  |
|
Tarinat vievät toiseen aikaan
| |
Järvien saariin oli kätketty aarteita ja aarteen sai se, joka yksiöisellä varsalla ajoi yksiöistä jäätä myöten sitä noutamaan.
Tervo, Heimonen, Anna. KRK 92:811 s
Kuoleman enne.
Isävainajani sairasti huonona. Veljeni kantoi eräänä iltana hänet selässään saunaan. Mennessä sanoi isävainajani: ”Huomen iltana minä en lähdekään yhden miehen selkään vaan pitää olla neljä miestä kantamassa.” Huommen iltana samaan aikaan kantoi neljä miestä isävainajani kuolleena laudalla.
Äiti vainajani kuoleman edellä lehmä poikiessaan ulosteli suolensa, ja kissa teki pojat metsään salaa, vaikka muulloin aina sama kissa teki pojat ihmisten asuntoon ja tämä lehmä oli äiti vainajan nimikko eikä muulloin koskaan sairastellut poikiessaankaan. Kohta äitivainajani sitten kuoli samana kesänä.
Tervo, Heimonen, Anna, KRK 92:1066
Olin Keiteleellä erään poppamiehen kotona, jonne tuli eräs mies pyytämään poppamiestä parantamaan hänen tyttärensä, joka sairasti kaatuva tautia. ”Tohtori” ja vieras menivät kamariin ja vähän ajan kuluttua he tulivat pois, vieras surullisen näköisenä. [Kyselin] tietysti vieraan mentyä poppamieheltä taudin paranemista, vastasi hän: ”Sanoin miehelle: Sinun tyttäresi kyllä paranee, jos otat itse sen vaivan pitääksesi tai jonkun teidän suvusta, mutta tästä suvusta se ei lähde pois, minä en voi sille muuta kun siirtää sen toiseen henkilöön, jos niin tahdotte, sillä olet mies rukka mennyt liian pahan miehen kalanpyydyksestä kaloja omin lupis ottamaan. Tyttäresi on tuon pahan miehen pauloissa.” Jos tuo vaiva ei olis toisen loitsema, niin hän olisi sen voinut parantaa.
Tervo, Heimonen, Anna. KRK 92:1067. Kert. Malinen, synt. 1864, kot. Keiteleeltä
Ennen lapsena ollessa sisareni sairastui kaa tuva tautiin ja ihmiset sanoivat, että tyttö on poppamiehen pauloissa, erään ukon, jonka eukko toi äitivainajalleni marjoja eikä saanut niistä mielestään tarpeeksi paljon jauhoja vastineeksi. Koska sitten sisareni söi niitä marjoja ensimmäiseksi, sanottiin, että ukko oli manannut ne marjat. Sitten vuosien kuluttua meni sairas siskoni saman ukon luokse pyytäen, että tämä parantaisi taudin pois, koska oli sen saanut tulemaankin. Ukko myöntyi ja sisareni sitten kertoi menetelmästä seuraavaa: ”Mentiin metsään ja tehtiin ukon kanssa puista ”naaraan kirkko” (puita tietysti ristiin, että siitä muodostui kuin ladon seinät). Sitten sytytettiin sen nurkat tuleen ja minun piti kulkea ikkunan reijistä läpi palamisen aikana. Sitten minun piti heittää paita päältäni ja polttaa se ala kivellä. Kaiken tämän toimituksen aikana höpisi ukko jotakin, josta en saanut selvää.”
Tervo, Heimonen, Anna. KRK 92:1069. Kert. Edla Heimonen, synt. 1864 Vesannon Riivikossa.
Ennen aikaa eräs äiti oli lastaan saunassa pesemässä. Silloin piru katsoi saunan ovelta ja kysyi: ”Vaihdetaanko?” ja ennen kun äiti ennätti mitään sanoa, oli piru vaihtanut lapset. Äidin mielestä oman kauniin lapsensa rumaan ja suuripäiseen.
Tervo, KT 88. Heimonen Anni 4. 1936 < Johanna Toivonen, s. Iisalmella 1869. Os. Kurjenpolvi Huutomäki.
Kerrotaan, että Keiteleellä eräässä talossa on kummitellut ja kaukaakin on ihmisiä käynyt kummitusta kuulemassa. Yön aikana on kuulunut kolkutusta ja rapinaa, ovet ovat aukeilleet itsestään jne. Sen talon palvelijan kerrotaan lattialta lastuja ja roskia polttaessaan polttaneen mm. taikasäkit ja sen johdosta on tuo palvelijatar sitten tullut mielipuoleksi .
Tervo. Heimonen, Anna. KRK 92:1999.
Vesannolla oli ennen lukkari Kaapro Tiitinen, josta ihmiset kertoivat, että se saa veren juoksun seisattumaan. Jos sellainen tapahtuma sattuu ja hänelle mennään ilmoittamaan, kun hän vaan saa tietää, niin sillä hetkellä verenjuoksu asettuu, vaikka tämä parantaja ei olekaan potilaan luona.
Minun veli vainajani kertoi viikatteella kerran tehneensä suuren haavan jalkaan, suoniakin katkeili ja veren juoksu oli kova. Silloin toiset lähtivät ilmoittamaan tälle mainitulle parantajalle, ja yht´äkkiä, suunnilleen samaan aikaan kun arveltiin sanan viejän ennättäneen perille, veren juoksu lakkasi.
Tervo. Heimonen, Anna. KRK 92:1068. Kert. Edla Heimonen, Synt. 1864 Vesannon Riivikossa.
Autioista kartanoista ja vanhoista, jossa ei enää asuta, on kuulunut ennen vanhaan ääniä, varsinkin pimeän aikana, joko kankaan kutomista, lapsen itkua, rukin hurinaa yms. tahi jos siinä kartanossa on tehty ennen rikoksia, niin on kuulunut siihen viittaavia ääniä eli näkyjä.
Tervo. KT 88. Heimonen, Anni 5. 1936. < Johanna Toivonen, s. Iisalmella 1869. Os. Kurjenpolvi, Huutomäki.
Ennen kertoivat lapsuuteni aikoina naapurini lapsen olleen pirun matkassa. Äiti oli kerran kironnut lastaan ja silloin sen jälkeen hän oli kadoksissa, lapsi oli alle kymmenen vuoden, sanottiin lapsen olevan pirun pauloissa ja lapsi oli kertonut käyneensä maitoa juomassa maitoastioista äidin lypsäessä ”näkymättömässä” muodossa. Kerran taas oli lapsi kauan poissa ja etsittiin kyläjän mahilla ja lapsi löytyi sitten järvestä kuolleena: piru oli viimein hänet järveen hukuttanut. Lapsi oli kulkenut ilmassa useasti pirun matkassa ja sanottiin, että ilmasta se piru sen lapsen järveenkin pudotti.
