosi 1969).

Nimi: Pohjukka
Paikan kuvaus: Niitty asuinrakennuksesta jonkin matkaa etelään metsäsuon reunalla.
Perimätietoa: ”Se on semmosessa pohjukassa siinä suon takana” (Veikko Heikkinen, s.1920, 1969).

Nimi: Uudisraivio
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen luoteispuolella.
Perimätietoa: Pelto on raivattu viljelykseen myöhemmin kuin muut pellot.

Nimi: Myllynkanta
Paikan kuvaus: Kiviraunio asuinrakennuksesta vähän etelään.
Perimätietoa: Aikaisemmin paikalla on ollut tuulimylly.

Nimi: Pitkäniitty
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Pitkä ja kapea niitty Lieteniemen itärannalla.

Nimi: Penttisenmäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki Lieteniemessä.

Nimi: Salmensuu
Rinnakkaisnimi: Kankaanlaita
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on alunperin ollut Lieteniemen talon työmiehen asunto. Tilan aikaisempi nimitys on Kankaanlaita.
Perimätietoa: Tila on rakennettu tiettävästi 1800-luvun puolivälin tienoilla. Tila sijaitsee Lietesalmen suun lähistöllä.

Nimi: Purala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Lietenimen talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun puolivälin tienoilla. Tilalla on aikaisemmin asunut Purasia.

Nimi: Riihipaakale
Paikan kuvaus: Pelto Puralan asuinrakennuksen eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon laidassa on ollut aikaisemmin riihi.

Nimi: Pitkälahti
Paikan kuvaus: Pitkänomainen ja kapea lahti, joka pistää Käpysaaren länsisyrjään.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoispuolella on Pitkänlahdenniemi, jonka rinnakkaisnimi on Lammaskohonniemi.

Nimi: Lammaskohonniemi
Rinnakkaisnimi: Pitkänlahdenniemi
Paikan kuvaus: Iisveden pohjoispäähän pistävä vähäinen niemi Käpysaaren länsiosassa.

Nimi: Pöydänpää
Paikan kuvaus: Kaksi Ärminkallion edustalla olevaa apajaa; Iso Pöydänpää ja Pieni Pöydänpää.
Perimätietoa: Apajista saatetaan joskus käyttää pelkkää Pöydänpää-nimitystä, mutta yleensä puhutaan Isosta ja Pienestä Pöydänpäästä. Apajat sijaitsevat Ärminkallion pohjoispään lähistöllä. Kallio on hyvin sileä. ”Se on sillee kun pöytälaata” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Kaarreapaja
Paikan kuvaus: Apaja Iisveden pohjoispäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Apaja sijaitsee Ärminkallion eteläpuolella olevan vähäisen lahden kohdalla.

Nimi: Ärmi
Rinnakkaisnimi: Ärminkallio, Ärminniemi
Paikan kuvaus: Iisveteen pistävä kallioniemi, josta käytetään myös nimitystä Ärminkallio tai Ärminniemi.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta. Ärminkallio on kokoontumispaikka, kuten Uiperonkalliokin. Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa on Ärminkallio nimetty virheellisesti Ärmänkallioksi.

Nimi: Kankaanalus
Paikan kuvaus: Kaksi Iisveden pohjoispäässä lähekkäin sijaitsevaa apajaa; Iso Kankaanalus ja Pieni Kankaanalus. Apajista voidaan käyttää pelkkää Kankaanalus-nimitystä, mutta yleensä puhutaan Isosta ja Pienestä Kankaanalusesta.
Perimätietoa: Apajat sijaitsevat Käpysaaren länsirannan lähistöllä. Saaren länsiosa on enimmäkseen kangasmaata.

Nimi: Iso Kankaanalus
Paikan kuvaus: Apaja Iisveden pohjoispäässä Käpysaaren länsirannan lähistöllä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Apajan pohjoispuolella on Pieni Kankaanalus-niminen apaja.

Nimi: Käpyniemi, Käpyniemen apaja
Paikan kuvaus: Käpysaaren niemi ja sen lounaisrannan edustalla oleva apajapaikka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Käpysaaren lounaisosaan pistävä lahti on nimeltään Käpylahti. Käpyniemen kärjestä jonkin matkaa kaakkoon on pieni Käpyluoto-niminen saari. Saaren eteläpuolella on Käpyluodon apaja.
Perimätietoa: ”Siinä kun kasvaa havupuita niin tottapa siinä on käpyjäkkii” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969).

Nimi: Käpyluoto
Paikan kuvaus: Pieni saari Käpyniemen kaakkoispuolella.

