|
Korosmäki, © Maanmittauslaitos, lupa nro PSAVO/018/2007 |
|
Nimi: Salmi-Valkeinen
Paikan kuvaus: Pieni ja kapea järvi, josta suuri osa on Maaningan pitäjän puolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven luoteispuolella on pieni Tuppi-Valkeinen-niminen järvi ja Maaningan pitäjän puolella on pitkulainen Mäki-Valkeinen. Salmi-Valkeisesta Honkalahteen laskee Valkeisenpuro.
Perimätietoa: ”Se on ku salami siinä Tuppivalakeisej ja Honkasev välissä” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968).
Paikan kuvaus: Pieni ja kapea järvi, josta suuri osa on Maaningan pitäjän puolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven luoteispuolella on pieni Tuppi-Valkeinen-niminen järvi ja Maaningan pitäjän puolella on pitkulainen Mäki-Valkeinen. Salmi-Valkeisesta Honkalahteen laskee Valkeisenpuro.
Perimätietoa: ”Se on ku salami siinä Tuppivalakeisej ja Honkasev välissä” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968).
Nimi: Tuppi-Valkeinen
Paikan kuvaus: Pieni ja kapea järvi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven kaakkoispuolella on toinen järvi nimeltään Salmi-Valkeinen. Maaningan pitäjän Kurolanlahden kylän puolella on järvi nimeltään Mäki-Valkeinen. Suuressa Korosjärvessä on Tuppilahti-niminen lahti, jonka rannalla on samanniminen kantatalo.
Perimätietoa: ”Se [Tuppi-Valkeinen] on pitkä ja kappee kun tuppi” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968).
Paikan kuvaus: Pieni ja kapea järvi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven kaakkoispuolella on toinen järvi nimeltään Salmi-Valkeinen. Maaningan pitäjän Kurolanlahden kylän puolella on järvi nimeltään Mäki-Valkeinen. Suuressa Korosjärvessä on Tuppilahti-niminen lahti, jonka rannalla on samanniminen kantatalo.
Perimätietoa: ”Se [Tuppi-Valkeinen] on pitkä ja kappee kun tuppi” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968).
Nimi: Valkeisenpuro
Paikan kuvaus: Salmi-Valkeisesta Honkalahteen laskeva puro.
Paikan kuvaus: Salmi-Valkeisesta Honkalahteen laskeva puro.
Nimi: Nuottiniemi
Paikan kuvaus: Suureen Korosjärveen pistävä suurehko niemi, jossa on Syrjälän talon nuottakota.
Paikan kuvaus: Suureen Korosjärveen pistävä suurehko niemi, jossa on Syrjälän talon nuottakota.
Nimi: Iso Vääränlampi
Paikan kuvaus: Kahdesta Talluksen itäosassa sijaitsevasta Vääränlammista suurempi ja eteläisempi. Molemmista lammista puhuttaessa käytetään nimeä Vääränlammit.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammen pohjoispuolella on pienempi lampi, Pieni Vääränlampi.
Paikan kuvaus: Kahdesta Talluksen itäosassa sijaitsevasta Vääränlammista suurempi ja eteläisempi. Molemmista lammista puhuttaessa käytetään nimeä Vääränlammit.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammen pohjoispuolella on pienempi lampi, Pieni Vääränlampi.
Nimi: Pieni Vääränlampi
Paikan kuvaus: Hyvin pieni lampi, jonka eteläpuolella on vähän suurempi Iso Vääränlampi.
Paikan kuvaus: Hyvin pieni lampi, jonka eteläpuolella on vähän suurempi Iso Vääränlampi.
Nimi: Koros
Paikan kuvaus: Kaksi järveä, Suuri-Koros ja Pieni-Koros. Järvistä käytetään myös nimeä Korosjärvi. Suuresta-Koroksesta käytetään yleensä nimeä Koros, ellei sekaantumisen vaaraa ole.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suuren-Koroksen pohjoispäässä on kaksi saarta, Koroksensaaret (Iso-Koroksensaari ja Pieni-Koroksensaari). Suuren-Koroksen pohjoispäässä olevan Pohjoislahden rannalla on Korospää-niminen kantatalo ja Pienen-Koroksen rannalla on kaksi kantataloa, Korosmäki ja Korosranta. Korosmäki sijaitsee samannimisellä mäellä. Suuren-Koroksen itärannalla on laaja valtion omistama metsäalue, Korosmäenvaltionpuisto, jota yleensä sanotaan lyhyemmin nimellä Valtionpuisto.
Nimi: Suuri-Koros
Rinnakkaisnimi: Suurkorosjärvi
Paikan kuvaus: Suuri järvi Talluksen itäosassa, josta käytetään myös nimeä Suurkorosjärvi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suuresta-Koroksesta käytetään yleensä nimeä Koros, mutta Pienestä-Koroksesta ei sitä yksinään voida käyttää.
Nimi: Pieni Koroksensaari
Paikan kuvaus: Korosjärven pohjoispäässä olevasta kahdesta Koroksensaaresta pienempi ja eteläisempi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren pohjoispuolella on hieman suurempi saari, Suuri Koroksensaari. Molemmista saarista yhtenä kokonaisuutena puhuttaessa käytetään nimeä Koroksensaaret.
Paikan kuvaus: Kaksi järveä, Suuri-Koros ja Pieni-Koros. Järvistä käytetään myös nimeä Korosjärvi. Suuresta-Koroksesta käytetään yleensä nimeä Koros, ellei sekaantumisen vaaraa ole.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suuren-Koroksen pohjoispäässä on kaksi saarta, Koroksensaaret (Iso-Koroksensaari ja Pieni-Koroksensaari). Suuren-Koroksen pohjoispäässä olevan Pohjoislahden rannalla on Korospää-niminen kantatalo ja Pienen-Koroksen rannalla on kaksi kantataloa, Korosmäki ja Korosranta. Korosmäki sijaitsee samannimisellä mäellä. Suuren-Koroksen itärannalla on laaja valtion omistama metsäalue, Korosmäenvaltionpuisto, jota yleensä sanotaan lyhyemmin nimellä Valtionpuisto.
Nimi: Suuri-Koros
Rinnakkaisnimi: Suurkorosjärvi
Paikan kuvaus: Suuri järvi Talluksen itäosassa, josta käytetään myös nimeä Suurkorosjärvi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Suuresta-Koroksesta käytetään yleensä nimeä Koros, mutta Pienestä-Koroksesta ei sitä yksinään voida käyttää.
Nimi: Pieni Koroksensaari
Paikan kuvaus: Korosjärven pohjoispäässä olevasta kahdesta Koroksensaaresta pienempi ja eteläisempi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saaren pohjoispuolella on hieman suurempi saari, Suuri Koroksensaari. Molemmista saarista yhtenä kokonaisuutena puhuttaessa käytetään nimeä Koroksensaaret.
Nimi: Korosranta
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka sijaitsee Pienen Korosjärven länsirannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähettyvillä on Korosmäki-niminen talo. Korosjoen rannalla on myös Koroskoski-niminen tila ja Suuren Korosjärven pohjoispään länsirannalla on Korospää-niminen talo.
Perimätietoa: Talo on arvelujen mukaan lähes 300 vuotta vanha (vuosi 1968).
Nimi: Luodeniityt
Paikan kuvaus: Useita niittyjä käsittävä niittyalue Korosrannan talon luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niittyalueella on Luvenniitynlato.
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka sijaitsee Pienen Korosjärven länsirannalla.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lähettyvillä on Korosmäki-niminen talo. Korosjoen rannalla on myös Koroskoski-niminen tila ja Suuren Korosjärven pohjoispään länsirannalla on Korospää-niminen talo.