Tervo. KT 88. Heimonen, Anni 631. 1936. < Gustaava Tolonen, emäntä, s. Vesannolla, 62 v.
Tunsin ennen erään miehen, joka sai käärmeen tulemaan luokseen, kun vain vihelteli ja samoin käärme lähti pois, kun mies vain käski.
Tervo. KT 88. Heimonen, Anni 632. 1936. < Kalle Hyvärinen, s. 1866 Siilinjärvellä, lahtari.
Olimme kerran toverini kanssa yöjalkaan menossa erääseen taloon, jossa oli äkäinen koira, mutta toverini oli sellainen mies, joka osasi koiran lumota niin, että pysyi aivan haukkumatta eikä ollut äkäinen. Toverini sanoi, ”että olen jo märkänä ollessani koiraa silittänyt,” kaipa jo niin nuorena, ettei ole ennättänyt kuivaa. Toverini viskeli vain hattunsa ja asetti koiran.
Tervo. KT 88. Heimonen, Anni 633. 1936. < Kalle Hyvärinen, s. 1866 Siilinjärvellä, lahtari.
Tunsin myös miehen, joka teki erään emännän niin painavaksi sairaalaan lähtiessä, että kaksi hevosta ei jaksanut vetää, en tiedä painoiko siinä paha henki vai hyvä henki.
Tervo. KT 88. Heimonen, Anni 634. 1936. < Kalle Hyvärinen, s. 1866 Siilinjärvellä, lahtari.
Muistan pienenä kuulleeni Liperissä olevan sellaisen talon, jossa kummitteli, kun sitten talo purettiin, niin löydettiin seinien välistä silkkipussista ihmisen luita. Tämän johdosta siis tässä talossa oli kummitellut.
Tervo. KT 88. Heimonen, Anni 635. 1936. < Aino Askola, 23 v.
Jättiläisiä oli ollut tervankeittäjinä Tervon pitäjän Vekaran ja Haapamäen kylissä.
Tervo. Rautalampi. Eero Kansanen 110. 1938 < Jussi Poikolainen, kunnan hoidokki, s. 1848 Haapamäen Aholassa.
Lappalaiset kuletelleet Hauanlahden Korholan isäntää ja tuonee hänet takasin kotiinsa, mutta ottaneet härän navetasta.
Tervo. Eero Kansanen 111. 1938. < Jussi Poikolainen, kunnan hoidokki, s. 1848 Tervon Haapamäessä.
Tämän Käpysalon pohjoispeässä Iisvein puolella on kallio, jota sanotaan Papinhonkakallioksi. Sillä on kumma tarina.
Silloin kun nämä seuvut on kuulunna Pieksänmäkkeen, on Pieksänmäen pappi kastanna lapsen sillä kalliolla. Siinä kallion vieressä minun nuorena olessain oli suur kelohonka, johon se pappi oli tehnä vuesluvun, se näkyi, mut ei soanna selevee, nyt se on koatunna järveen. Se pappi on ollunna teällä vainosottiin aikana pakosalla. Tarun mukkaan on venäläiset sitä ahistelleet tappaakseen. Se on asustellunna tässä lähellä olovassa soaressa, jota vieläkii sanotaan Rovastin soareks. Siinä näkkyy nurmen peitossa raunio, jossa se on asunna. Sen seurakuntalaisilla on ollunna vihiä, missee pappi on ja minä luulen, että se on pitännä papinhonkakalliota toimituspaikkanaan. On voinna siinä toimittoo usseempia lasten kastamisia ja pittee kirkkojakkii siinä.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 111:1063. < Pekka Konttinen, 89 v., Tervo.
Rautalammilta aikoinaan otti ryssän sotamiehet, joita kerrotaan olleenvenelasti, Laurikainen nimisen suomalaisen miehen ja veivät sen kiusatakseen Siikakosken yläpuolella Konneveissä olevaan soareen. Ryssät koetti Laurikaiselta soaha tärkeitä tietoja ja kiusaamalla koettivat ottaa niitä.
Sittenpä ryssät ja niiden vahti sattuikin nukkumaan, Laurikainen käytti tilaisuutta hyväkseen, otti sen venneen jolla mäntiin ja läks soutamaan, ryssän vahti huomasi vasta sitte kuin Laurikainen jo oli kaukana ja huusi: ”Elä mäne Laurikainen, huttu puuroo keitetään, ja kuiri omaan kättees annetaan.”
Laurikainen voan mäni. Ryssät kuoli tähän soareen, ja paikkakuntalaiset hautais ne siihen.
Olen käynyt tässä soaressa ja on siinä hautoja.
Tervo. KRK. Oksman, Juho, 53 v. Os. Karttula. – N:o 971. – 1933. Kertoja Ville Raatikainen, 65 v. , Tervon Käpysalon kylä.
Jos nyt nuotalla tulloo semmosesta järvestä lohi, josta niitä harvinaisesti soahaan, niin se merkihtöö sen talon haltian kuolemoo, jonka nuotta on.
Ja ounpa nähnä sen ihmeen tapahtuvan, tuossa Lepolan talossa kuin käytiin nuotalla, niin soatiin viis kilonen lohi eikä mitään muuta sillä reissulla, ja monjoihen viikkojen perästä kuel talon isäntä.
Tervo. Juho Oksman 31. 1936 < Aadu Eskelinen, s. 1872, työmies, Tervon Nuutilan kylä.
Iisvein pohjoispäässä Syväniemen kärjessä on soair, jota sanotaan Arvonsoair. Tässä soaressa on hämäläisten ja savolaisten välille kalasturajjoo toimittava hallituksen meäreemä retkikunta kokkoontunna arvioimaan, minnekkäpäin heimo rajjoo lähetään viemään ja merkihtemmään, männäänkö Wirmaalle vai Rasvangille vai asetetaanko Iisvetteen. Soaressa ratkaistiin, että raja merkitään Iisvettä myöten ja jatketaan Rasvankia myöten pohjoista kohti. Rasvangin pohjoispeässä olovia jakosoaria kohti Tervon salamesta läp Äyskoskeen.
Soarta on sanottu Arviosoareksii, mut siitä se on muuttunna, ja sanotaan Arvausoureksi.
Tervo. Juho Oksman 35. 1936. < Kusti Puranen, s. 1841, ent. maanvilj. Tervon Haapamäen kylästä.
Tervon Haapamäen kylistä on vanahin talon paikka Puralan paikka Eljakselan talon pelloilla.
