  |
||
Vanahat Hautolahen miehet kertoi, että Hautolahen suulla olovassa Ruissoaressa on heimosottiin aikana ollunna yhteenotto savolaisten ja hämäläisten välillä, ja kummaltako liene koatunna siinä soaressa peällikkö, sitä ne ei tiennä, se on hauvattu soareen koatumapaikalleen, ja se hautakiv, joka nyttii on tässä soaressa, pitäis olla sen tijon mukkaan sen hauvvan peällä.
Tervo. Juho Oksman 1469. 1937. < Juho Venäläinen, s. 1864, kirvesmies, Tervon Hautolahen kylästä.
Samote kun Talluskylän Liesjärvellä on Kuolion soair, on Tallusjärven pohjoispeän puolella saman niminen soair, tähännii Talluksen Kuolion soareen on hauvattu immeisiä, vuossatoja sitte, nämä osotaa sen, että näilläkii seuvvuilla on tuntemattoman pitkä asutus ollunna. Kalastain ja metästäin immeiset on tänne kulukenna, ja kuolleesa hautasivat sen aikusen tavan mukkaan soariin ja antoivat nimet jo silloin aiheen mukkaan niille.
Tervo. Juho Oksman 1471. 1937. < Eero Jäntti, s. 1877, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Ruissoaren Vahtisuo ja Vahtiharju ois mahollisesti voinna soaha nimesä, kun sen rannalla on hyvät kalaveit, ja nuotan veto apajat, että siinä ois kalamiehet vahtinna vuoroosa vetteekseen nuottoo. Mut vanaha taruhan se on toisenlainen, pitänekkö se sitte paikkoosa, ne kertoi vanahat, että silloin kuin oikein on tapeltu Nilakallai kalaveissiin peälisiä, ja heimosota on riehunna, niin on Ruissoair ollunna taisteleviin olinpaikka, ja että sieltä asti perriytyis soaressa olovat vahtinimitykset, ja tässä soaressa on koatunna tietysti jossain kahakassa peälikkö, ja ne on pyrkinnä silloin sitä tappoo nouvattammaan, että koatunut on hauvattu koatumapaikalleen, ja näin ois koatunut peälikkö hauvattu tähän soareen, jonka hauvvan peällä pitkä pystyssä olova kiv on, tämän perintätijon mukkaan josko se sitte pittää paikkasa.
Tervo. Juho Oksman 1470. 1937. < Teodor Huttunen, s. 1900, maanvilj., Tervon Hautolahden kylästä.
Talluskylässä kylän keskellä on Liesjärvi , tästä laskoo Tallukseen Lieskoski, tämä järvi on merkillinen kummallisista soarten nimestä, siinä on Hämmeen soair, Kuolion soair j.n.e. Kuolion soaresta on kerrottu, että kun Talluskylä oil tavattoman kaukana tiettetömiin matkain takana, on Kuolion soarta käytetty tämä seuvun hautuumoana, sinä aikana, jolloinka ei mittään järjestettyä yhteiskuntoo ou ollu olemassa, immeisen luita on tästä löytynnä.
Tervo. Juho Oksman 1472. 1937. < Eero Jäntti, s. 1877, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Silloin kuin hämäläiset kalamiehet on tunkeutunna tänne Tallusjärvelle asti savolaisten sekkaan, on niitä houkutellunna Tallusjärvestä Hirvijärveen laskova luonnon muodostama Talluskoski, joka siihen aikaan on ollunna lohirikas, siitä ne on soanna tavattoman suuria lohia, jonniilaisella rännilaitteella. Silloin on Tallusjärvi ollunna paljo suuremp kuin nykyään. Tätä järvee kuin enskerran laskettiin v. 1865 – 1866 ja silloin hätäaputöinä kaivettiin laskukanava verekseen kohti, jäi silloin jo lohirikas vanaha koski vettä vaille, kuivaksi, ja tämä lohirikas koski hävisi.