Nimi: Käpyluodon apaja
Paikan kuvaus: Apajapaikka Käpyluodon eteläpuolella

Nimi: Häyryapaja
Paikan kuvaus: Apajapaikka Rasvanginsta Käpysaaren itäosaan pistävässä Häyrynlahdessa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden suulla on kaksi pienehköä saarta, Häyrynsaaret. Lahdesta hieman etelään on Pohjoistalon viljelys nimeltään Häyrynsuo eli Häyrynniitty. Niityn halki virtaa Häyrynlahteen laskeva luonnonoja nimeltään Häyrynpuro, joka saa alkunsa Hevossuolta. Lahden länsirannalla on Aironiemen tilan Häyrynpelto.

Nimi: Häyrynniitty
Rinnakkaisnimi: Häyrynsuo
Paikan kuvaus: Viljelty pelto Käpysaaressa Häyrynlahden eteläpuolella.

Nimi: Häyrynpuro
Paikan kuvaus: Hevossuolta Häyrynniityn halki Häyrynlahteen virtaava luonnonoja.

Nimi: Häyrynpelto
Paikan kuvaus: Aironiemen tilaan kuuluva pelto Häyrylahden länsirannalla.

Nimi: Herrasenkallio
Paikan kuvaus: Iisveden pohjoispäässä sijaitsevan Herrasenlahden jyrkkä kallioseinämä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Herrasenlahden eteläpuolella on suurehko Herrasenniemi. Käpysaaressa lahden itärannalla on korkea Herrasenvuori. Herrasenkallion seinämän edustalla on Herrasensyvä-niminen syvänne. Syvänteen lähistöllä on Herrasenapaja.
Perimätietoa: Nykyisin ei enää muisteta seudulla asuneen ketään Herranen-nimistä.

Nimi: Herrasensyvä
Paikan kuvaus: Iisveden pohjoispäässä sijaitsevan Herrasenlahden kallioseinämän edustalla oleva syvänne.

Nimi: Hietalahden apaja
Paikan kuvaus: Käpysalon pohjoispäässä sijaitsevan Iisveden Hietalahden apajapaikka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Hietalahden eteläpuolelle pistää Hietaniemi.
Perimätietoa: Lahden ja niemen ranta on hiekkaperäistä maata.

Nimi: Hietaniemi
Paikan kuvaus: Käpysalon pohjoispäässä sijaitsevan Iisveden Hietalahden eteläpuolinen nimi.
Perimätietoa: Lahden ja niemen ranta on hiekkaperäistä maata.

Nimi: Rutkansuo
Rinnakkaisnimi: Rutka
Paikan kuvaus: Metsäsuo Käpysaaren keskiosassa. Suosta käytetään myös lyhempää nimitystä Rutka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suolta Iisveden Sammakkolahteen laskee luonnonoja nimeltään Rutkaoja. Rutkansuon ja Hevossuon välissä on kangasmaata, jota kutsutaan Rutkankankaaksi. Rutkansuon eteläpäässä on useita mutahautoja joiden nimi on Rutkanhaudat.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan siitä, että suo on hyvin huonoa ja kivistä maata.

Nimi: Rutkaoja
Paikan kuvaus: Rutkasuolta Iisveden Sammakkolahteen laskeva luonnonoja.

Nimi: Rutkankangas
Paikan kuvaus: Rutkansuon ja Hevossuon välinen kangasmaa.

Nimi: Rutkanhaudat
Paikan kuvaus: Mutahautoja Rutkansuon eteläpäässä

Nimi: Vetelinmökki
Paikan kuvaus: Hävinnyt mökki Pohjoistalon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla. Nykyisin paikalla on Pohjoistalon pelto nimeltään Vetelinpelto. Mökissä on asunut seppä Veteli.

Nimi: Isolato
Paikan kuvaus: Suuri, kaksiosainen lato. Lato sijaitsee pellolla, jonka nimitys on Isonladonpelto.

Nimi: Nuotioniemi
Paikan kuvaus: Iisveteen pistävä niemi Käpysaaren eteläosassa.
Perimätietoa: ”Siinä om pietty nuotijota” (Eino Raatikaine, s.1909, 1969).

Nimi: Sammakkolahti
Paikan kuvaus: Käpysaaren lounaiskulmaan pistävä Iisveden lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoisrannalla on Hannolan talon pelto, nimeltään Sammakkolahdenpelto.
Perimätietoa: ”Se ranta on semmosta matalata että sammakot kuttoo siinä” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Hannola
Rinnakkaisnimi: Kaisala, Hanno
Paikan kuvaus: Vanha kantatalo, jonka aikaisempi nimi on Kaisala. Kansanomaisesti käytetään yleisesti lyhempää muotoa Hanno.
Perimätietoa: Talossa on ollut Kaisa-niminen emäntä.

Nimi: Navetanaluspelto
Paikan kuvaus: Pelto Hannolan asuinrakennuksesta länteen.
Perimätietoa: Pelto on alavaa maata. Pellon laitamalla on talon navetta.