Siihen on tullunna ensimmäinen asukas Koliman Puralasta Wiitasoarelta nuin 300 vuotta sitte, ja siitä Purassuvusta ne on Puraset näihin seutuihin levinnä, niin että nyt niitä on jo satoja Tervossa ja Karttulassai.
Tervo. Juho Oksman 36. 1936. < Kusti Puranen, s. 1841, ent. maanvilj., Tervon Haapamäen kylästä.
Ne kun on ennen kuljeksinna vesiä ja ves reittiä myöten, kuin ei ollunna muuta kuluku neuvoo.
Rasvangin ja Iisvein väil salamella Pulukkilan soaren eteläpeässä on muuan kallio, jota sanotaan Maunun kallioks, ne on kertonna, että Maunu Tavast on käynnä sillä kalliolla ja siitä on nimensä soanna.
Siitä ei ou varmoo mittee vasten se on teällä liikkunna.
Tervo. Juho Oksman 36. 1936. < August Puranen, s. 1879, ent. maanvilj., Tervon Haapamäen kylä.
Piispa Henrik soarna matkoillaan oil tullunna Nousijaisten kirkon seutuun, ja männä talloon, jonka nimmee en muista, se oil siinä syönnä ja ottanna, mitä oil tarvinna ja maksanna, Kerttu emännälle, joka oil talon emäntä. Tämä Kerttu kielevä emäntä valehtel miehelleen, ettei se otaksijjaan maksanna, tästä suuttui Kertun mies ja läks ajamaan Piispa Henrikkiä takkoo ja tapais sen jeällä, Kertun mies oil niin juluma, että se löi hengeti Piispa Henrikin ja kuin näk, että sen sormessa on kultasormus, katkais sormen, mut siinä käv sillälailla, että se sormi putos siltä, ja se sotkeutui lumeen, ja se ei sitä löytännä.
Sitten kevväällä kuin jeät oil liikkeellä soutel jeälauttain välissä sokkee mies poikansa kanssa, poika älyis jeälautalta sormen sormuksineen ja antoi sen sokkeelle isälleen, se sillä sivel silimäisä ympäryksiä, ja tapahtui semmonen ihme, että tämä sokkee mies rupes näkemään ja sai näkösä.
Tervo. Juho Oksman 42. 1936. < Maria Huuskonen, s. 1856, emäntä, Tervon Joutsensalmen kylä.
Venäläiset sotamiehet niinä vanahoina sota-aikona kuleksiissaan on tehnä vaikka mitä reähkyyksijään. Rautlammilla kuin ne oil tulleet Warismäkkeen ja lyöneet koko talon tulleen ja suomalaisen lapsen ottaneet ja pistäneet sen aijan seipääseen kuolijaaks, ja sitä lasta kiusanneet jos millä lailla.
Samat venäläiset on sitten tulleet Wesannon Niinivein Huuskolaan, josta Huuskolasta minun miesvainajain on, siinä ne ryöstelleet ruokatavaroita ja pakottanneet ihteesä talon joukot kyytiin, ja ainakii yhellä hevosella niitä on Huuskolasta pitännä kyyjitä.
Niiltä hyväkkäiltä on tak jeännä rahakirstu Huuskolaan, jota ne ei ou hakenna pois, voan se on jeännä talon omaks, tottapa ne ei ou hirvinnä tulla hakemaan ja kiiressä se on unehtunna. Kun on ollunna peleko, jos suomalaiset rupppee heille kostamaan, heijän tekojaan Rautlammilla Varismäessä ja muuvalla, niin että on pitännä kiireesti männä pois, niitä on kulukenna Huuskolan kauttakii monta roppia.
Tervo. Juho Oksman 43. 1936. < Maria Huuskonen, s. 1856, emäntä, Tervon Joutsensalmen kylä.
Ennen soittiin aikana on tässä meijän lähellä olovassa Rasvangin järvessä Wouvin soair nimisessä soaressa käynnä vout joukkoineen ruokailemassa, sitä nyttiin sanotaan Wouvin soareks, siitä ei ou tietoo, onko se ollunna jonniin linnan vout, vai mikä vout, mutta vouti se voan on ollunna.
Tervo. Juho Oksman 45. 1936. < Kusti Kekkonen, s. 1853, torppari, Tervon käpysalon kylässä.
Linnan soair on siinä 5 kilometriä pitkä, ja se on Rasvangin ja virmaan välisellä salamella, tästä soaresta minä kuulin vanhoilta miehiltä, että soaren eteläpeähän on suunniteltu tehä linnoitusta, kiviä on sitä vasten kokkoiltu ja alakutöitä ovat tehneet, mut sitte se kuitennii on jätetty kesken.
Onko sitä meinattu heimosoittiin linnaks vai valtakuntiin välillä oloviin soittiin linnaks, siitä ei minulla ou varmoo tietoo, mut nimesä soair on linnan teosta soanna, joka Linnan soair se nyttii on.
Tervo. Juho Oksman 46. 1936. < Kusti Kekkonen, s. 1853, torppari, Tervon käpysalon kylästä.
Tervo. Juho Oksman 533. 1936. < Leena Mäkeläinen, s. 1924, maanvil.tyt., Tervon Hautalahden kylästä.
Keärmeet on taikurit pitäneet käskyläisinään pahhoo tekemässä sille, jolle niillä on ollunna vihhoo, keärme on laitettu tulinen pakkula suussa tuohomaan tulleen toisen kartanota. Muutaman kerran oil kalamiehet nähnä keärmeen järvessä uivan tulinen pakkula suussa tietysti jonniin kartanota polttamaan, palava taulapakkula oil kiiltännä vein pinnan yläpuolella sen suussa, mut kalamiehet oil soanna sen tapetuks.
Tervo > Karttula. Juho Oksman 811.1936. < Lyydia Kekkonen, s. 1870, työmiehen vaimo, Tervon Koivujärven kylä.
Käpysalon Vesterilän ukko kuin oil männä väistelemmään Läntän Liisan mertoja järvessä, oil siitä muutai tullunna Liisa kuin oil tehnä taikojaan, eikä sillon ollunna muuta kuin merran palo taikakapineena. Vesterilän tyttö ensin on tullunna kippeeks, ja lehmät on ruvenna pellolle makkoomaan, ne on moanna monta päivee, eikä ne ou ajamallakaa lähtennä. Eikä ou auttanna muu, kuin Liisa on pitännä Vesterilän ukon sovittoo, ja kun se on tehty, niin tyttö on paranna, ja lehmät on lähtennä pellolta mehtään.
Tervo, Juho Oksman 813.1936. < Riikka Kolomainen, s. 1863, suutarin vaimo, Karttulan Kuivaniemen kylä. Kuuli Tervon Käpysalon kylällä.