Perimätietoa: Talo on arvelujen mukaan lähes 300 vuotta vanha (vuosi 1968).
Nimi: Luodeniityt
Paikan kuvaus: Useita niittyjä käsittävä niittyalue Korosrannan talon luoteispuolella.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niittyalueella on Luvenniitynlato.
Nimi: Korosmäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki Pienen Korosjärven lähettyvillä. Korosmäki on myös mäen liepeellä oleva samanniminen kantatalo.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pienen Korosjärven länsirannalla on Korosranta-niminen talo, Korosjoen rannalla on Koroskoski-niminen lohkotila sekä Suuren Korosjärven luoteisrannalla on Korospää-niminen talo.
Perimätietoa: Talo on olettamusten mukaan ainakin 250 vuotta vanha (vuosi 1968).
Nimi: Kujalato
Paikan kuvaus: Lato Korosmäen talon navettarakennuksen yhteydessä.
Perimätietoa: Ladon ja navetan väliin jää kapea ”kuja”, jossa on katto, mutta ei seiniä.
Nimi: Vasikkapömpeli
Paikan kuvaus: Vasikoiden nukkumispaikaksi tehty katos, joka sijaitsee talon pohjoispuolella olevan vasikoille aidatun laidunmaan laidassa.
Paikan kuvaus: Korkea mäki Pienen Korosjärven lähettyvillä. Korosmäki on myös mäen liepeellä oleva samanniminen kantatalo.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pienen Korosjärven länsirannalla on Korosranta-niminen talo, Korosjoen rannalla on Koroskoski-niminen lohkotila sekä Suuren Korosjärven luoteisrannalla on Korospää-niminen talo.
Perimätietoa: Talo on olettamusten mukaan ainakin 250 vuotta vanha (vuosi 1968).
Nimi: Kujalato
Paikan kuvaus: Lato Korosmäen talon navettarakennuksen yhteydessä.
Perimätietoa: Ladon ja navetan väliin jää kapea ”kuja”, jossa on katto, mutta ei seiniä.
Nimi: Vasikkapömpeli
Paikan kuvaus: Vasikoiden nukkumispaikaksi tehty katos, joka sijaitsee talon pohjoispuolella olevan vasikoille aidatun laidunmaan laidassa.
Nimi: Myllymäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki Korosjoen rannalla.
Perimätietoa: Joessa on tällä kohden ollut mylly.
Paikan kuvaus: Korkea mäki Korosjoen rannalla.
Perimätietoa: Joessa on tällä kohden ollut mylly.
Nimi: Uusisuo
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Suuren-Koroksen etelärantamalla. Uusisuo on myös suon lähettyvillä maantien vastakkaisella puolella oleva asumus.
Perimätietoa: Viljelys on raivattu joskus 1940-luvulla. Mökki on rakennettu vuonna 1954. Talon aikaisempi nimi oli Orisuo.
Nimi: Orisuo
Rinnakkaisnimi:Uusisuo
Paikan kuvaus: Uusisuo-nimisen talon aikaisempi nimi, jota ei enää kansanomaisesti käytetä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mökistä jonkin matkaa itään on Orilampi-niminen pieni lampi ja sen ympärillä on metsäsuo nimeltä Orisuo.
Paikan kuvaus: Viljelyssuo Suuren-Koroksen etelärantamalla. Uusisuo on myös suon lähettyvillä maantien vastakkaisella puolella oleva asumus.
Perimätietoa: Viljelys on raivattu joskus 1940-luvulla. Mökki on rakennettu vuonna 1954. Talon aikaisempi nimi oli Orisuo.
Nimi: Orisuo
Rinnakkaisnimi:Uusisuo
Paikan kuvaus: Uusisuo-nimisen talon aikaisempi nimi, jota ei enää kansanomaisesti käytetä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mökistä jonkin matkaa itään on Orilampi-niminen pieni lampi ja sen ympärillä on metsäsuo nimeltä Orisuo.
Nimi: Honkanen
Rinnakkaisnimi: Honkajärvi
Paikan kuvaus: Kapea ja pitkulainen järvi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Honkasesta Haukijärveen laskee luonnonoja, Honkajoki.
Perimätietoa: ”Ne seovut siinä [järven ympäristössä] ov valtijo entistä mehtämuata ja siinä kasvaa hyvin suurija ja ikivanahoja honkija” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968). Järvestä käytetään joskus nimeä Honkjärvi, joka on kuitenkin harvinainen. Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa taloudellisessa kartassa on järven nimeksi merkitty Raja-Valkeinen, joka on seudun asukkaille täysin tuntematon.
Rinnakkaisnimi: Honkajärvi
Paikan kuvaus: Kapea ja pitkulainen järvi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Honkasesta Haukijärveen laskee luonnonoja, Honkajoki.
Perimätietoa: ”Ne seovut siinä [järven ympäristössä] ov valtijo entistä mehtämuata ja siinä kasvaa hyvin suurija ja ikivanahoja honkija” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968). Järvestä käytetään joskus nimeä Honkjärvi, joka on kuitenkin harvinainen. Maanmittaushallituksen vuonna 1944 laatimassa taloudellisessa kartassa on järven nimeksi merkitty Raja-Valkeinen, joka on seudun asukkaille täysin tuntematon.
Nimi: Etelälahti
Paikan kuvaus: Honkasen eteläpäässä oleva lahti, joka pistää lähelle maantietä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saman järven pohjoispäässä on Pohjoislahti.
Paikan kuvaus: Honkasen eteläpäässä oleva lahti, joka pistää lähelle maantietä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Saman järven pohjoispäässä on Pohjoislahti.
Nimi: Karhupuro
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka laskee metsäsuolta Haukijärveen. Karhupuro on myös puron varrella sijaitseva mökki, joka on rakennettu 1930-luvun alkupuolella.
Perimätietoa: ”Siinä purol luona on tapettu karhu [joskus vuosisadan alussa] (Edla Ovaskainen, s. 1885, 1968).
Paikan kuvaus: Luonnonoja, joka laskee metsäsuolta Haukijärveen. Karhupuro on myös puron varrella sijaitseva mökki, joka on rakennettu 1930-luvun alkupuolella.
Perimätietoa: ”Siinä purol luona on tapettu karhu [joskus vuosisadan alussa] (Edla Ovaskainen, s. 1885, 1968).
Nimi: Vipuharju
Paikan kuvaus: Kantatalo
Perimätietoa: Kertoman mukaan talo on satoja vuosia vanha (vuosi 1968). Talo sijaitsee harjulla, jossa on aikaisemmin asustanut runsaasti riistaa, etenkin lintuja, joita on pyydystetty vivuilla. Nykyisin harju on kokonaan raivattu viljelykselle. Vipu on pyydys, joka valmistetaan taivuttamalla kasvava puu maahan ja kiinnittämällä ansa sen latvaan. Kun eläin astuu ansaan, sinkoaa latva ylös ja eläin kuristuu.
Nimi: Rantalato
Paikan kuvaus: Lato Vipuharjun talon itäpuolella Meijerinlahden rannalla.
Nimi: Jokivarrenniitty
Paikan kuvaus: Niitty Asumaisenpuron kaakkoispään varrella.
Perimätietoa: Niityn kaakkoispää ulottuu lähelle maantietä.
Nimi: Riihikallio
Paikan kuvaus: Laakea kallio Vipuharjun talon eteläpuolella. Talon riihi on rakennettu kalliolle.