Talluksessa kosken suun lähellä on soaria m.m. Hämeensoair, Kurikkasoair ja Kirvessoair. Kun hämäläiset nous Tallukselle, pit ne majapaikkanaan Hämmeensoarta. Kurikkasoareen oil asettunna savolaisia, ja jos siihen soareen mäin hämäläinen, oil niillä kurikat niitä vastaan, kansantaru on siitä, että kun Kurikkasoaren asukas näik vihhaamasa hämäläisen tulovan soarta kohti, heitti se sitä kirveellä niin kovasti, että kirves les kirvessoareen, näistä on soaret soanna nimesä.
Tervo. Juho Oksman 1473. 1937. < Anania Jäntti, s. 1871, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Vanahat miehet on kertonna, että Tervon Talluskylässä on ensimäinen kylä tehty korkeelle Lintulan mäelle, se on ollunna Lintunen sukujaan, ja pyytännä kovasti lintuja, ja mies soanna siitä nimesä. Sillä paikalla on asutus ollunna jo kivkauvella, sitä todistaa se, kun siitä on löytynnä kivisiä työkaluja.
Kun kivkauvesta on siirrytty rautakauteen, on Lintulanmäellä kokkeiltu rauvvan tekotaitoo. siinä kun perimätietoin mukaan ei ou asunna seppee, mut kuin minä olin nuorena siellä palohalameita kyntämässä, niin mullasta tuil yhessä seuvussa palajasta rauvan kuonoo, ja tästä kertoi vanahat, että rauta kokkeillessa on männä kuonaks, ja että siinä se on rauvan teon koekenttä näissä kuuluvin.
Tervo. Juho Oksman 1474. 1937. < Anania Jäntti, s. 1871, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Talluksen pohjoispeässä Tervon kunnan sisällä on Viitasoair. Tähän soareen on hauvattu kalastajana ja tervan polttajana tänne kulkenut Kusto Viitanen, hämäläinen, ja tästä soair sai nimesä, siitä kuuluvat sen luita löytäneen.
Vanahat miehet on kertonna, että hämäläiset on tunkeutunna Tallukselle yil savolaisten ja hämäläisten taistelurajan, niinpä sekkii, joka on hauvattu Viitasoareen.
Tervo. Juho Oksman 1475. 1937. < Pekka Tolonen, s. 1878, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Talluskylässä on Witko niminen, talo, joka kuuluu vanahempiin talloin joukkoon, sen pelloista on löytynnä kiv työ kaluja ja sav piippuja, ja tämän talon lähellä on Lintulan mäik, jossa kerrotaan olleen kiv kauvvella asunnon.
Talon nim on tulluna siitä, että tämän talon moalla on asunna ruotusotamies, jonka nim on ollunna Witikka eli Witko, eli sinnepäin.
Tervo. Juho Oksman 1476. 1937. < Eero Jäntti, s. 1877, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Venäläiset ei ou jättännä semmostakkaa seutua kuin Talluskylä rauhaan ryöstösoittiin aikana, vaikka tänne sinä aikana ei ou ollunna kuin jalaka polokuja avarain syvänmaihen läpi.
Vanaha talluskyläläinen Juho Mähösvainoo kertoi, että tallukyläläiset oil ollunna peloissaan ja varuillaan venäläisten tulosta, ja sopineet keskenään, että kun vihiä kuuluu, niin silloin on tieto levitettävä, ja eipä muuta kuin jostain ijästäpäin oil tulluna venäläistä sotaväkkee Talluskyllään, ja kyläläiset läks pakkoon. Pakkoon mäntiin Talluksen pohjoispeätä kohti, siis länteen eli päinvastaseen suuntaan, mistä venäläiset tulivat, ja kuin kyläläisillä oil Tallusjärven pohjoispeän puolessa ruuhvalakamat, kerättiin kaikki ruuhet, joilla lähettiin Tallusjärvee etelään päin, ja mäntiin tämän järven kesk kohan seuvvuilla olovaan Murtoniemeen, ja mänivät maihen pakovalakamaan.