Kihovauhkonen on ennustellunna, että Risthiekassa on kirkko, ja se ennustus on käynnä totteen. Risthiekka on ihan vanahimmalta nimeltään Tervonsalami, ja siinä on nyt kirkko.
Sitten se on ennustanna, että sen perästä tulloo niin verinen sota, että Suomen miehet soppii kolom sylisen pölökyn peälle istumaan, ja on se ennustanna, että Tervon salamen kautta kulukoo rautatie. Rautatietä siitä nykyään puuhataan rakennettavaks, että voip sekkii ennustus totteutua, totteutunnookko sitten se verinen sota.
Tervo. Juho Oksman 816. 1936. < Kalle Kekkonen, s. 1873, työmies, Tervon Koivujärven kylä.
Tervon Nuutilan kylässä Ahvensalamen rannalla itäpuolella samalla kohalla, missä on läntisellä rannalla Kirkkokiv, on Kumilouhukko, tähän louhukkoon luultavasti v. 1808 soan aikana on kätketty suur aarre , siitä ei ou varmuutta, onko sen sisältö rahana vai muuna arvo metallina. Vanhat miehet kertoi, että sen soap se, joka ahvensalamen länsrannalta yks öistä jeätä ajjaa yks öisellä varsalla salamen ylite.
Tervo. Juho Oksman 817. 1936. < Pekka Nuutinen, s. 1890, maanvilj., Tervon Nuutilan kylästä.
Kun minä Rautlammin Särksalossa talon poijan kansa mänin marjaan, niin louhukon laijassa tasasen kiven peällä keärmeet oil käräjän pijossa .
Tuomair keärme oil kiepussa keskellä kivvee, ja sillä oil semmonen nuppula peässä, ja toiset oil pystyssä sitä kivvee vasten nuin korttel aina väliä.
Myö kuin se nähtiin, niin meillä lähettiin.
Tervo > Karttula. Juho Oksman 818. 1936. < Emma Janhunen, Tervon Käpysalon kylästä, liinansiivooja s. 1880 Keiteleellä.
Viitasoarella Kohisovan kankaalla kärritien varrella oil moin siitä kulukia kuulunna metästä valitusta ja voivotusta.
Uskaliaimmat oil ruvenna ottamaan selevee, että mikä on se eäin, ja männeet sille seuvulla, mistä eläin kuului, ja sieltä löytyikii tapettu mies .
Tervo > Karttula. Juho Oksman 819. 1936. < Emma Janhunen, Tervon Käpysalon kylästä, s. 1880 Keiteleellä. Liinansiivooja.
Tervon Koivujärven kylässä on vanahin talo Vanahapaikka, sen pellon pientareella on kiv, jossa on vues luku 1586, ja se on vues, kun siihen ensimmäinen asunto on rakennettu.
Tervo. Juho Oksman 836.1936. < Kalle Kekkonen, s. 1873, työmies, Tervon Koivujärven kylästä.
Nilakka järven eteläpeässä on Hautalahti, tämän lahen suulla on Ruissoair, soaressa on niemeke, jota sanotaan Vahtiharjuks .
Tähän paikkaan Hautalahden miehet ruohtalais-venäläisen soan aikana asettui vahtiin Nilakkajärvellä kun he tiesivät liikkuvan venäläisiä partiojoukkoja, jotka ryöstel talonpoikia. Hautalahen pohjassa oil silloin neljä moanviljelystalloo, ja näihen pelättiin järveltä päin venäläisten tulovan. Hautalahen miehet vahti, harjulla oil niihen tulloo estämässä, jos ei se ois muuten tapahtunna ois se tehty taistelulla.
Tervo. Juho Oksman 839. 1936. < Janne Tolonen, s. 1870, maanvilj., Tervon Hautalahden kylä.
Mummo vainaan kertomana kerron seuraavan tarina.
Niinvein rannalla Koskelan talosta oil tyttö laitettu Pöngän talloon viemään suihtia tytön peälle oil pantu uus liinapaita ja uus mekko ja puel soappat jalakaan, välillä on ollunna suur kiv, sen luo tyttö oil ruvenna tarpeelleen, ja tyttö hävis siitä , vietävän suitet oil jeännä kivelle.
Tytön äijille oil sanottu unissa, että tyttö on nostettu kiven luona olovan kuusen latvaan, ja tyttöjä kiusoo sen kulettaja siinä lähellä, nyt jos luvet kolome kertoo isämeijjän, niin soat tyttöis pois teijjän sikalan vinniltä. Äit oil ollunna niin töperryksissä, että se ei osannakkaa isämeitee, ja tyttö jäi soamata.
Tyttö oil katteessa kuukauvven päivät, koko kyläkunnan mahilla tyttöjä etittiin, mut turhaan, yks ehtimä mies oil sanonna, että hän näk kuin tytön kattoomisaikana tuuliaispeä vei sitä ilimassa. Viimein tyttö oil tullunna Rasvankijärven Levälahesta Suppuniemen nuotassa, voatteet ja kengät oil kulunna ihan riekaleiks.
Tytön mummolta oil kaunna tytön kattoomisen eillä messinkpäinen linkkuveiht, ja se oil sanonna, piru vieköön sen kannattajan puu puulta ja havu havulta, ja tästä joutui tyttö pirun kuleteltavaks.
Siihen kivveen on hakattu se vuosluku, milloinka se tapahtui.
Tätä pietään seutukunnalla ihan toistapahtumana.
Tervo. Juho Oksman 1048.1937. < Toivo Wesala, s. 1896 Tervon Hautalahden kylästä.
Entinen mies oil hommaillunna aarteen tekkoo, kaivanna hauvvan valamiiks puun juurelle ja ollut niissä hommissa, joku poskeinen mies oillii pitännä sitä silimällä ja männä siihen puuhun, minkä juurella se aarretta suunnittel ja auttanna siellä.
Aarteen tekiä ukko oillii iltahämärissä kantanna aarteeseen pantavat rahat ja peittännä ne ja sanonna, joka tämän aarteen soap, niin pittää kolome poikalapsen peätä leikata.
Puussa olova mies oil sanonna, ei kuin kolome muikun peätä, aarteen tekijä mies oil luulunna, että aarteen suojelija häntä nyt neovoo, ja ne kauvvan janttelivat siitä, että mitenkä tehtäis, viimein aarteen tekiä oil sanonna No olokoon kolome muikun peätä, kukapa tämän kuuloo eli näkköö hämärissä ja läks poiss. Puussa olova mies tuil alas ja katkais kolome muikun peätä ja sai aarteen.