Paikan kuvaus: Kantatalo
Perimätietoa: Kertoman mukaan talo on satoja vuosia vanha (vuosi 1968). Talo sijaitsee harjulla, jossa on aikaisemmin asustanut runsaasti riistaa, etenkin lintuja, joita on pyydystetty vivuilla. Nykyisin harju on kokonaan raivattu viljelykselle. Vipu on pyydys, joka valmistetaan taivuttamalla kasvava puu maahan ja kiinnittämällä ansa sen latvaan. Kun eläin astuu ansaan, sinkoaa latva ylös ja eläin kuristuu.
Nimi: Rantalato
Paikan kuvaus: Lato Vipuharjun talon itäpuolella Meijerinlahden rannalla.
Nimi: Jokivarrenniitty
Paikan kuvaus: Niitty Asumaisenpuron kaakkoispään varrella.
Perimätietoa: Niityn kaakkoispää ulottuu lähelle maantietä.
Nimi: Riihikallio
Paikan kuvaus: Laakea kallio Vipuharjun talon eteläpuolella. Talon riihi on rakennettu kalliolle.
Nimi: Meijerinlahti
Rinnakkaisnimi: Pohjoislahti, Harjunlahti
Paikan kuvaus: Suuri lahti Liesjärven pohjoispäässä. Meijerinlahti on yleisin lahdesta käytetty nimitys.
Perimätietoa: Lahden itärannalla on aikaisemmin ollut meijeri, joka on hävinnyt 1950-luvun alkupuolella.
Nimi: Harjunlahti
Rinnakkaisnimi: Meijerinlahti, Pohjoislahti
Paikan kuvaus: Nimi on melko nuori ja harvinaisempi kuin muut rinnakkaisnimet. Nimeä käyttävät yleensä vain lähiympäristön asukkaat.
Perimätietoa: Lahden länsirannalla on korkea harjanne, jonka päällä on Vipuharju-niminen talo.
Nimi: Lahdenpohja
Paikan kuvaus: Mökki Liesjärven pohjoispäässä olevan Meijerilahden rannalla maantien pohjoispuolella, Asumaisenpuron länsipuolella.
Perimätietoa: Mökki on erotettu Vipuharjun talon maasta perintöosuutena ja rakennettu 1940-luvulla. Mökissä on toiminut pieni meijeri.
Rinnakkaisnimi: Pohjoislahti, Harjunlahti
Paikan kuvaus: Suuri lahti Liesjärven pohjoispäässä. Meijerinlahti on yleisin lahdesta käytetty nimitys.
Perimätietoa: Lahden itärannalla on aikaisemmin ollut meijeri, joka on hävinnyt 1950-luvun alkupuolella.
Nimi: Harjunlahti
Rinnakkaisnimi: Meijerinlahti, Pohjoislahti
Paikan kuvaus: Nimi on melko nuori ja harvinaisempi kuin muut rinnakkaisnimet. Nimeä käyttävät yleensä vain lähiympäristön asukkaat.
Perimätietoa: Lahden länsirannalla on korkea harjanne, jonka päällä on Vipuharju-niminen talo.
Nimi: Lahdenpohja
Paikan kuvaus: Mökki Liesjärven pohjoispäässä olevan Meijerilahden rannalla maantien pohjoispuolella, Asumaisenpuron länsipuolella.
Perimätietoa: Mökki on erotettu Vipuharjun talon maasta perintöosuutena ja rakennettu 1940-luvulla. Mökissä on toiminut pieni meijeri.
Nimi: Hangaslahti
Paikan kuvaus: Liesjärven pohjoispäässä oleva suurehko lahti. Hangaslahti on myös lahden lähettyvillä sijaitseva kantatalo.
Perimätietoa: Talo on kertoman mukaan satoja vuosia vanha (vuosi 1968). Nimen alkuperää ei enää muisteta.
Nimi: Vilja-aitta
Paikan kuvaus: Aitta Hangaslahden asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Aitassa säilytetään jauhamatonta viljaa.
Nimi: Aittopelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen lounaispuolella.
Perimätietoa: Pellon laitamilla sijaitsevat talon aitat.
Nimi: Mäkilato
Paikan kuvaus: Lato asuinrakennuksen eteläpuolella pienellä mäennyppylällä.
Paikan kuvaus: Liesjärven pohjoispäässä oleva suurehko lahti. Hangaslahti on myös lahden lähettyvillä sijaitseva kantatalo.
Perimätietoa: Talo on kertoman mukaan satoja vuosia vanha (vuosi 1968). Nimen alkuperää ei enää muisteta.
Nimi: Vilja-aitta
Paikan kuvaus: Aitta Hangaslahden asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Aitassa säilytetään jauhamatonta viljaa.
Nimi: Aittopelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen lounaispuolella.
Perimätietoa: Pellon laitamilla sijaitsevat talon aitat.
Nimi: Mäkilato
Paikan kuvaus: Lato asuinrakennuksen eteläpuolella pienellä mäennyppylällä.
Nimi: Pylkkö
Rinnakkaisnimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Talo, joka on erotettu perintöosuutena Kosken talon maasta. Talon virallinen nimi on Kuusela.
Perimätietoa: Talo on lähes 70 vuotta vanha (vuosi 1968). Talon omistaa Pylkkönen-niminen mies.
Nimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Pylkön talon virallinen ja aikaisemmin myös kansanomaisessa käytössä ollut nimi.
Perimätietoa: Talon ympäristössä kasvaa runsaasti kuusia.
Rinnakkaisnimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Talo, joka on erotettu perintöosuutena Kosken talon maasta. Talon virallinen nimi on Kuusela.
Perimätietoa: Talo on lähes 70 vuotta vanha (vuosi 1968). Talon omistaa Pylkkönen-niminen mies.
Nimi: Kuusela
Paikan kuvaus: Pylkön talon virallinen ja aikaisemmin myös kansanomaisessa käytössä ollut nimi.
Perimätietoa: Talon ympäristössä kasvaa runsaasti kuusia.
Nimi: Hämeensaari
Paikan kuvaus: Suurehko saari Liesjärven pohjoisosassa. Hämeensaari on myös mökki Hämeensaaressa.
Perimätietoa: ”Sillon ku ol ne heimosovat niin kuulemma hämäläeset oes kulukenna siitä ja pitännä siinä majapaekkoosa” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968). Mökki saareen on rakennettu 1910-luvun loppupuolella ja alunperin se on ollut Korosrannan talon mäkitupa.
Paikan kuvaus: Suurehko saari Liesjärven pohjoisosassa. Hämeensaari on myös mökki Hämeensaaressa.
Perimätietoa: ”Sillon ku ol ne heimosovat niin kuulemma hämäläeset oes kulukenna siitä ja pitännä siinä majapaekkoosa” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968). Mökki saareen on rakennettu 1910-luvun loppupuolella ja alunperin se on ollut Korosrannan talon mäkitupa.
Nimi: Heikkilä
Rinnakkaisnimi: Vatala, Rapakko
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka iäksi on arveltu 200-300 vuotta (vuosi 1968). Heikkilän talon vanhin nimi on ollut Rapakko. Kun taloon on muuttanut Vatasia, talon nimi on muutettu Vatalaksi. Talon nimi on muutettu Heikkiläksi kun taloon tuli nykyinen emäntä, joka on omaa sukuaan Heikkinen.
Perimätietoa: Talon lähettyvillä on mutainen suohauta, ”rapakko”.
Rinnakkaisnimi: Vatala, Rapakko
Paikan kuvaus: Kantatalo, jonka iäksi on arveltu 200-300 vuotta (vuosi 1968). Heikkilän talon vanhin nimi on ollut Rapakko. Kun taloon on muuttanut Vatasia, talon nimi on muutettu Vatalaksi. Talon nimi on muutettu Heikkiläksi kun taloon tuli nykyinen emäntä, joka on omaa sukuaan Heikkinen.