Nimi: Rovonsaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Iisveden Sammakkolahdessa.
Perimätietoa: Kertoman mukaa Hannolan taloon on tullut venäläisiä sotilaita, jotka ovat surmanneet talon asukkaat ja haudanneet ruumiit Rovonsaareen. Venäläisten johtaja on ollut nimeltään Rovo (Eino Raatikainen, 1909, 1969). Tarinaa on kerrottu myös toisinpäin. Talon emäntä on ollut venäläisten sotilaiden tullessa kirnuamassa. Sotilaat ovat jättäneet aseet ulos ja ruvenneet syömään käsin lattialla olleita luita. Joku on tullut ulkopuolelta, ottanut aseen ja tappanut venäläiset. Venäläiset on haudattu saareen. Haudat ovat yhä nähtävissä.

Nimi: Hannolan Pellonalusapaja
Paikan kuvaus: Apaja Iisveden Sammakkolahdessa. Apaja sijaitsee Hannolan talolle kuuluvan Sammakkolahdenpellon eteläpuolella.

Nimi: Pikonniemi
Paikan kuvaus: Rasvangin eteläpäähän pistävä niemi Käpysaaressa.
Perimätietoa: Pikko-sanaa on käytetty lampaita kutsuttaessa kutsumanimenä.

Nimi: Salinsaari, Salinsaarenapaja
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Läntänlahden suulla Rasvangin eteläpäässä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren lähistöllä on Salinsaarenapaja.
Perimätietoa: Sali tarkoittaa maalaistalon vierashuoneena käytettyä suurta huonetta. Nimi on ilmeisesti kuitenkin peräisin riistan ansapyyntiin liittyneen sadin-sanan vanhasta muodosta.

Nimi: Kangassaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Rasvangin eteläpäässä.
Perimätietoa: Saari on kangasmaata.

Nimi: Murakonlahti
Paikan kuvaus: Linnosaaren luoteispäähän pistävä lahti.

Nimi: Läntälahti, Läntänapaja
Paikan kuvaus: Linnonsaaren luoteispäähän pistävä Rasvangin lahti ja saaren pohjoispuolella sijaitseva apajapaikka.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.

Nimi: Linnonsaari
Paikan kuvaus: Suuri saari, joka on Rasvangin ja Virmaan rajana.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren itärannalla on Linnonranta-niminen tila. Saaren ja Piiniemen välinen salmi on nimeltään Linnonsalmi, joka ulottuu Sammakontauksen kylän puolelle. Linnonsaaren kaakkoispäässä on Linnonpää-niminen niemi.
Perimätietoa: ”Tämä o ollu olavillinnav vouvin metästysalue. Tämän nimikii alumperi ol ollul linnansuar” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969)

Nimi: Linnonpää
Paikan kuvaus: Linnonsaaren kaakkoispäässä sijaitseva niemi.

Nimi: Siltasalmi
Paikan kuvaus: Käpysaaren ja Linnonsaaren välinen salmi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Salmen rannalla on Käpysaaressa korpimetsää, jota kutsutaan Siltasalmenkorveksi.
Perimätietoa: Salmen yli johtaa nykyisin maantiesilta. Aikaisemmin, kun maantiesiltaa ei viel ollut, johti salmen yli puu- tai kivisilta.

Nimi: Siltasalmenkorpi
Paikan kuvaus: Käpysaaren metsäalue Siltasalmen rannalla
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Siltasalmi, Korvenalusapaja

Nimi: Kangasvalkama
Paikan kuvaus: Käpysaaren itäsyrjään pistävä lahti Siltasalmen eteläpäässä.

Nimi: Haudansuo
Paikan kuvaus: Suo ja viljelyssuo, jotka sijaitsevat notkelmassa, jota kangasmaat ympäröivät. Suo on siis ikään kuin haudassa.

Nimi: Hevossuo
Paikan kuvaus: Suo ja viljelyssuo Käpysaaren keskiosassa.
Perimätietoa: Kerrotaan, että suohon on uponnut ja hukkunut hevonen.

Nimi: Mertasaari
Paikan kuvaus: Pienehkö saari Virmasveden luoteispäässä Siltasalmen eteläosassa.
Perimätietoa: Saaren ympärillä on pyydetty merroilla kaloja.

Nimi: Korvenalusapaja
Paikan kuvaus: Apaja Siltasalmessa Käpysaaren itärannan lähistöllä.
Perimätietoa: Saaressa on korpimetsää apajan kohdalla.

Nimi: Kivilahti
Paikan kuvaus: Kahden Käpysaaren eteläkärjessä sijaitsevan niemen, Ison Kiviniemen ja Pienen Kiviniemen välinen lahti.

Nimi: Iso Kiviniemi
Paikan kuvaus: Virmaan luoteiskulmaan pistävä niemi Käpysaaren eteläkärjessä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen länsipuolella on Pieni Kiviniemi. Ellei molemmista niemistä puhuta erikseen, niistä käytetään yhteisesti Kiviniemi-nimitystä, jolloin yleensä tarkoitetaan koko Lietesalmen itä- ja kaakkoispuolella olevaa Käpysaaren eteläpäätä.