Pakovalakamaks kututaan tätä paikkoo vielä nykyäänniin, siinä on ollunna rantoo lähellä hyvin suur halennut kiv, sen ympärille on kaikki ruuhet veitty piiloon rannasta, pelossa että jos venäläiset tulis järvee myöten jälestä, ettei ne siitä löytäis, kuin rannalle ei heitetty mittään.
Kivessä on ollunna hyvin suur halakiima, johon ne on kätkennä rahasa ja ne kalliimmat esineet, mitä ovat voinna mukanaan kulettoo. Tähän paikkaa leiriytyivät talluskyläläiset ja olivat siinä niin kauvan kuin salateitse saivat tietee, että venäläiset on poistuneet kylästä. Tämä on joko v. 1808 soan aikana tahi sitä ennen tapahtunna.
Tervo. Juho Oksman 1477. 1937 < Salamo Karhunen, s. 1887, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Vanahat miehet kertoi, että Talluskylässä ensimäisinä on ollunna lappalaisia , mut toiset kertoi, että ne on ollunna hämäläisiä kalastajia, jotka tänne on ensin tullunna.
Kun Tallusjärvellä on Hämeen soair, ja sen yläpuolella olovassa Liesjärvessä on niinikkäin Hämmeensoair, ja Hämmeensoaren ihan likellä on Kuolion soair, niin oun kuullunna semmostakkii kerrottavan, että hämäläiset kalastajat on asunna Liesjärven Hämmeen soaressa ja kuolleesa hautasivat Kuolion soareen, ja taru hämäläisistä tuntuu uskottavammalta paikkakunnalla oloviin paikannimmiin nähen, kuin toais lappalaisnimisiä paikkoja ei Talluskylässä ou.
Tervo. Juho Oksman 1478. 1937. < Taavetti Hyvärinen, s. 1872, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Tervon Koivujärven kylässä n:o 1 moalla on suur Pesäkiveks sanottu kiv , sen alla suur luola , joka niin korkee, että immeinen soppii seisomaan siellä.
Kun tämä kiv on ollunna isovihan aikana Karttulasta Pielaveille mänövästä tiestä aika pitkän matkoo poskessa, on tämän tien varrella olovasta Koivujärven kylästä asukkaat karjoineen ja kampeineen ollunna usseempia aikoja tämän pesäkiven ympärillä, kiven alla olovassa luolassa on pietty kaikki, jokapäiväiset ruoka- y.m. tarpeet, sen lähellä on ollunna jättiläiskuus, joka juur on ollunna vähemmän ja harvemmin tarvittaviin tavaroin säilytyspaikkana, vanahat kertoi, että semmoset kuin pyhänä piettävät kolopposet ja mut vikineet, on säilytetty kuusen juurella.
Karjain kellot on pietty tukossa siellä koko asuma aijan, ja tällä keinolla koivujärveläisiä ei isovihan aikuiset viholliset löytännä.
Tervo. Juho Oksman 1479. 1937. < Taavetti Hämäläinen, s. 1872, maanvilj., Tervon Koivujärven kylästä.
Se pesäkiv Koivujärven kylässä, jonka alla on tämän kyläläiset ollunna piilossa ryöstöjä, ryöstösottiin aikana, on soanna nimesä siitä, että sen alla on ollunna karhulla pesä, jonka koivujärveläiset on soanna tapetuks kiven alle.
Tätä luoloo ovat sitten muihen tarkotuksiin käyttäneet.
Tervo. Juho Oksman 1480. 1937. < Hilda Jäntti, s. 1872, palstatil.emäntä, Tervon Koivujärven kylästä.
Kansantarina kertoo Tallusjärven pohjoispeässä olovaan Kurikkasoareen asettunneen asumaan miehen, toiset kertoo olleen sen jättiläisen , toiset, että se ois ollunna hämäläinen kalamies, se on tehnä siihen jonniilaisen tuvan itelleen.