Perimätietoa: Talon lähettyvillä on mutainen suohauta, ”rapakko”.
Nimi: Likolahti
Paikan kuvaus: Lahti Liesjärven luoteispäässä
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden rannalla on useita peltoja käsittävä suuri peltoalue nimeltään Likolahdenpellot.
Perimätietoa: ”Siinä [lahdessa] lijotettii aena pellavija, vuan nyt ei ou ollunna ennee monneev vuoteem pellavija kasvamassa” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968).
Paikan kuvaus: Lahti Liesjärven luoteispäässä
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lahden rannalla on useita peltoja käsittävä suuri peltoalue nimeltään Likolahdenpellot.
Perimätietoa: ”Siinä [lahdessa] lijotettii aena pellavija, vuan nyt ei ou ollunna ennee monneev vuoteem pellavija kasvamassa” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968).
Nimi: Viinamäki
Paikan kuvaus: Korkeahko mäki Liesjärven luoteispäässä olevan Meijerinlahden rannalla. Viinamäki on myös mäen päällä sijaitsevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Mäellä kerrotaan aikaisemmin keitetyn pontikkaa. Tila on ollut alunperin Korosrannan talon torppa ja se on kertoman mukaan yli 80 vuotta vanha (vuosi 1968).
Paikan kuvaus: Korkeahko mäki Liesjärven luoteispäässä olevan Meijerinlahden rannalla. Viinamäki on myös mäen päällä sijaitsevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Mäellä kerrotaan aikaisemmin keitetyn pontikkaa. Tila on ollut alunperin Korosrannan talon torppa ja se on kertoman mukaan yli 80 vuotta vanha (vuosi 1968).
Nimi: Kottila
Paikan kuvaus: Mökki Liesjärven pohjoispäässä olevan Meijerinlahden pohjoisrannalla, maantien eteläpuolella.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu 1930-luvun loppupuolella ja tontti on lohkaistu Viinamäen tilan maasta. Kertoman mukaan mökin rakentajat olivat juoneet pontikkaa ja laulaneet mökkiä rakentaessaan ”Kottilan kuuliaistanssit” -nimistä laulua.
Paikan kuvaus: Mökki Liesjärven pohjoispäässä olevan Meijerinlahden pohjoisrannalla, maantien eteläpuolella.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu 1930-luvun loppupuolella ja tontti on lohkaistu Viinamäen tilan maasta. Kertoman mukaan mökin rakentajat olivat juoneet pontikkaa ja laulaneet mökkiä rakentaessaan ”Kottilan kuuliaistanssit” -nimistä laulua.
Nimi: Paavola
Paikan kuvaus: Mökki Suikaleesta hieman itään maantien eteläpuolella.
Perimätietoa: Mökin tontti on lohkaistu Viinamäen tilan alueesta ja rakennettu 1920-luvun alkupuoliskolla. Mökin rakentaja ja ensimmäinen omistaja on ollut Paavo Vainikainen.
Paikan kuvaus: Mökki Suikaleesta hieman itään maantien eteläpuolella.
Perimätietoa: Mökin tontti on lohkaistu Viinamäen tilan alueesta ja rakennettu 1920-luvun alkupuoliskolla. Mökin rakentaja ja ensimmäinen omistaja on ollut Paavo Vainikainen.
Nimi: Ruunavalkamo
Paikan kuvaus: Lahti Liesjärven pohjoisosassa.
Perimätietoa: ”Minä oun kuullu, että siihe oes puonna ruuna joskus kaava aekoo sitte” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968).
Paikan kuvaus: Lahti Liesjärven pohjoisosassa.
Perimätietoa: ”Minä oun kuullu, että siihe oes puonna ruuna joskus kaava aekoo sitte” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968).
Nimi: Lekutusluoto
Paikan kuvaus: Pieni saari Liesjärven pohjoispäässä.
Perimätietoa: ”Siinä tanssijal lekutettiin, ku sattu kesäiltona hyvä ilima olemaa” (Toivo Karhunen, s.1929, 1968).
Paikan kuvaus: Pieni saari Liesjärven pohjoispäässä.
Perimätietoa: ”Siinä tanssijal lekutettiin, ku sattu kesäiltona hyvä ilima olemaa” (Toivo Karhunen, s.1929, 1968).
Nimi: Koski
Rinnakkaisnimi: Ollila
Paikan kuvaus: Kantatalo Liesjärvestä Tallusjärveen laskevan Liesjoen alkupäässä olevan Lieskosken rannalla. Tilan virallinen nimi on Ollila.
Perimätietoa: Talon on arveltu olevan lähes 300 vuotta vanha (vuosi 1968).
Nimi: Ollila
Rinnakkaisnimi: Koski
Paikan kuvaus: Kosken talon virallinen nimi, joka ei ole kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Talossa on ollut Olli-niminen isäntä.
Nimi: Savirapakko
Paikan kuvaus: Niitty Kosken talosta vähän pohjoiseen.
Perimätietoa: Niitty on savimaata ja sen etelälaidassa on erityisen vetinen paikka.
Rinnakkaisnimi: Ollila
Paikan kuvaus: Kantatalo Liesjärvestä Tallusjärveen laskevan Liesjoen alkupäässä olevan Lieskosken rannalla. Tilan virallinen nimi on Ollila.
Perimätietoa: Talon on arveltu olevan lähes 300 vuotta vanha (vuosi 1968).
Nimi: Ollila
Rinnakkaisnimi: Koski
Paikan kuvaus: Kosken talon virallinen nimi, joka ei ole kansanomaisessa käytössä.
Perimätietoa: Talossa on ollut Olli-niminen isäntä.
Nimi: Savirapakko
Paikan kuvaus: Niitty Kosken talosta vähän pohjoiseen.
Perimätietoa: Niitty on savimaata ja sen etelälaidassa on erityisen vetinen paikka.
Nimi: Karhula
Rinnakkaisnimi: Korhola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Korosmäen tilan torppa.
Perimätietoa: Torppa on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun puolivälin tienoilla. Tilan omistaja on nimeltään Karhunen.
Nimi: Korhola
Rinnakkaisnimi: Karhula
Paikan kuvaus: Karhulan tilan aikaisempi nimi.
Perimätietoa: Tilan perustaja ja ensimmäinen omistaja on ollut Matti Korhonen.
Rinnakkaisnimi: Korhola
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on ollut alunperin Korosmäen tilan torppa.
Perimätietoa: Torppa on kertoman mukaan perustettu 1800-luvun puolivälin tienoilla. Tilan omistaja on nimeltään Karhunen.
Nimi: Korhola
Rinnakkaisnimi: Karhula
Paikan kuvaus: Karhulan tilan aikaisempi nimi.
Perimätietoa: Tilan perustaja ja ensimmäinen omistaja on ollut Matti Korhonen.
Nimi: Lyökkilä
Rinnakkaisnimi: Rytkölä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin Korosmäen talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1900-luvun alussa. Tilan nykyisen omistajan (vuosi 1968) sukunimi on Lök.
Nimi: Rytkölä
Rinnakkaisnimi: Lyökkilä
Paikan kuvaus: Lyökkilän tilan aikaisempi nimi, jota vieläkin joskus käytetään (vuosi 1968).
Perimätietoa: Tilan on omistanut aikaisemmin Jussi Rytkönen.
Rinnakkaisnimi: Rytkölä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin Korosmäen talon torppa.
Perimätietoa: Torppa on perustettu 1900-luvun alussa. Tilan nykyisen omistajan (vuosi 1968) sukunimi on Lök.