Tervo. Juho Oksman 1049.1937. < Simo Stubb Kantosalo, s.1862, maanvilj. Tervon Hautalahden kylästä.
Pulukon niem on meijjän moalla Nilakan rannalla, ja tarina tietää, että siihen on ajanna lappalaiset pulukallaan, tehneet siihen kotasa ja asettunneet asumaan, kuin korkee mehtärikas Hautomäik on ollunna lähellä, on ne siinä polttelleet tervoo, ja tämä Pulukon niem ja Hautolahden lähellä olova Tervamäik on ensimmäiset immeisten asuinpaikat Tervossa, tämä on polovesta poloveen kulukenut tarina.
Tervo. Juho Oksman 1085. 1937 < Simo (Stubb) Kantosalo, s. 1862, maanvilj., Tervon Hautolahden kylästä.
Tervon Utrianlahden kylässä Äyskosken alasuun kohalla kosken suusta nuin 200 metriä pohjosta kohti Kivelän talon suoperäisellä niityllä on nuin 2 metriä korkee ruskeenpunertava rapapintainen kiv, ja tämä on iteksee niityllä mittään muita kiviä ei ou lähelläkkää. Wanahat miehet on kertonna, että se on monta vuessattoo sitten lentännä meteoorina siihen. Tämä taru tästä kivestä on kulukenna monta miespolovee, minun isäin kertoi siitä, ja muut sen aikaiset vanahat miehet ovat siitä puhunna, että se on medeoorina puonna siihen.
Minä nyttiin joku viikko kävin sen luona ja koettelin sen asemasta peätellä, että mistee päin
se ois lentännä. Minusta tuntuu, ettei esisät liman aiheesta ois osanna semmosta taru tehä, ja mistee ne ois sen Medeoori nimityksenkään sille osanna panna.
Kiven väir erroo kaikista seutukunnalla löytyvistä kivistä.
Tervo. Juho Oksman 1086. 1937. < Juho Ikäheimo, s. 1883, maanvilj., Tervon Utrianlahden kylästä.
Minä aina Ruisoaressa käyvvessäin oun arvellunna, että siinä olova hautakiven näköinen kiv oes tutkittava kaivamalla, mut se on voan jäennä, kuin kukkaa ei tiijjä kertoo, mitenkä se siihen on joutunna, se ihmetyttää sennii taatta, kuin soair on vähä kivinen, että mikä toi sen siihen.
Kiv on vahtiharjusta vähän pohjasempana nuin 2 metriä vein pinnan yläpuolella olovan rantapenkan peällä. Vahtiharju on soaren keskikohalla, ja se kohalla on Wahtisuo nuin puolen heht. alan suuruinen viitamoa, jo soair on siltä kohti vähä kappeemp, ja siltä kohti on molemmin puolin soarta ollunna hyvä pittee vahtia rannalla olovalta vahtiharjulta ja vahtisuolta. Tästä nimet on tullunna vahtisuolle ja vahtiharjulle heimosoittiin aikana.
Minulla on poikasesta asti ollu se ajatus, että kysymyksessä olovan kiven alle esihistoriallisena aikana on hauvattu jokkii merkkihenkilö.
(Liitteenä summittainen karttaluonnos.)
Tervo. Juho Oksman 1088.1937 < Hannes Huttunen, s. 1885, siltavahti, Tervon kirkonkylästä.
Vanahat miehet kertoi, että Ruissoaressa on heimosottiin aikana majoituspaikkoo ja vahittu siinä, siitä pitäis perriytyä vahtiharjun ja vahtisuon nimet.
Minä kun olin Hautolahessa, niin kävin monta kertoo kalareissulla siinä olovan omituisen kiven luona, se on lujasti siinä pystyssä, yhen miehen nytkyttelemisellä se ei liiku yhtää, sen juurella kasvaa kanervata ja marjan vartta pienempiä kiviä ainakaa moan peällä sen juurella ei näy, korkeus on ainakii 1 metri, moan rajasta. Tuntuu luonnottomalta, että luonto ois sen siihen tuonna, kun se seutu on vähäkivistä, järvi sillä kohti on hiekkapohjoo, ja kun se on korkeella rantapenkan peällä, niin jäihin liikkumiset ei käsityksen mukkaan ou sitä soanna, jos se ei voan tapahtunna jeäkauvven aikana.
Kyllä minulla on se käsitys, että joku on voan sen siihen veäntännä, olokoonpa sen tarkoitussii mikä hyväsä.
Tervo. Juho Oksman 1090. 1937. < Eemil Karhunen, vahtimestari Tervon kk:stä.
Ruissoair kuuluu omistamain tillaan Tervon Hautolahen kylässä.
Se sijaihtoo Nilakan eteläpeässä, Hautolahden pohjasta nuin 2 kilom. selälle päin.
Ensinnäkkii mitä tulloo sen nimmeen, luulen sen aiheutuvan rukkiin viljelyksestä siinä, koska sitä on kaskettu, ja moaperä siinä on rukkiin viljelykseen sopivata. Soaren pittuus on noin 1800 metr. , ja siinä olova Hautakiven näköinen kiv on nyttii pystyssä enemp pohjoispeän puolella pohjosella rannalla. Kiven korkeus on moanpinnasta nuin 1 metr. ja alapeästä levveys siinä 60 metr, yläpeän levveys on siinä 50 metr. vahvuus siinä 20 metr.
Kiv näyttää kolomelta kantilta, että sitä on hakattu.
Mittää merkkiä ei kiven pinnassa äkkisilimäyksellä näytä olovan.
Mittää mahollisuutta ei ou muuta kuin se, että sen on immeisten panema siihen. On vuan kysseen alainen, onko se sitte hämäläisten ja savolaisten kalaveissiin rajapyykki, mut sennii otaksuman kummoo se kuin missää muuvalla ei ou siihen tämmösiä kiviä käytetty.
Kun soaressa on vahtiharju, vahtisuo ja vahtihiekka, niin nämä nimet aiheutuu siitä, että soaressa on ollunna vahtia. Minä oun kuullunna siitä kahella lailla otaksuttavan, kun soaren rannalla on hyvät muikun vetoapajat, niin ois nuottamiehet vahtinna apajoita, ja siitä ois vahtipaikat soanna nimesä. Mut toinen minkä oun kuullu on, että siinä on heimosoittiin aikana ollunna etappipaikka ja siitä käsin pidetty vahtia Nilakalla, ja tämä on antanna nimet vahtisuolle ja vahtiharjulle.
Sitä merkillistä kivvee on monesti meinattu kaivoo irti ja kahtoo, onko sen alla mittää, mut se on voan jeännä.