Nimi: Pieni Kiviniemi
Paikan kuvaus: Virmaan luoteiskulmaan pistävä Käpysaaren eteläisin kärki.
Perimätietoa: Kiviniemien maasto on kivistä.

Nimi: Hiekkasalmenkallio

Nimi: Hiekkasalmen apajat
Paikan kuvaus: Hiekkasalmen eteläpäässä on kaksi apajaa, nimeltään Hiekkasalmen ”eteläsuu”-apajat.

Nimi: Hiekkasalmi
Paikan kuvaus: Lieteniemen talon entinen työmiehen asunto.
Perimätietoa: Salmen Lieteniemen puoleinen ranta on hiekkaranta. Asunto on sijainnut Lieteniemessä Hiekkasalmen rannalla. Asunto on rakennettu 1800-luvun puolivälin tienoilla ja hävinnyt noin vuonna 1950. Asumus on ollut itsenäistymätön.

Nimi: Vanhanlahdensaari
Paikan kuvaus: Saari Käpysaaren kaakkoiskulmaan pistävässä Virmaan lahdessa.
Perimätietoa: Aikaisemmin Hiekkakaarteesta on johtanut tie Vanhanlahden rantaan.

Nimi: Vallantie
Paikan kuvaus: Linnonsaaren Hiekkakaarteesta Vanhanlahden rantaan johtava tie.
Perimätietoa: Nykyisin saareen johtaa maantie, joten Vallantietä ei enää käytetä.

Nimi: Vanhanlahdensaarenapaja
Paikan kuvaus: Apajapaikka Vanhanlahdensaaren luona.

Nimi: Vanhanlahdenniitty
Paikan kuvaus: Hannolan talon niitty.

Nimi: Vesterilä
Paikan kuvaus: Alunperin vanha kantatalo, joka on pakkohuutokaupassa liitetty Rantalan tilaan.
Perimätietoa: Pakkohuutokauppa on ollut vuonna 1924. Tuolloin Rantalasta tuli päätila, josta Vesterilä erotettiin lohkotilaksi. ”Ei siinä minun muisti aekana ouk kettääv Vesteristä ollu” (Eino Raatikainen, s.1909, 1966).

Nimi: Rantala
Paikan kuvaus: Tila, joka on alunperin ollut Vesterilän talon torppa. Rantala sijaitsee Linnonsalmen rannalla.
Perimätietoa: Vesterilä liitettiin Rantalaan vuonna 1924 pakkohuutokaupassa. Tuolloin Rantalasta tuli päätila ja Vesterilä erotettiin Rantalasta lohkotilaksi.

Nimi: Lähdeniitty
Paikan kuvaus: Suuri niittyalue Rantalan asuinrakennuksesta jonkin matkaa lounaaseen.
Perimätietoa: Niityn pohjoispuolella on lähde. Niityllä on ollut mökki, jonka kivessä on ollut vuosiluku, jonka joku isäntä on kiveen hakannut. Kertoman mukaan talon isäntä on kyntänyt juhannuksen aikaan yöllä niityllä ja nähnyt kuolleen isänsä.

Nimi: Portinposki
Paikan kuvaus: Lähdeniityn itäreuna.
Perimätietoa: Niityn lähellä on portti.

Nimi: Pyykkiranta
Paikan kuvaus: Linnonsalmen rantaa
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähistöllä on myös Kala- ja Saunaranta.
Perimätietoa: Rannalla on Rantalan talon pyykinpesupaikka.

Nimi: Mökinranta
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Apaja Linnonsalmessa Rantalan Pyykkirannan kohdalla.
Perimätietoa: ”Siinä sen kohalla rannalla on pyykkimökki” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969). Mökillä tarkoitetaan paitsi pientä asumusta myös yleensä pientä rakennusta.

Nimi: Kalaranta
Paikan kuvaus: Linnonsalmen rantaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kalarannan luoteispuolella on Pyykkiranta ja kaakkoispuolella on Saunaranta. Lähellä on myös Mökinranta-apaja.
Perimätietoa: Rannalla on vaja, jossa säilytetään talon verkkoja ja muita kalastusvälineitä.

Nimi: Peltoniemi
Paikan kuvaus: Linnonsalmeen pistävä niemi Tulilahden kaakkoispuolella.
Perimätietoa: Niemessä on pelto.

Nimi: Viirikangas
Paikan kuvaus: Kangas Tulilahden länsipuolella.

Nimi: Harjupelto
Paikan kuvaus: Pelto asumisrakennuksen kaakkoispuolella.
Perimätietoa: Pelto on harjanteella.

Nimi: Pohjoispohjukka
Paikan kuvaus: Lähdeniityn luoteisnurkka.