Nimi: Rytkölä
Rinnakkaisnimi: Lyökkilä
Paikan kuvaus: Lyökkilän tilan aikaisempi nimi, jota vieläkin joskus käytetään (vuosi 1968).
Perimätietoa: Tilan on omistanut aikaisemmin Jussi Rytkönen.
Nimi: Haukijärvi
Paikan kuvaus: Suurehko järvi Tervon ja Maaningan pitäjien rajalla. Haukijärvi on myös järven länsirannalla sijaitsevan
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järvestä laskee Liesjärveen Haukipuro.
Perimätietoa: Järvessä on runsaasti haukia. Haukijärvi ulottuu Maaningan pitäjän Lappetelän kylän puolelle. Tila on alunperin ollut Korosmäen talon torppa. Torppa on kertoman mukaan 100-150 vuotta vanha (vuosi 1968).
Paikan kuvaus: Suurehko järvi Tervon ja Maaningan pitäjien rajalla. Haukijärvi on myös järven länsirannalla sijaitsevan
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järvestä laskee Liesjärveen Haukipuro.
Perimätietoa: Järvessä on runsaasti haukia. Haukijärvi ulottuu Maaningan pitäjän Lappetelän kylän puolelle. Tila on alunperin ollut Korosmäen talon torppa. Torppa on kertoman mukaan 100-150 vuotta vanha (vuosi 1968).
Nimi: Haukipuro
Paikan kuvaus: Haukijärvestä Liesjärveen laskeva puro.
Paikan kuvaus: Haukijärvestä Liesjärveen laskeva puro.
Nimi: Kokkikorpi
Paikan kuvaus: Nimitys laajalle metsäsuolle ja niittyalueelle metsäsuon länsipuolella sekä mökille niity pohjoislaidassa.
Perimätietoa: Korvessa on aikaisemmin keitetty viinaa. ”Niitä viinakokkija ol hyvin paljonniin siellä toesinaan ku sattu” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968). Mökki on rakennettu vuonna 1949.
Paikan kuvaus: Nimitys laajalle metsäsuolle ja niittyalueelle metsäsuon länsipuolella sekä mökille niity pohjoislaidassa.
Perimätietoa: Korvessa on aikaisemmin keitetty viinaa. ”Niitä viinakokkija ol hyvin paljonniin siellä toesinaan ku sattu” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968). Mökki on rakennettu vuonna 1949.
Nimi: Huttula
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin Korosmäen talon torppa.
Perimätietoa: Torpan iäksi on arveltu 90-100 vuotta. Tila on ollut perustamisesta lähtien Huttusten suvun omistuksessa (vuosi 1968).
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on alunperin Korosmäen talon torppa.
Perimätietoa: Torpan iäksi on arveltu 90-100 vuotta. Tila on ollut perustamisesta lähtien Huttusten suvun omistuksessa (vuosi 1968).
Nimi: Nousiala
Paikan kuvaus: Talo, joka on erotettu Eerolan talon maasta perintöosuutena.
Perimätietoa: Talo on noin 40 vuotta vanha (vuosi 1968). Talo on ollut koko ajan Nousiaisten omistuksessa.
Nimi: Lähdeniitty
Paikan kuvaus: Niitty Siltosuolta jonkin matkaa pohjoiseen.
Perimätietoa: Niityn laitamalla on suuri lähde.
Paikan kuvaus: Talo, joka on erotettu Eerolan talon maasta perintöosuutena.
Perimätietoa: Talo on noin 40 vuotta vanha (vuosi 1968). Talo on ollut koko ajan Nousiaisten omistuksessa.
Nimi: Lähdeniitty
Paikan kuvaus: Niitty Siltosuolta jonkin matkaa pohjoiseen.
Perimätietoa: Niityn laitamalla on suuri lähde.
Nimi: Tuomela
Paikan kuvaus: Mökki Liesjoen etelärannalla.
Perimätietoa: Mökki on kertoman mukaan yli 100 vuotta vanha (vuosi 1968). Liesjoessa on ollut aikaisemmin mylly ja mylläri on asunut mökissä. Mökin ympäristössä kasvaa tuomia.
Paikan kuvaus: Mökki Liesjoen etelärannalla.
Perimätietoa: Mökki on kertoman mukaan yli 100 vuotta vanha (vuosi 1968). Liesjoessa on ollut aikaisemmin mylly ja mylläri on asunut mökissä. Mökin ympäristössä kasvaa tuomia.
Nimi: Jokela
Rinnakkaisnimi: Puustelli
Paikan kuvaus: Ruotusotamiehen hävinnyt asumus Liesjärvestä Tallusjärveen laskevan Liesjoen alkupään pohjoisrannalla. Nykyisin sotilasasumuksen paikalla sijaitsee samanniminen mökki.
Perimätietoa: Asumus on hävinnyt 1910-luvulla. Uusi mökki on rakennettu noin vuonna 1940.
Rinnakkaisnimi: Puustelli
Paikan kuvaus: Ruotusotamiehen hävinnyt asumus Liesjärvestä Tallusjärveen laskevan Liesjoen alkupään pohjoisrannalla. Nykyisin sotilasasumuksen paikalla sijaitsee samanniminen mökki.
Perimätietoa: Asumus on hävinnyt 1910-luvulla. Uusi mökki on rakennettu noin vuonna 1940.
Nimi: Viinakaarre
Paikan kuvaus: Lahti Liesjärvessä Haukelanniemen eteläpuolella.
Perimätietoa: ”Siin on kuulemma keitetty viinoo [lahden rannalla metsässä] ” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968).
Paikan kuvaus: Lahti Liesjärvessä Haukelanniemen eteläpuolella.
Perimätietoa: ”Siin on kuulemma keitetty viinoo [lahden rannalla metsässä] ” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968).
Nimi: Puustelli
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Hävinnyt sotilasvirkatalo Liesjärven länsirannalla.
Perimätietoa: Talo on hävinnyt noin vuonna 1900.
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Hävinnyt sotilasvirkatalo Liesjärven länsirannalla.
Perimätietoa: Talo on hävinnyt noin vuonna 1900.
Nimi: Siltala
Paikan kuvaus: Mökki Liesjärvestä Tallusjärveen laskevan Liesjoen yli kulkevan maantiesillan lähistöllä, sillan eteläpuolella.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1955. Mökin tontti on lohkaistu Vitkon tilan maasta.
Paikan kuvaus: Mökki Liesjärvestä Tallusjärveen laskevan Liesjoen yli kulkevan maantiesillan lähistöllä, sillan eteläpuolella.
Perimätietoa: Mökki on rakennettu vuonna 1955. Mökin tontti on lohkaistu Vitkon tilan maasta.
Nimi: Särkelänniemi
Paikan kuvaus: Hyvin suuri Liesjärveen pistävä niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemellä on Särkelä-niminen talo.
Perimätietoa: ”Ne [niemen] rannat oh hyvijä särkiin kutupaekkoja” (Pentti Karhunen, s.1933, 1968).
Nimi: Särkelä
Paikan kuvaus: Särkelänniemellä sijaitseva kantatalo.
Perimätietoa: Talon iäksi on arveltu lähes 300 vuotta (vuosi 1968).
Nimi: Emännänaitta
Paikan kuvaus: Aitta Särkelän asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Talon emäntä on nukkunut aitassa kesäisin.
Nimi: Kala-aitta
Paikan kuvaus: Aitta asuinrakennuksen lähistöllä.
Perimätietoa: Aitassa on säilytetty suolattua kalaa.
Nimi: Mäntylä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Särkelän talon maasta 1940-luvulla.