Jostai muualta päin on sitte tehty hävitysretki näille seuvvuille, kuin ovat kuulleet, että asukkaita on teällä, ja ne on männä Kurikkasoareen ja salavanneet tuvassaan olovan miehen tuppaasa ja lyöneet sen tulleen. Mut miespä oillii palavasta tuvastaan tullunnakkii laipion kautta pois, ja kun hävittäjät ja polttajat oil mänössä Kurikka- ja Kirvessoaren salamilla, niin mies ei tainna vihollisilleen muuta kuin se heitti kirveellään niitä ja heitti niin kovasti, että kirves lens Kirvessoareen.
Matka on niin pitkä, ettei sinne tavalliselta mieheltä kirves lennä, tästä sai Kirvessoair nimesä.
Tervo. Juho Oksman 1481. 1937. < Linda Ovaskainen, s. 1898, tal.emäntä, Tervon Talluskylästä.
Hirvijärvessä Tervon puoleisessa pohjoispeässä on Jurvon soair , johon on hauvattu ensimäisiä immeisiä, jotka tämän järven seutuvilla on liikkuneet, siitä on löytynnä immeisten luita, aikasemminnii, mutta muutamia vuosia sitte, kun soareen tehtiin peltoo, nous syvempää kuokkiissa miehen luuranko.
On luultavoo, että ne kalastajat, jotka on tullunna näille maille muuvvalta, on tähännii soareen hauvanna kalastajatovereitaan.
Tervo. Juho Oksman 1482. 1937. < Elias Niskanen, s. 1870, maanvilj., Tervon Koivujärven kylästä.
Tervon Talluskylän Liesjärvellä on savolaiset hämäläisiä kalastajia vastaan pitäneet puoliaan sillä lailla, että savolaiset ei ou tämän järven rannoilla antanna hämäläisten kalastoo, sovinnolla on savolaiset sanonna soatte olla järven keskellä olovassa soaressa, mut elekee tulla muille rannoille, jos tuletta, niin on lähettävä, tämän kurin eissä pit hämäläisten asettua soareen.
Tällä soarella on nimenä nyttii Hämmeensoair .
Tervo. Juho Oksman 1483. 1937. < Pekka Karhunen, s. 1876, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Kiukooaho on talon nim Tervon Talluskylän pohjoiskylällä, lähellä Pielavein rajjoo.
Tässä talossa on meijän suku asunna toista sattoo vuotta, ja esisät on kertonna, että ensimäinen tiettävä asukas on ollunna Kuohair Kuronen , joka on tullunna Pielaveiltä, ja se on tehnä kylän kiukoo ahhoon.
Tämä on merkillinen siitä, että kun ensimäinen asukas siihen tuil, on siinä ollunna tuilsijana kivistä tehty kiukoo, ja siitä ei ou ollunna alakuasukkaillakaa hämärintäkää aavistustakaa, kuka on tehnä kiukoon. Noin 50 vuotta sitte löytyi Kiukooahon pellolta ojjoo kaivaissa pyöree kiv, jonka keskellä oil reikä. Kiven läpimitta oil noin 10 cmetr. ja oil se kiv kauvvan töitä, lähellä on suur Tervahauta, jonka tekiöitä ei tiedä kukaan. Nämä viittoo siihen, että jo kivkauvvella on Kiukooaholla asutusta ollut. Ja nämä on tehnä kysseenalaisen kiukoon, josta talo sai nimesä Kiukooaho.
Tervo. Juho Oksman 1486. 1937. < Pekka Karhunen, s. 1876, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Kuin talluskyläläiset kuluko suolan haussa siellä meren rannalla Raahessa päin, niin ne oil männä matkalla muutamaan talloon.