Nimi: Kekkola
Paikan kuvaus: Pieni asumus, joka on alunperin ollut Vesterilän talon torppa.
Perimätietoa: Asumus on hävinnyt 1940-luvun loppupuolella. ”Siinä asu alakujaan Kekkosija” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969).

Nimi: Kekkolanapajat
Paikan kuvaus: Kaksi apajaa Linnonsalmen pohjoispäässä Kekkola-nimisen tilan kohdalla.

Nimi: Luodeniitty
Paikan kuvaus: Suurehko niittyalue Vesterilän asuinrakennuksen luoteispuolella.

Nimi: Vihavala
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Pohjoistalon torppa.
Perimätietoa: Olettamusten mukaan torppa on ainakin 100 vuotta vanha (vuosi 1969). Tilan omistajan sukunimi on ollut Vihavainen.

Nimi: Riihiaho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho Vihavalan asuinrakennuksesta hieman luoteeseen.
Perimätietoa: Ahon laitamalla on ollut tilan riihi.

Nimi: Kivisilmä
Paikan kuvaus: Niitty Vihavalan tilasta jonkin matkaa länteen.
Perimätietoa: Niitty on hyvin kivinen. ”Se om melekeempä avosilimee louhua” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Yläpelto
Paikan kuvaus: Pelto Vihavalan asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Pelto sijaitsee kumpareella. Asuinrakennuksen itäpuolella on Alapelto.

Nimi: Alapelto
Paikan kuvaus: Pelto Vihavalan asuinrakennuksen itäpuolella.
Perimätietoa: Pelto on alavaa maata. Asuinrakennuksen länsipuolella on Yläpelto.

Nimi: Hanhiaho
Paikan kuvaus: Mökki Pohjoistalon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1800-luvun loppupuolella. Mökissä on asunut Hanhisia.

Nimi: Soidinsuo
Paikan kuvaus: Metsäsuo ja viljelyssuo.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suon vierustalla on Soidinsuonkangas.
Perimätietoa: ”Metot on siinä soetimella” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969).

Nimi: Vauhkonen
Paikan kuvaus: Kaksi Linnonsaaren länsiosassa sijaitsevaa niittyä; Ylä-Vauhkonen ja Ala-Vauhkonen.
Perimätietoa: Niityt kuuluvat kahdelle eri tilalle. Molempien tilojen omassa piirissä saatetaan omaa niittyä nimittää pelkäksi Vauhkoseksi. Ilmeisesti nimet pohjautuvat johonkin Vauhkonen-nimiseen henkilöön, vaikka seudun nykyiset asukkaat eivät muista lähiympäristössä asuneen tämän nimistä ihmistä.

Nimi: Ylä-Vauhkonen
Paikan kuvaus: Niitty Linnonsaaren länsiosassa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niityltä jonkin matkaa lounaaseen on toinen niitty, nimeltään Ala-Vauhkonen.
Perimätietoa: Talon oman väen keskuudessa saatetaan käyttää pelkkää Vauhkonen-nimitystä. Niitty on ylävämpää maata kuin Ala-Vauhkonen. ”Sittä se ov vielä pohjosempana [kuin Ala-Vauhkonen] ja sillä laella niinku ylempänä” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969).

Nimi: Ala-Vauhkonen
Paikan kuvaus: Niitty Linnonsaaressa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Ylä-Vauhkonen.

Nimi: Repokangas
Paikan kuvaus: Kangas Linnonsaaren keskiosassa.
Perimätietoa: Kankaalta on löydetty ketunpesä.

Nimi: Kekkola
Paikan kuvaus: Mökki Vesterilän talon maalla.
Perimätietoa: Mökki on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1860-luvulla. Nykyisin paikalla on Rantalan niitty, nimeltä Kekkolanniitty. ”Siinä o asunna joku Kekkonej joka kuul olleej jonniillaenem poppamies elikkä noeta” (Matti Pursiainen, s.1924, 1969). Mökissä on asunut Kustu Kekkonen

Nimi: Kukkosaho
Paikan kuvaus: Metsittynyt aho Linnonsaaren keskiosassa.
Perimätietoa: Aho on ollut Linnonrannassa asuneiden Kukkosten kaskimaana.

Nimi: Rannanposkiapaja
Paikan kuvaus: Apajapaikka Virmasveden luoteispäässä Luotoperän rannan edustalla.

Nimi: Pienetsaaret
Paikan kuvaus: Kaksi hyvin pientä saarta Virmansveden luoteispäässä.
Perimätietoa: Metsähallitus on ostanut saaret Hannolan talolta vuonna 1935.

Nimi: Paratiisi
Rinnakkaisnimi: Kustaavan mökki
Paikan kuvaus: Hannolan talon työmiehen asunto.
Perimätietoa: Asumus on ollut itsenäistymätön ja hävinnyt 1930-luvun puolivälin tienoilla. Asumus on ollut hyvin pieni. Nimi on ollut pilkkanimitys. Kertoman mukaan mökissä on asunut paljon villejä poikia. Isäntä on heiluttanut pitkää piiskaa tuvassa. Piiska on mennyt pitkin seiniä, eikä isännän ole tarvinnut juosta poikien perässä.