Perimätietoa: Tilan ympäristössä kasvaa mäntymetsää.
Paikan kuvaus: Hyvin suuri Liesjärveen pistävä niemi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemellä on Särkelä-niminen talo.
Perimätietoa: ”Ne [niemen] rannat oh hyvijä särkiin kutupaekkoja” (Pentti Karhunen, s.1933, 1968).
Nimi: Särkelä
Paikan kuvaus: Särkelänniemellä sijaitseva kantatalo.
Perimätietoa: Talon iäksi on arveltu lähes 300 vuotta (vuosi 1968).
Nimi: Emännänaitta
Paikan kuvaus: Aitta Särkelän asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Talon emäntä on nukkunut aitassa kesäisin.
Nimi: Kala-aitta
Paikan kuvaus: Aitta asuinrakennuksen lähistöllä.
Perimätietoa: Aitassa on säilytetty suolattua kalaa.
Nimi: Mäntylä
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on lohkaistu Särkelän talon maasta 1940-luvulla.
Perimätietoa: Tilan ympäristössä kasvaa mäntymetsää.
Nimi: Kuoliosaari
Paikan kuvaus: Pieni saari Liesjärvessä keskellä selkää.
Perimätietoa: Saaresta on löydetty pääkalloja. ”Ne kaet om peräsih heimosottii aejolta” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968).
Paikan kuvaus: Pieni saari Liesjärvessä keskellä selkää.
Perimätietoa: Saaresta on löydetty pääkalloja. ”Ne kaet om peräsih heimosottii aejolta” (Saimi Myllynen, s.1896, 1968).
Nimi: Marttila
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on perustettu 1940-luvulla. Tila on lohkaistu Heikkilän talon maasta.
Perimätietoa: Tilan isäntä on Marttila-niminen (vuosi 1968).
Paikan kuvaus: Lohkotila, joka on perustettu 1940-luvulla. Tila on lohkaistu Heikkilän talon maasta.
Perimätietoa: Tilan isäntä on Marttila-niminen (vuosi 1968).
Nimi: Kylmälahti
Rinnakkaisnimi: Viinalahti
Paikan kuvaus: Liesjärven lahti, joka pistää lähelle Pölkinlammin pohjoispäätä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Lahden etelärannalla on korkea harjanne, joten aurinko ei pääse paistamaan lahteen, joka täten siis on ”kylmä”.
Rinnakkaisnimi: Viinalahti
Paikan kuvaus: Liesjärven lahti, joka pistää lähelle Pölkinlammin pohjoispäätä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä:
Perimätietoa: Lahden etelärannalla on korkea harjanne, joten aurinko ei pääse paistamaan lahteen, joka täten siis on ”kylmä”.
Nimi: Pölkinlampi
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Pitkulainen lampi lähellä Liesjärven länsirantaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammin rannalla on Pölkinharju-niminen kantatalo.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää tiedetä.
Nimi: Pölkinharju
Rinnakkaisnimi: Pieni-Mähölä, Letkunharju
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka sijaitsee Pölkinlammin rannalla korkeahkolla harjanteella. Talon aikaisempi nimi on Pieni-Mähölä.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan ainakin 200 vuotta vanha (vuosi 1968). Talosta käytetään jonkin verran köllinimeä Letkunharju.
Nimi: Letkunharju
Rinnakkaisnimi: Pölkinharju
Paikan kuvaus: Pölkinharjun talosta käytetty köllinimi, jota ei enää kovin yleisesti käytetä.
Perimätietoa: ”Siellä on kaet keitetty viinoo ja siitä se nimikii johtuu” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968).
Nimi: Pieni-Mähölä
Rinnakkaisnimi: Pölkinharju
Paikan kuvaus: Pölkinharjun talon aikaisempi nimi, jota ei enää käytetä.
Nimi: Könönpelto
Paikan kuvaus: Pelto Liesjärven rannalla.
Perimätietoa: Pelto on hyvin kivinen ja epätasainen.
Nimi: Lamminrantaniityt
Paikan kuvaus: Useita niittyjä käsittävä niittyalue Pölkinlammin länsi- ja etelärannalla.
Rinnakkaisnimi:
Paikan kuvaus: Pitkulainen lampi lähellä Liesjärven länsirantaa.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammin rannalla on Pölkinharju-niminen kantatalo.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää tiedetä.
Nimi: Pölkinharju
Rinnakkaisnimi: Pieni-Mähölä, Letkunharju
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka sijaitsee Pölkinlammin rannalla korkeahkolla harjanteella. Talon aikaisempi nimi on Pieni-Mähölä.
Perimätietoa: Tila on kertoman mukaan ainakin 200 vuotta vanha (vuosi 1968). Talosta käytetään jonkin verran köllinimeä Letkunharju.
Nimi: Letkunharju
Rinnakkaisnimi: Pölkinharju
Paikan kuvaus: Pölkinharjun talosta käytetty köllinimi, jota ei enää kovin yleisesti käytetä.
Perimätietoa: ”Siellä on kaet keitetty viinoo ja siitä se nimikii johtuu” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968).
Nimi: Pieni-Mähölä
Rinnakkaisnimi: Pölkinharju
Paikan kuvaus: Pölkinharjun talon aikaisempi nimi, jota ei enää käytetä.
Nimi: Könönpelto
Paikan kuvaus: Pelto Liesjärven rannalla.
Perimätietoa: Pelto on hyvin kivinen ja epätasainen.
Nimi: Lamminrantaniityt
Paikan kuvaus: Useita niittyjä käsittävä niittyalue Pölkinlammin länsi- ja etelärannalla.
Nimi: Mähölä
Rinnakkaisnimi: Eerola, Iso-Mähölä
Paikan kuvaus: Eerolan talon virallinen nimi. Talon aikaisempi nimi oli Iso-Mähölä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisen Pölkinharjun talon aikaisempi nimi oli Pieni-Mähölä.
Perimätietoa: Talo on ollut aikaisemmin kauan aikaa Mähösten suvun hallussa.
Nimi: Lamminrantapelto
Paikan kuvaus: Pelto talon ja Pölkinlammin välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellolla on Lamminrantalato.
Nimi: Suolato
Paikan kuvaus: Siltosuon laitamalla oleva lato.
Rinnakkaisnimi: Eerola, Iso-Mähölä
Paikan kuvaus: Eerolan talon virallinen nimi. Talon aikaisempi nimi oli Iso-Mähölä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Läheisen Pölkinharjun talon aikaisempi nimi oli Pieni-Mähölä.
Perimätietoa: Talo on ollut aikaisemmin kauan aikaa Mähösten suvun hallussa.
Nimi: Lamminrantapelto
Paikan kuvaus: Pelto talon ja Pölkinlammin välissä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Pellolla on Lamminrantalato.
Nimi: Suolato
Paikan kuvaus: Siltosuon laitamalla oleva lato.
Nimi: Lepola
Paikan kuvaus: Mökki, joka on rakennettu vuonna 1959.
Perimätietoa: Mökin ovat rakennuttaneet Eerolan talon vanhanemäntä ja –isäntä viettääkseen vanhuudenpäiviä levossa ja rauhassa.
Paikan kuvaus: Mökki, joka on rakennettu vuonna 1959.
Perimätietoa: Mökin ovat rakennuttaneet Eerolan talon vanhanemäntä ja –isäntä viettääkseen vanhuudenpäiviä levossa ja rauhassa.
Nimi: Vitko
Paikan kuvaus: Talo, joka on halkaistu Eerolan talon maasta.
Perimätietoa: Talo on arvioilta ainakin 200 vuotta vanha (vuosi 1968). Nimen alkuperää ei enää tiedetä.
