Tervon vanhimmat kartat ja isojako

Ennen 1700-lukua Tervon alueelta ei tehty juurikaan karttoja. Harvat 1600-luvun kartat ovat hyvin suurpiirteisiä, ja ne laadittiin lähinnä luonnonvarojen arviontia varten.

1700-luvulla Ruotsissa elettiin valistuksen ja yhteiskunnallisten uudistusten aikaa. Isojako pyrki yhdistämään tilojen hajanaiset viljelysmaat suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Suomi sai oman isojakoasetuksensa vuonna 1762. Tervossa isojako alkoi pian tämän jälkeen ja jatkui 1800-luvulle saakka.

Isojaossa käytiin ensin läpi kylien väliset rajat ja sen jälkeen tilojen rajat. Metsät jaettiin, vesialueita ei. Maan jakamisen perusteena oli manttaali, talojen verojenmaksukykyä osoittava mitta. Oikeudenmukaisuuden takaamiseksi maan laatu jyvitettiin sen viljelysarvon mukaan.

Jako muodostaa edelleen maarekisterin pohjan. Jokaisen tilan tai tontin rekisterinumeron päänumero kertoo, mihin tilaan alue isojaossa kuului.

Isojaon pöytäkirjat puolestaan kertovat, kuka tilan tuolloin omisti. Pöytäkirjoissa on paljon vanhoja, osin jo unohtuneita paikannimiä. Suuri osa nimistä on kuitenkin säilynyt, sillä nimet kuuluvat kielen pysyvimpään aineistoon.

Tälle sivustolle on koottu kaikkien nykyisen Tervon kylien isojakokartat ja pääosa niihin liittyvistä asiakirjoista. Alkuperäistä materiaalia säilytetään Kansallisarkistossa.

Jos haluat itsellesi tulosteen jostakin kartasta tai asiakirjasta, lähetä viesti yhteystietosivun palautelomakkeen kautta. Tulosteiden hinta on keskimäärin 100 euroa neliömetriltä.

Mikäli tiedostot eivät aukea, ole hyvä ja päivitä Adobe Reader -ohjelmasi sivulla olevan linkin avulla.