Nimi: Luotoperä
Rinnakkaisnimi: Lepikko
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Hannolan talon torppa. Tilan virallinen nimi on Lepikko.
Perimätietoa: Torppa on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun alussa. ”Kaet se [nimi] tulloo kun tämä on niin kivinen paekka” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Lepikko
Rinnakkaisnimi: Luotoperä
Paikan kuvaus: Luotoperän tilan virallinen nimi.
Perimätietoa: Tilan alueella kasvaa runsaasti leppiä.

Nimi: Kuarnakappale
Paikan kuvaus: Pelto Luotoperän asuinrakennuksen pohjoispuolella.
Perimätietoa: ”Se on suoraan tuonnek kuarnapohjosta kohi” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969). Kuarnapohjoinen tarkoittaa pohjoista ilmansuuntaa. Yleensä vesistöt ja muutkin maastokohdat ovat luoteis-kaakko-suunnassa. Kansanomaisessa puheessa ei kuitenkaan käytetä kovinkaan paljon väli-ilmansuuntien nimityksiä. Pohjoinen tarkoittaa siis usein itse aisassa luodetta ja etelä vastaavasti kaakkoa. Jos halutaan puhua todellisesta pohjoisesta, käytetään nimitystä kaarnapohjoinen ja vastaavasti todellisesta etelästä nimitystä korkeaetelä. Nimitys kaarnapohjoinen johtuu siitä, että puun kaarna pohjoispuolella puuta on paksumpi kuin muualla. Korkeaetelä taas tarkoittaa sitä ilmansuuntaa, jossa aurinko on korkeimmillaan.

Nimi: Väliniitty
Paikan kuvaus: Niitty asuinrakennuksesta jonkin matkaa koilliseen.
Perimätietoa: Niitty sijaitsee mäkien välissä.

Nimi: Miekkakallio
Paikan kuvaus: Korkea kallio Virmasveden rannalla Linnonsaaren luoteiskulmassa.
Perimätietoa: ”Siitä ol löyvetty vanaha sotamiekka ison kive alta. Nyt se miekka on kuopijossa musejossa” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Korpiniitty
Paikan kuvaus: Niitty Luotoperän asuinrakennuksen itäpuolella.
Perimätietoa: ”Se on korven keskellä” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Eteläkappale
Paikan kuvaus: Pelto Luotoperän asuinrakennuksn eteläpuolella.

Nimi: Puolipäiväkappale
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: ”Siinä kohi o aarinko puolessa päevässä” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Tallintauspelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksesta luoteeseen.
Perimätietoa: Pellon laitamalla on talli, joten pelto on asuinrakennuksesta katsottuna tallin takana.

Nimi: Muikkuluoto
Paikan kuvaus: Luoto Virmaan luoteispäässä.
Perimätietoa: Luodon liepeellä on Muikkuluodonapaja. ”Siinä on muikkuapaja”(Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Harjuapaja
Paikan kuvaus: Apaja Virmaan luoteispäässä Linnonsaaren lähistöllä.
Perimätietoa: Rannalla on harjanne apajan kohdalla.

Nimi: Laaniapaja
Rinnakkaisnimi: Kustaanapaja
Paikan kuvaus: Apaja Virmaan luoteispäässä Linnonsaaren länsirannan tuntumassa.
Perimätietoa: Apajan kohdalla rannalla on tukkilaaneja. Apajan lähettyvillä niemessä on mökki, jossa on asunut Kustaava.

Nimi: Valtionmaa
Paikan kuvaus: Suurehko metsämaa, joka käsittää Linnonsaaren kaakkoisosan.
Perimätietoa: Valtio on ostanut maa-alueen Hannolan talosta vuonna 1935.

Nimi: Kivensilmä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin ollut Hannolan talon työmiehen asunto.
Perimätietoa: Tila on perustettu 1800-luvun loppupuolella. Tilaan on liitetty valtion maasta erotettu lisäalue 1940-luvun loppupuolella. Tilan alue on hyvin kivistä maata.

Nimi: Lepinsalmenapaja
Paikan kuvaus: Lepiniemen ja Pitkänsaaren välinen salmi on Lepinsalmi, jossa sijaitsee Lepinsalmenapaja.

Nimi: Lepinlahdenapaja
Paikan kuvaus: Lepinniemen luoteispuolelle pistää Virmaan lahti nimeltään Lepinlahti, jonka suulla on Lepinlahdenapaja.