Nimi: Maliisi
Rinnakkaisnimi: Puimamalissi.
Paikan kuvaus: Suuri vaja Vitkon asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Vajassa säilytetään puimakonetta ja puinnissa tulleita silppuja. Syksyisin vajassa puidaan koneella.
Nimi: Harjannepelto
Paikan kuvaus: Pelto Vitkon talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pellon keskellä on vähäinen harjanne.
Nimi: Uusilato
Paikan kuvaus: Äskettäin (vuosi 1968) rakennettu lato Pohjukkaniityn itäpäässä lähellä Vitkon taloa.
Perimätietoa: Niityllä on myös Vanhalato.
Nimi: Vanhalato
Paikan kuvaus: Lato Pohjukkaniityllä.
Nimi: Suontauksenniityt
Paikan kuvaus: Kaksi niittyä talosta jonkin matkaa etelään.
Perimätietoa: Niittyjen ja talon välillä on metsäsuo.
Nimi: Pohjukkaniitty
Paikan kuvaus: Suurehko niitty talon länsipuolella.
Perimätietoa: ”Se on semmosessa pohjukassa, kun siinä om metät ympärillä” (Toivo Karhunen, s.1929, 1968).
Paikan kuvaus: Talo, joka on halkaistu Eerolan talon maasta.
Perimätietoa: Talo on arvioilta ainakin 200 vuotta vanha (vuosi 1968). Nimen alkuperää ei enää tiedetä.
Nimi: Maliisi
Rinnakkaisnimi: Puimamalissi.
Paikan kuvaus: Suuri vaja Vitkon asuinrakennuksen länsipuolella.
Perimätietoa: Vajassa säilytetään puimakonetta ja puinnissa tulleita silppuja. Syksyisin vajassa puidaan koneella.
Nimi: Harjannepelto
Paikan kuvaus: Pelto Vitkon talon pohjoispuolella.
Perimätietoa: Pellon keskellä on vähäinen harjanne.
Nimi: Uusilato
Paikan kuvaus: Äskettäin (vuosi 1968) rakennettu lato Pohjukkaniityn itäpäässä lähellä Vitkon taloa.
Perimätietoa: Niityllä on myös Vanhalato.
Nimi: Vanhalato
Paikan kuvaus: Lato Pohjukkaniityllä.
Nimi: Suontauksenniityt
Paikan kuvaus: Kaksi niittyä talosta jonkin matkaa etelään.
Perimätietoa: Niittyjen ja talon välillä on metsäsuo.
Nimi: Pohjukkaniitty
Paikan kuvaus: Suurehko niitty talon länsipuolella.
Perimätietoa: ”Se on semmosessa pohjukassa, kun siinä om metät ympärillä” (Toivo Karhunen, s.1929, 1968).
Nimi: Hankelanniemi
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Liesjärveen lähelle Särkelänniemeä, niin että kapea salmi erottaa ne toisistaan
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemessä on pitkulainen Hankelanniitty.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.
Paikan kuvaus: Niemi, joka pistää Liesjärveen lähelle Särkelänniemeä, niin että kapea salmi erottaa ne toisistaan
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Niemessä on pitkulainen Hankelanniitty.
Perimätietoa: Nimen alkuperää ei enää muisteta.
Nimi: Kiiskikallio
Paikan kuvaus: Pieni kalliosaari Liesjärvessä lähellä Liesjoen suuta. Saaren lähistöllä on runsaasti kiiskiä.
Paikan kuvaus: Pieni kalliosaari Liesjärvessä lähellä Liesjoen suuta. Saaren lähistöllä on runsaasti kiiskiä.
Nimi: Kiikkusaari
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Liesjärvessä.
Perimätietoa: Saari on ollut aikaisemmin suosittu nuorison kokoontumispaikka. ”Siinä ol kiikku jossa kiikuttiij ja sittä välillä tanssittiin ku siinä ol semmonen sillee kallijo” (Toivo Karhunen, s.1929, 1968).
Paikan kuvaus: Vähäinen saari Liesjärvessä.
Perimätietoa: Saari on ollut aikaisemmin suosittu nuorison kokoontumispaikka. ”Siinä ol kiikku jossa kiikuttiij ja sittä välillä tanssittiin ku siinä ol semmonen sillee kallijo” (Toivo Karhunen, s.1929, 1968).
Nimi: Sopottajankallio
Paikan kuvaus: Laakea ja sileä kallio.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kallion lähellä on pieni niitty nimeltään Sopottajanniitty.
Perimätietoa: ”Siinä [kalliolla] on kuulemma joku mies ehtinnä hevostaj ja sopottanna sinä jottae itekseej ja ehtinnä, mut ei ouk kuitenkaal löytännä, ja sittä se oh hirttäätynnä ohjasperriin ku ei ou löytännä sitä hevosta” (Toivo Karhunen, s.1929).
Paikan kuvaus: Laakea ja sileä kallio.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Kallion lähellä on pieni niitty nimeltään Sopottajanniitty.
Perimätietoa: ”Siinä [kalliolla] on kuulemma joku mies ehtinnä hevostaj ja sopottanna sinä jottae itekseej ja ehtinnä, mut ei ouk kuitenkaal löytännä, ja sittä se oh hirttäätynnä ohjasperriin ku ei ou löytännä sitä hevosta” (Toivo Karhunen, s.1929).
Nimi: Isosuo
Paikan kuvaus: Suuri viljelyssuoalue, joka on jaettu neljän tilan kesken. Suo on Heikkilän talon itäpuolella.
Paikan kuvaus: Suuri viljelyssuoalue, joka on jaettu neljän tilan kesken. Suo on Heikkilän talon itäpuolella.
Nimi: Keppilampi
Paikan kuvaus: Lampi Ryngänsalolla lähellä Maaningan pitäjän rajaa.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan siitä, että lammin ympäristössä kasvaa vaivaiskoivuja.
Paikan kuvaus: Lampi Ryngänsalolla lähellä Maaningan pitäjän rajaa.
Perimätietoa: Nimen arvellaan johtuvan siitä, että lammin ympäristössä kasvaa vaivaiskoivuja.
Nimi: Laakkolanniemi
Paikan kuvaus: Liesjärveen pistävä pienehkö niemi ja niemessä sijaitsevan kantatalon nimi.
Perimätietoa: Talo on kertoman mukaan ainakin 200 vuotta vanha. ”Kuulemma siinä o asunna laakkosija joskus aekonaa, mut siit ov varmasti kaava aekoo, koskapa minäkää en muista” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968).
Nimi: Jyväaitta
Paikan kuvaus: Laakkolan asuinrakennuksen eteläpuolella oleva aitta, jossa säilytetään jauhamatonta viljaa.
Nimi: Itäpelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen itäpuolella.
Paikan kuvaus: Liesjärveen pistävä pienehkö niemi ja niemessä sijaitsevan kantatalon nimi.
Perimätietoa: Talo on kertoman mukaan ainakin 200 vuotta vanha. ”Kuulemma siinä o asunna laakkosija joskus aekonaa, mut siit ov varmasti kaava aekoo, koskapa minäkää en muista” (Edla Ovaskainen, s.1885, 1968).
Nimi: Jyväaitta
Paikan kuvaus: Laakkolan asuinrakennuksen eteläpuolella oleva aitta, jossa säilytetään jauhamatonta viljaa.
Nimi: Itäpelto
Paikan kuvaus: Pelto asuinrakennuksen itäpuolella.
Nimi: Taipale
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on arveltu satoja vuosia vanhaksi (vuosi 1968).