Ja on ollunna aina puhetta, että jos Helsingissä tietäisivät sen, niin ne ottais selevän, että mikä se kiv oikeestaan on.
Tervo. Juho Oksman 1091. 1937. < Yrjö Huttunen, s. 1896, maanvilj., Tervon Hautolahden kylästä.
Naurishalameissa keärme on ollunna niin kuin koirra pihassa, kun keärme on vahtinna naurishalametta, ja sinne on voan männä rosmo, on se tullunna se peälle, mut halemeen omistajille se ei ou tehnä mittään, se on ollunna naurishalameen koirra.
Tervo. Juho Oksman 1434. 1937. < Kusti Kekkonen, s. 1853, maanvilj., Tervon Käpysalon kylästä.
Rautlammin Kiesimällä oil ollunna kuirriilija rengin riekolainen. Se oil vanahoo isäntee kohellunna yil olokasesti ja vastustanna sitä kaikessa.
Isäntä oil sanonna, kuhan minä tästä kuolen, niin määhhän saunaan. Isäntä oil kuollunna, renk oil männä saunan lauteille ruokalevolle, ja samassa oil tullunna isäntävainoo ja sanonna, nyt on lähettävä, ja rengin oil pitännä lähtee, ja renk oil ollunna peäsemättömissä vanahasta isännästä ja oil pitännä siitä talosta lähtee pois.
Tervo. Juho Oksman 1435. 1937. < Albert Kekkonen, s. 1867, maanvilj., Tervon Joutsensalmen kylästä.
Mair Jeäskeläinen, joka on ollunna oikee tämän seuvun kuuluisin turja , se on ollunna pelättävä akka, se kun on kuollunna, niin siinä huoneessa kerihtimet on ruvenna naulassa heittämään kuin kellon kiel.
Tervo. Juho Oksman 1436. 1937. < Albert Kekkonen, s. 1867, maanvilj., Tervon Joutsensalmen kylästä.
Yks Iisakki Heikkinen kertoi Suomussalamella syvänmoan tien varrella jonnii tiemutkan kohalla olleen kummallisen olennon, kuin oil yksikkö kulukia kulukenna, oil se huutanna korvessa nekkä määt, ei millonkaa, että minnekkä määt, mut nekkä näät, usseemp henk kuin oil kulukenna yhtämatkoo ei se ollu virkkanna mittää, mut monet kymmenet oil kuullunna sen kuin itekseen kulukivat. Siinä tien mutkan kokalla kuuluttiin ennen tapetun mies, ja se kait siinä kummittel.
Tervo. Juho Oksman 1437. 1937 < Simo Puranen, s. 1870, maanvilj., Tervon Joutsensalmen kylästä.
Rautlammilla Saikarin kylällä tien vieressä oil muuan nainen tehnä lapsen ja tappanna ja sitte työntännä sen kiven alla olovaan louhuun.
Kiv oil nuin 10 sylen peässä tiestä, tietä kulukivat kuulivat kovvoo lapsen itkua kiven luota, varsinnii iltahämärässä kuin siitä kuluki, niin sen kuul vaikka kuka, rohkeimmat kävivät joukolla sitä kuuntelemassa, ja kaikki sanoi itkun kuulovasa, minä olin silloin 10 vuotias.
Tervo. Juho Oksman 1438. 1937. < Einar Korhonen, s. 1890, työmies, Tervon Hautolahden kylästä.
Talluskylän Ovaskalan harjulla vuessatoja sitte on asunna hyvin kiroisa isäntä Ovaskainen, muutaman kerran se oil laitellunna tuil tauloja keävistä, ja ne ei ollu sytynnä, Ovaskainen oil suuttunna ja kiroten viskanna tuluksesa ja taulasa tuvan lattialle ja sanonna lopuks Piru vieköön nuo.
Toisessa Kivelän talossa oil asunna kiveläisiä, ja niitä on ollunna siinä 7 veljestä ja jokkaisella koirra.
Sitten kerran oil pirut Tallusjärven rapoluossa neuvotelleet, mihinkä mäntäis männäänkö koirralan kyllään vai Aaskaalaan.
Aaskaalaan! Aaskaalaan! Aaskainen on hyvä mies, se antaa piitä ja tauloo, oil neuvottelun tulos, ja pirut mäin Aaskaalaan.
Tervo. Juho Oksman 1442. 1037. < Eero Jäntti. s. 1877. maanvilj. , Tervon Talluskylästä.
Vasken sepän paja oil niin pelättävä paikka, ei pahin rosmo, ei eärimmäinen ilikio, ei kukkaa vallattomuuvessaan sinne hirvinnä männä, jokkainen pelekäis sen seurauksia, jos vasken sepän pajjaan luvata männöö, lapsillennii vanahemmat sanoi, että sen ottaa Kilika , joka vasken sepän pajjaan luvata männöö.
Pajjoo ei tarvinna panna lukkoon, vaikka siellä oil kalliita sulatettavia vaskia, niin kyllä ne säilyi.
Tervo. Juho Oksman 1444. 1937. < Taneli Nuutinen, s. 1883, seppä, Tervon Talluskylästä.
Ennen aikanen vasken seppä oil tehnä liiton Kyöpelin kansa, että vasken synty ja sullaus hyvästi onnistuu, ja sillä oil testamentti sen kanssa, se oil apuna kaikissa sepän puuhissa. Sen ties kaikki, siks vaskiseppee piettiin toverina taikureilla tärkeimmissä paikoissa, luppoomassa mitä tarvittiin taikatarkoituksiin vaskisepän pajasta, kun luvata sinne ei soanna männä.
Tervo. Juho Oksman 1445. 1937. < Taneli Nuutinen, s. 1883, seppä, Tervon Talluskylästä. Kuuli kertomansa isältään Anania Nuutiselta samalta kylältä.
Näin unissain kuin tyttäreni putois kaivoon. Tämän nähtyäin sanoin, tuo tyttö kuoloo, ja se kohta tuil kuumeeseen ja kuol.
Minä oun ennennii nähnä tämän unen, ja silloin se kuoloo, jonka neän kaivoon puttoovan.
Tervo. Juho Oksman 1446. 1937. < Hilja Tolonen, s. 1892, maanvilj. emäntä, Tervon Talluskylästä.
Näin unta kun minut pantiin puel väkise laivaan, ja laiva lähti kulukemaan kappeita vesiä, laivassa näytettiin minulle kolome ruisleipee, mut niitä ei annettu.
Seoroovana päivänä minut vangittiin kapinaan muka syyllisenä, vaikka niin en ollut ja piettiin vankina 3 kuukautta, ja siellä oil hirvee näläkä.