Nimi: Lepinkangas
Paikan kuvaus: Linnonsaaren eteläisin kärki on nimeltään Lepinniemi. Sen itärannalla on Lepinkangas.
Perimätietoa: ”Siinä niemessä kasvaa lepikkoo” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lepiniemen ja Pitkänsaaren välinen salmi on Lepinsalmi, jossa on Lepinsalmenapaja. Niemen luoteispuolelle pistää Virmaan lahti nimeltään Lepinlahti, jonka suulla on Lepinlahdenapaja. Lepinkankaan vieressä on pieni Lepinniitty.

Nimi: Lepinniitty
Paikan kuvaus: lepinlahden itäpuolella, Lepinkankaan vieressä sijaitseva pieni niitty.

Nimi: Rajalahti
Paikan kuvaus: Linnonsaaren eteläpäähän pistävä Virmasveden lahti.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden länispuolella on Rajaniemi.
Perimätietoa: Luotoperän tilan ja Metsähallituksen omistaman maa-alueen raja on Rajalahdessa. Metsähallituksen metsäalue on alunperin ollut Hannolan talon maata.

Nimi: Pitkälahti
Paikan kuvaus: Virmasveden lahti, joka pistää Lepiniemen ja Rajaniemen väliin.

Nimi: Retvonniemi
Paikan kuvaus: Linnonsaaren pohjoisin kärki, joka pistää Rasvangin eteläpäähän.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemessä on metsäsuo nimeltä Retvonkorpi. Niemestä jonkin matkaa koilliseen on Rasvagissa Retvonluoto. Maanmittaushallituksen vuonna 1967 laatimassa kartassa nimi on virheellisesti Rätvänluoto
Perimätietoa: Alue on hyvin kivistä ja huonopohjaista maata.

Nimi: Kierinniemi, Kierinniemen apaja
Paikan kuvaus: Linnonsalmeen pistävä pitkä ja kapea niemi ja sen edustalla Linnonsalmessa sijaitseva apajapaikka.
Perimätietoa: Niemen kärkosa on pitkä ja mutkainen. Niemi on kierrettävä Tulilahteen soudettaessa.

Nimi: Keinäsenlahti
Paikan kuvaus: Loivasti kaartava Linnonsalmen lahti, joka pistää Rapakkoniemen ja Kierinniemen väliin.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden edustalla on Keinäsenapaja.
Perimätietoa: Tietämän mukaan joku Keinänen-niminen mies on kalastellut lahden tienoilla.

Nimi: Tulilahti
Paikan kuvaus: Kaksi lahtea Linnonsalmessa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Eteläisimmän lahden rannalla on Rantalan talon niitty nimeltään Tulilahdenniitty.
Perimätietoa: Lahden sijaitsevat Linnonsalmeen pistävän kaksiosaisen niemen (Rapakonniemi ja Kieriniemi) molemmilla puolilla.

Nimi: Soukanniemi
Paikan kuvaus: Käpysaaren koillisrantaan pistävän Soukanlahden koillispuolella oleva niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden rannalla on Rantalan talon niittyalue nimeltään Soukka tai Soukanniitty.

Nimi: Soukanniitty
Rinnakkaisnimi: Soukka
Paikan kuvaus: Soukanlahden rannalla oleva niittyalue.

Nimi: Rapakkoniemi, Rapakonapaja
Paikan kuvaus: Linnonsalmen pohjoispäähän pistävä niemi Linnonsaaren koillisosassa ja sen edustalla Linnonsalmessa sijaitseva apajapaikka.
Perimätietoa: ”Se [Rapakkoniemi] on semmonen kivikkoene” (Matti Puranen, s.1924, 1969).

Nimi: Savonsyvä
Paikan kuvaus: Syvänne Linnonsalmessa, apajapaikan nimi.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei tiedetä.

Nimi: Luodonkärki
Paikan kuvaus: Apaja Linnonsalmessa Savonsyvän pohjoispuolella.
Perimätietoa: Apajan luona on vedenalainen luoto.

Nimi: Linnonranta
Rinnakkaisnimi: Iso-Kukkola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin Hannolan tilan torppa. Tilan aikaisempi nimitys on ollut Iso-Kukkola. Tila sijaitsee Linnonsalmen eteläpään rannanlla Linnonsaaressa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu kertoman mukaan 1800-luvun loppupuolella.

Nimi: Kukkola
Rinnakkaisnimi: Hiekkakaarre, Pieni-Kukkola
Paikan kuvaus: Kaksi tilaa; Iso-Kukkola ja Pieni-Kukkola. Ison-Kukkolan nimi on nykyisin Linnnonranta ja Pienen-Kukkolan virallinen nimi on Hiekkakaarre.
Perimätietoa: Kun Ison-Kukkolan nimi muutettiin Linnonrannaksi, alettiin Pientä-Kukkolaa kutsua pelkäksi Kukkolaksi.