Perimätietoa: Talon lähellä kulkee polku, josta talon arvellaan saaneen nimensä. Haukijärveltä Liesjärveen laskevan Haukipuron rinnakkaisnimi on Taipaleenjoki. Puro virtaa aivan Taipaleen talon vieritse.
Nimi: Navettapelto
Paikan kuvaus: Pieni pelto asuinrakennuksen kaakkoispuolella.
Perimätietoa: Pellon pohjoislaidalla on talon navetta.
Nimi: Romuaitta
Paikan kuvaus: Vanha aitta Taipaleen asuinrakennuksen lähettyvillä.
Perimätietoa: Aitassa säilytetään vanhoja työkaluja ja esineitä, siis vanhaa ”romua”.
Nimi: Peltolato
Paikan kuvaus: Lato Taipaleen talon asuinrakennuksen pohjoispuolella olevalla Pohjoispellolla.
Nimi: Vasikka-aitaus
Paikan kuvaus: Vasikoille laitumeksi aidattu pienehkö alue asuinrakennuksen pohjoispuolella.
Nimi: Puronvarsiniityt
Paikan kuvaus: Useita niittyjä käsittävä niittyalue Haukijärvestä Liesjärveen laskevan Haukipuron varrella.
Paikan kuvaus: Kantatalo, joka on arveltu satoja vuosia vanhaksi (vuosi 1968).
Perimätietoa: Talon lähellä kulkee polku, josta talon arvellaan saaneen nimensä. Haukijärveltä Liesjärveen laskevan Haukipuron rinnakkaisnimi on Taipaleenjoki. Puro virtaa aivan Taipaleen talon vieritse.
Nimi: Navettapelto
Paikan kuvaus: Pieni pelto asuinrakennuksen kaakkoispuolella.
Perimätietoa: Pellon pohjoislaidalla on talon navetta.
Nimi: Romuaitta
Paikan kuvaus: Vanha aitta Taipaleen asuinrakennuksen lähettyvillä.
Perimätietoa: Aitassa säilytetään vanhoja työkaluja ja esineitä, siis vanhaa ”romua”.
Nimi: Peltolato
Paikan kuvaus: Lato Taipaleen talon asuinrakennuksen pohjoispuolella olevalla Pohjoispellolla.
Nimi: Vasikka-aitaus
Paikan kuvaus: Vasikoille laitumeksi aidattu pienehkö alue asuinrakennuksen pohjoispuolella.
Nimi: Puronvarsiniityt
Paikan kuvaus: Useita niittyjä käsittävä niittyalue Haukijärvestä Liesjärveen laskevan Haukipuron varrella.
Nimi: Marjoniemi
Paikan kuvaus: Liesjärven Marjolahteen pistävä vähäinen niemi. Marjoniemi on myös niemessä oleva mökki.
Perimätietoa: Niemessä ja sen ympäristössä kasvaa runsaasti marjoja. Mökki on ollut alunperin Särkelän talon mäkitupa. Mökki on arvelujen mukaan yli 150 vuotta vanha (vuosi 1968). Maanmittaushallituksen karttaan vuodelta 1944 on Marjolahden nimeksi merkitty Marjalahti, joka ei tässä muodossa esiinny kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Niemipelto
Paikan kuvaus: Pelto Marjoniemen tilan länsipuolella Marjoniemessä.
Paikan kuvaus: Liesjärven Marjolahteen pistävä vähäinen niemi. Marjoniemi on myös niemessä oleva mökki.
Perimätietoa: Niemessä ja sen ympäristössä kasvaa runsaasti marjoja. Mökki on ollut alunperin Särkelän talon mäkitupa. Mökki on arvelujen mukaan yli 150 vuotta vanha (vuosi 1968). Maanmittaushallituksen karttaan vuodelta 1944 on Marjolahden nimeksi merkitty Marjalahti, joka ei tässä muodossa esiinny kansanomaisessa käytössä.
Nimi: Niemipelto
Paikan kuvaus: Pelto Marjoniemen tilan länsipuolella Marjoniemessä.
Nimi: Teeriniemi
Paikan kuvaus: Liesjärveen pistävä pienehkö niemi. Teeriniemi on myös niemessä sijaitsevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Niemessä ja lähiympäristössä asustaa runsaasti metsälintuja, varsinkin teeriä, joita aikaisemmin on paljon pyydystetty kuvilla niemen seutuvilta. Tila on ollut alunperin Eerolan talon torppa. Tila on perustettu aivan 1800-luvun lopulla.
Paikan kuvaus: Liesjärveen pistävä pienehkö niemi. Teeriniemi on myös niemessä sijaitsevan lohkotilan nimi.
Perimätietoa: Niemessä ja lähiympäristössä asustaa runsaasti metsälintuja, varsinkin teeriä, joita aikaisemmin on paljon pyydystetty kuvilla niemen seutuvilta. Tila on ollut alunperin Eerolan talon torppa. Tila on perustettu aivan 1800-luvun lopulla.
Nimi: Kohisevanmäki
Paikan kuvaus: Korkea mäki, jossa kasvaa suuria puita, jotka tuulella kohisevat.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mäen pohjoispuolella on vähäinen lampi nimeltään Kohisevanlampi, jonka ympärillä on Kohisevanlamminsuo. Kohisevanlammista Kalliolampiin laskee luonnonoja nimeltään Kohisevanpuro.
Paikan kuvaus: Korkea mäki, jossa kasvaa suuria puita, jotka tuulella kohisevat.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Mäen pohjoispuolella on vähäinen lampi nimeltään Kohisevanlampi, jonka ympärillä on Kohisevanlamminsuo. Kohisevanlammista Kalliolampiin laskee luonnonoja nimeltään Kohisevanpuro.
Nimi: Pieni-Koros
Rinnakkaisnimi: Pienkorosjärvi, Koroslampi
Paikan kuvaus: Pieni järvi Talluksen itäosassa. Järvestä käyteään myös nimeä Pienkorosjärvi tai Koroslampi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven luoteispuolella on suuri järvi, Suuri-Koros. Ellei sekaantumisen vaaraa ole, käytetään Suuresta-Koroksesta yleensä nimeä Koros.
Rinnakkaisnimi: Pienkorosjärvi, Koroslampi
Paikan kuvaus: Pieni järvi Talluksen itäosassa. Järvestä käyteään myös nimeä Pienkorosjärvi tai Koroslampi.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Järven luoteispuolella on suuri järvi, Suuri-Koros. Ellei sekaantumisen vaaraa ole, käytetään Suuresta-Koroksesta yleensä nimeä Koros.
Nimi: Orilampi
Paikan kuvaus: Hyvin pieni lampi maantien lähistöllä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammin luoteispuolella on metsäsuo nimeltään Orilamminsuo. Lammin lounaispuolella on pienehkö Orilamminniitty eli Orisuonniitty. Lammista Haukijärveen laskee Orilamminpuro.
Perimätietoa: ”Piennä tyttönä ollessan minä kuuli, että siihel lampee oes puonna ori, mut en tiijjä sittä kuolko se sinne vae suatiinko ylös elävänä” (Edla Ovaskainen s.1885, 1968).
Paikan kuvaus: Hyvin pieni lampi maantien lähistöllä.
Muita paikkaan liittyviä nimiä: Lammin luoteispuolella on metsäsuo nimeltään Orilamminsuo. Lammin lounaispuolella on pienehkö Orilamminniitty eli Orisuonniitty. Lammista Haukijärveen laskee Orilamminpuro.
Perimätietoa: ”Piennä tyttönä ollessan minä kuuli, että siihel lampee oes puonna ori, mut en tiijjä sittä kuolko se sinne vae suatiinko ylös elävänä” (Edla Ovaskainen s.1885, 1968).