Tervo. Juho Oksman 1447. 1937. < Otto Pursijainen, s. 1896, työmies, Tervon Talluskylästä.
Viijjennellä ikävuellain näin Talluskylän autiomökillä niin kummallisen unen , että sen muistan aina, vaikka olin sitä nähessäin laps.
Mökin ov oil olovinnaan auk, ja kynnyksellä istui musta ja valekee lintu, jotka oil kuren kokosia, musta lintu kysyi, kummaltako puolen minä purasen, ja samassa puir minun oikeeta kättäin, muutaman viikon perästä sain lapshalavauksen, ja ikäin oun sairastanna sen linnun puremata oikeeta kättäin ja jalakoin.
Tervo. Juho Oksman 1449. 1937. < Eero Matilainen s. 1882, työmies, Tervon Talluskylästä.
Ollessain palaveluksessa näin kun unissain tuil sen talon pihhaan juna, ja se otti yhen hengen matkaasa, ja se oil talon isäntä, se kuin mäin siihen, läks se ajamaan.
Tämä uin oil niin merkillinen, että isäntä tuil kuumeeseen ja viikon perästä pantiin lauvalle.
Tervo. Juho Oksman 1450. 1937. < Hilda Jäntti, s. 1872, palstatil.emäntä, Tervon Koivujärven kylästä.
Talluskylä suurin aarre on Salamen talon luona valtavan suuressa lähteessä.
Vanahat on kertonna, että siinä on aarretulet palanna ja että siinä on kattilanlinen talluskyläläisten kultoo pantuna piiloon ryöstöjä ryöstösottiin aikana.
Siinä on uhrina, että seihtemen peätä pittää katkaista, ennen kuin sen soap, ja se pittää tapahtua lähteen laijalla. Mut sitä ei ou sanottukkaan, minkä päitä pittää katkaista.
Tervo. Juho Oksman 1443. 1937. < Salamo Karhunen, s. 1887, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Tervo. KRK. Oksman Juho. 814. 1935 - Joutsensalmen kylä. Aukust Jääskeläinen, synt. 1890.
Tervossa tässä kyläkunnassa olovassa Pulukkilan soaren Pellonpeä nimisen talon lähellä on vielä pystyssä petäjä jota sanotaan ”pyhäks petäjäks”. Siinä on ollunna usseita vueslukuja ja ristin kuvia, jotka nyt ainakii osittain on kasvanna umpeen. Siitä on kerrottu vaikka mitä. Siinä kuin oil asunna Poavo Pulkkinen ja se oil uhkaillunna että hän hakkoo pellon peälle kasvaneen hoaran pois, vanahat oil varottanna, että elä koske. Mut se oil sitte hakanna sen, syystä kun se varjostaa peltoo. Siitä oil soanna Pulukkinen ”konkan” jalakaasa ja jalako terä on peässynä kokonaan pois ja se on siihen kuollunna. – Tätä on kertonna vanahat ihan vakavissaan ja siitä luultavasti johtuu että sitä ei ou kukkaa hirvinnä hakata, ja Pyhä petäjä seisoo nyttii Pulukkilan soaressa paikoillaan.
Teällä Tervon Hautalahessa Hautavuoressa on vuoren sissään luonnon tekemä luola, se on niin pitkä, että on eppäilyttävä männä sen perille pimmeen tautta.
Silloin kun venäläinen sotaretkillään on ryöstellynnä suomalaisia, on suomalaisia piilottautunna tähän luolaan, ja kun ryssät kiertel ja kävel vuoren peällä, ja kun piilossa olevat puhel, kuul ryssät vuoresta puminata, sitten rupes ryssä pelekeemään ja läksivät, yks heistä on hokenna ka piru vuoressa. Tämän perästä on luoloo sanottu pirun luolaks.
Tervo. Juho Oksman 535. 1936. < Pauli Askola, s. 1915, maanvilj.poika Tervon Hautalahden kylästä. Kuuli tarinan op. Hj. Wanamolta samalla kylällä.
Taru kertoo, että Talluskylässäi on aikoinaan ollunna jättiläisiä, ja jättiläinen on ollunna ensimmäinen piru , se on ollunna niin suur, kuin se Tallusjärvee kävellynnä ja tallustellunna, niin se on näkynnä Lintumäen ylite Talluskylälle. Nilakkajärvellä on sen nilikkaan ollunna vettä, Kallaveillä kaulaa ja se on mitanna kävelemällä kaikki suurimmat järvet, ja tästä on syntynnä järville nimet, kuin tämä jättiläispiru löys Moanikajärvestä syvimmän paikan, niin se rupes mänemään umpeen, ja tukka jäi näkymään vein peälle, ja silloin jättiläispirun pit tulla moalle, ja tästä sai Moaninkajärvikii nimesä.
Tervo. Juho Oksman 1441. 1937. < Eero Jäntti, s. 1877, maanvilj., Tervon Talluskylässä.
Tervon Nuutilan kylässä Ahvensalamen rantoo lähellä on hyvin suur tasapeälyksinen kiv, Kirkkokiv .
Perimätiijjot on siitä, että siinä on iliman pappia pietty kirkkoja, sen ympärillä ja peällä vanahat kertoi, että vainosottiin aikana, jolloinka ei ou hirvitty muuanne kokoontua, on tällä kivellä pakolaiset ja paikkakuntalaiset käyneet rukkoilemassa, kivvee ja sen ympärystä on pidetty pyhänä paikkana, ja vielä nyttii on kivellä nimenä Kirkkokiv.
Tervo. Juho Oksman 834. 1936. < Pekka Nuutinen, s. 1890, maanvilj., Tervon Nuutilan kylässä.
Suonenjoen Rieponlahen kylän ja Tervon Käpsoaren rajalla, Kivharjun mehtäpellolla, on vanaha koan pohja, ja sillä kohin on kiv raunio, ja sen alla on vanaha raha-aarre .
Yöjalakalaiset kertoi minun nuorena ollessain, kuin siinä oil juhannusta vasten yöllä kivviin välissä palanna aarretulet , se kuului silloin aarretta puhistavan. Sitä on joku kaivannakkii, ja kaivu mies oil soanna näkymään kattilan sangan, ja silloin sanonna nyt se näkkyy, mut silloin se oillii sen käsistä karanna kuin ei ollunna hiljoo, Siinä kun on ehtona, että pittää sitä käsistä ottaissa olla hiljoo tahi kaula katkaista.
Tervo. Juho Oksman 30. 1936. < Emma Jäntti, s. 1884, työläisnainen, Tervon Käpysalon kylä.