Nimi: Iso-Kukkola
Rinnakkaisnimi: Linnonranta
Paikan kuvaus: Linnonrannan tilan aikaisempi nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisen Hiekkakaarteen tilan aikaisempi nimi on ollut Pieni-Kukkola.
Perimätietoa: Tilan aikaisemmat omistajat ovat olleet Kukkosia.

Nimi: Luodepelto
Paikan kuvaus: Pelto Linnonrannan asuinrakennuksen luoteispuoella.

Nimi: Lähdeniitty
Paikan kuvaus: Niitty Linnonrannan asuinrakennuksesta jonkin matkaa länteen.
Perimätietoa: Niityllä on lähde.

Nimi: Hiekkakaarre
Rinnakkaisnimi: Pieni-Kukkola, Kukkola
Paikan kuvaus: Linnonsalmen lahti, joka pistää Linnonsaaren itäsyrjään. Hiekkakaarre on myös Kukkolan tilan virallinen nimi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden pohjoispuolelle pistää Hiekkaniemi. Niemessä on Hiekkakangas.

Nimi: Pieni-Kukkola
Rinnakkaisnimi: Hiekkakaarre, Kukkola
Paikan kuvaus: Hiekkakaarteen tilan aikaisempi nimitys.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisen Linnonrannan tilan aikaisempi nimitys on Iso-Kukkola.
Perimätietoa: Nykyisin Hiekkakaarteen tilan kansanomaisena rinnakkaisnimenä käytetään Kukkola-nimitystä.

Nimi: Taavetinniitty
Paikan kuvaus: Viljelysmaa asuinrakennuksesta hieman länteen.
Perimätietoa: Hiekkakaarteen tilan aikaisempi omistaja on ollut Taavetti Kukkonen, joka on raivannut viljelyksen itse.

Nimi: Pasipelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen eteläpuolella.
Perimätietoa: Pellon vierustalla on vesihauta.

Nimi: Hukkaviita
Paikan kuvaus: Hävinnyt pikkutila, joka on alunperin ollut Pohjoistalon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1800-luvun loppupuolella ja sen on hävinnyt 1960-luvun alkpuolella. Tila sijaitsee suon laidalla.

Nimi: Kankaanalusapaja
Paikan kuvaus: Apajapaikka Linnonsalmessa Hiekkakankaan edustalla.

Nimi: Korpela
Paikan kuvaus: Pikkutila, joka on alunperin ollut Hannolan talon torppa.
Perimätietoa: Tilan ympäristössä kasvaa korpimetsää.

Nimi: Korvenlähde
Paikan kuvaus: Korpelan tilan asuinrakennuksen lähistöllä sijaitseva lähde.

Nimi: Lajunlahti, Lajunlahden apaja
Paikan kuvaus: Suuri, Linnonsaaren kaakkoispäähän pistävä lahti ja siinä sijaitseva apajapaikka.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden suulla on pieni Lajunsaari. Lahdesta hieman pohjoiseen on Linnonrannan tilan pelto nimeltään Lajunpelto.

Nimi: Korpilahti
Paikan kuvaus: Virmaaseen Linnonsaaren eteläpäässä pistävän Korpiniemen länsipuolella oleva lahti.
Perimätietoa: Linnonsaaren eteläpäässä on laajahko metsäsuo, joka ulottuu Korpiniemeen saakka.

Nimi: Rovastinsaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Virmasveden luoteispäässä Pitkänsaaren pohjoispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Kerrotaan, että Pieksämäen rovasti on ennen yöpynyt saaressa (Eino Raatikainen s.1909, 1969).

Nimi: Rapoluoto
Paikan kuvaus: Luoto Virmaan luoteispäässä Kääriönsaaren pohjoispään itäpuolella.
Perimätietoa: Luoto on hyvin kivinen.

Nimi: Kääriönsaari, Kääriön apaja
Paikan kuvaus: Suuri saari Virmaan luoteispäässä ja sen länsipuolella sijaitseva apajapaikka.
Perimätietoa: Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa taloudellisessa kartassa saari on virheellisesti nimetty Käävänsaareksi.

Nimi: Juurikanniemi
Paikan kuvaus: Virmaan pohjoispäähän pistävä suuri niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemen edustalla on neljä apajaa nimeltään Juurikan apajat, joita kutsutaan myös Juurikanniemen apajiksi.
Perimätietoa: ”Niem on semmosta mehtämuata ja siin om puihij juurija” (Eino Raatikainen, s.1909, 1969).

Nimi: Vehkapuro
Paikan kuvaus: Sammakkolammesta Syystämönlampeen laskeva luonnonoja, joka on Tervon ja Karttulan pitäjien rajana.
Perimätietoa: ”Siinä kasvaa vehkoja” (Kaija Nuutinen, s.1930, 1969).

Nimi: Syystämönlampi
Paikan kuvaus: Lahti Linnonsalmen kaakkoispäässä. Lahden suulla on saaria, jotka erottavat lahden muusta järvestä ikään kuin lammiksi.