Tervon Kuivaniemen kylässä Lapinmäen lähellä olovassa Lapinjärvessä on yks soair, jota sanotaan Miekkasoareks, siitä ovat löytäneet vanahoja sotamiekkoja. Tästä syystä sitä sanotaan Miekkasoareks. Ja kun siinä on iso raha-aarre, niin minä oun kuullunna sillälailla, että aarteen tekiät ja miekkain siihen jättäjät ovat olleet siinä sota-aikana ja tehneet kätköjään siihen ja vieneet siihen piiloon rahhoo ja miekkoja, jotka on jeännä siihen.
Tervo. Juho Oksman 34. 1936. < Emma Jäntti, s. 1884, työläisnainen, Tervon Käpysalon kylästä.
Piru vaihtaa vastasyntyneen lapsen, jos voan äit ei ou tarkasti sen luona, piru on halukaamp vaihtamaan ennen kastamista se pannoo pahan lapsen hyvän tilalle, näin Koivujärjen eokot ennen ihan tosissaan kertoi. Äit ei soa tästä syystä missään tappauksessa heittee ainakaa ennen kastamista lastaan silimäisä alta, piru vaihtaa, niin ettei sitä äit huomaakkaa.
Tervo. Juho Oksman 1454. 1937. < Hilda Jäntti, s. 1872, palstatil.emäntä, Tervon Koivujärven kylästä.
Karttulan Punnonmäellä oil oikee taikakonna Parvijainen, jota piettiin seutukunnan suurimpana taikurina, se kuin oil ampunna ensimmäisen oravan syksyllä, niin se oil syönnä sen keittämätä karvoineen.
Sen tarkoitusta ei tiedetty. Parvijainen kuoli noin 35 vuotta sitte.
Karttula. Juho Oksman 1455. 1937. < Kalle Lekala, s. 1897, työmies, Karttulan kylästä. Kuuli Karttulan Punnonmäen kylässä.
Kun minun isäin vaskenseppä ja epäjumala läks meijjän pajjaan parantammaan Keiteleeltä tuotua pahatautista, niin minä mänin salloo kahtomaan pajan seinän raosta.
Isä liehtoi, ja epäjumala keikuttel koholla sitä ahjon peällä, sitte epäjumala sitoi sen peästään pajan alasimmeen kiini, niin että sen peä oil ihan alasimessa kiinni.
Tämän perästä alakoi hirveeltä näyttävä leikki, ne otti suuret vasarat ja alakovat lyyvvä niillä vuoron perrään alasimmeen, niin että säkeneet lentel, ja joka lyönnin lyötyään sanoivat: ”Peästä meitä pahasta.”
Ne yhä tihitti lyöntiään, ja viimeisellä lyönnillä sanoi toinen: ”Peästä meitä pahasta Perkele.”
Toinen uuvvisti samat sanat viimesellä lyönnillään, ja mies oil koko aijan alasimessa kiinni.
Tervo. Juho Oksman 1456. 1937. < Tanel Nuutinen, s. 1883, seppä, Tervon Talluskylästä.
Reätäil Jeäskeläinen tällä kylällä oil pitännä tapoinaan onkia pyhäpäivinä, mut muutaman kerran se oil tullunna hättäissään pois, kuin olivat kysynnä, minkä sinä siellä näit, oil Jeäskeläinen sanonna, minä näin semmosen musta hirviön nostavan peätään järvestä, se oil ihan musta ja yks silimänen, isot pystykorvat, ja se kahtoi minnuun päin.
Sen jälestä ei Jeäskeläistä oltu pyhänä nähty ongella.
Tervo. Juho Oksman 1463. 1937. < Simo Puranen, s. 1870, maanvilj., Tervon Joutsensalmen kylästä.
Äit vainoo kertoi, että kun yks mies oil tenhä punastian pyhänä ja soanna sen valamiiks pyhäiltana, samassa oil noussunna hirvittävä ukonilima, rakkeita oil satanna, jotka oil ollunna peäskin munan kokosia.
Ja ukkonen oil iskennä sen pyhänä tehyn korvon niin hienoks, ettei ollu löytynnä muuta kuin jauhoo, ja tämä kaikki tapahtui syystä, kuin korvo tehtiin pyhänä.
Tervo. Juho Oksman 1464. 1937. < Eero Jäntti, s. 1877, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Minun mummo vainoin Juudith Korhonen kuin kertoi olleesa Vesannon Vesamäissä lapsen likkana, silloin kun on ollunna v. 1808 sota, Vesanto on silloin kuulunna Rautlampiin.
Kun seutukunnalla oil venäläiset sotamiehet tehnä kaikenlaisia häiriöitä, ryöstäneet ja polttaneet, oil Vesamäissä joukot koittanna olla varuillaan, että millonka ne tulovat, ja oilhan ne tullunnakkiin, mut olivat soanna vihiä etukätteen niihen tulosta, että olivat männä mehtään piiloon.
Emäntä oil jeännä pihhaan, pitämään silimällä sitä, että mittee ne tekköö ja heitännään tekohulluks, venäläiset oil tiukkanna ruokoo ja rahhoo, ja kuin kumpaakaan ei ollunna, olivat muka hullua narrailleet ja laittaneet emännän hakemaan kaljoo talon tynnöristä, emäntä oil lähtennä ja kahtonna kaljan hakureissullaan parraaks ja juossunna ruispellon ylitse mehtään toisten luo, peästäkseen pois niihen käsistä.
Mut asia ei jiännä tähän, kun venäläiset ei soanna talosta mittään, ja kun se jäi autioks, tuohoi venäläiset talon tulleen.
Tervo. Juho Oksman 1467. 1937. < Sakari Pulkkinen, s. 1870, maanvilj., Tervon Joutsensalmen kylästä.
Tervossa Hoapamäin Aholan talon moalla, jyrkkee kalliota vasten on luonnon kivistä tehty omituinen luola, sen peällä on moata, kun nykyset Hoapamäin asukkaat ei kukkaa tiijjä, että joko lappalaisilla tahi hämäläisillä kalamiehillä on siinä ollunna kalan ja metänriistan säilytyspaikka, josta on talavikelillä veätetty tavarata etelään päin.
Luola eli kellair on paikalla, jossa ei ou kyllee milloinkaa ollunna, ja se on tehty ennen nykyisen asutuksen tulloo Hoapamäille, kun näillä seuvvuilla on hämäläiset käyneet heimosottoo ja kalastelleet, vois luola alla niiltä aijoilta turvalliselle paikalle korkeen mäin peälle tehtynä. Voishan alla sekkii mahollista, että hämäläisillä ois siinä ollunna sotavarustuksia ja muonitustarpeita.