Talossa oil ollunna lapsen tuutussa ikivanaha mies, jota oil souvattamalla hoijettu. Kun tämä mies oil kuullunna, että vieraita tuil, oil se sanonna, elekeehän souvattoo, ja kysynnä, mistee sitä ollaan, kuin mies oil tiennä, että vieraat on Talluskylästä, oil mies kysynnä, vieläkö siellä Talluskylän Korosjärvessä on niitä keltamahoja siikoja, kuin mies oil soanna vastauksen, oil se sanonna, sieltä ne ennen tämän puolelaiset tappoi niitä .
Tämä on ollunna Hämettä eli Pohjanmoata, missä tämä tappaus kerrotaan sattuneen, ja on sieltä monta sattoo vuotta. Ja sieltähän ne kalatappeliat on teällä kuleksineet.
Tervo. Juho Oksman 1487. 1937. < Maria Heimonen, s. 1851, maanvilj.leski.
Tervon Utrianlahden kylässä on kirkasvetinen tasasella moalla lähellä suon laitoo Akkoi lähe .
Ollessain nuin 20 vuotta sitten maihen mittauksen uskottuna miehenä, kävin tällä lähteellä, ja sen aikuiset elossa olovat vanahat kertoi lähteestä löyvvetyn siihen heitettyjä sitteitä, joissa on ollunna rahoja. Tämän lisäks on rahhoo löytynnä irrallisena ja vielä että siitä on löyvetty immeisen luita, ja kerran vanahaan aikaan on löyvetty lapsen kokonainen ruumis.
Kertojat tiesivät sen, että lähe on ollunna taikuriin temmellyspaikka, ja että siihen pannut rahat on ollunna maksuna lähteen käyttämisestä taikatarkotuksiin. Mutta sitä ne ei osanna sannoo, missee tarkotuksessa immeisten luita ja lapsen ruumis siihen tuotiin.
Lapsen ruumiista kertojat kertoi monella tavalla, toiset, että se ois tuotu siihen ruumiina, ja toiset, että se ois voitu elävänä uhrata lähteelle , soahakseen lähteen vaikutusta taikatarkotuksiin lisätyks, mikkää lapsen murha ei voi olla kysymyksessä, kun lähe on ollunna taikalähe ja kaukana immeisasunnoista. Näin kertoivat siitä.
Asian vois käsittee niinnii, että kun ennen muka piru on viennä lapsia, ja se piru ois voinna olla joko taikuir tahi joku muu, joka ois uhraamistarkotuksessa panna joko elävänä tahi sitä ennen hengiltä pois otettunna lähteeseen, soahakseen sen tehhoo paremmaks.
Lähe on vieläkii olemassa, lähellä Pielavein rajjoo, kuten mainittu Tervon Utrianlahdessa.
Tervo. Juho Oksman 1488. 1937. < Pekka Huttunen, s. 1865, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Ennen kuin ei ou hauvvalle tehty mittään merkkiä kuolleen henkilön muistoks, niin ne on tehnä karsikkaan puuhun. Meijän paikkakunnalla on ollunna semmonen tapa, että ennen hautaan viemistä on kuolleen lähimmät sukulaiset kuhtunna jonnii semmosen henkilön, joka on osanna tehä lumerot, ja sen ja muihen lähinnä oloviin noapuriin kansa on mänty karsikaspuun juurelle, ja lumerot, jotka osoitti kuolleen henkilön kuoleman, tek kututtu henkilö, ussein tämän on tehnä sama mies, joka on kirstunnii tehnä. Kun karsikas lumerot on tullunna valamiiks, on kuolleen lähin sukulainen antanna Karsikaspuun juurella viinaryypyt sen henkilön muiston kunnioittamiseks, jolle karsikas merkittiin, lumeroineen ja nimikirjaiminneen, ja vietettiin tällä lailla vainoon kunnioittamisjuhla puun juurella.
Karsikaspuita ei ou hirvitty nykiä konkan tarttumisen pelossa.
Vielä nyttii Pulukkilan soaressa olovata Pyhhee petäjätä on kunnioitettu, niin että sitä ei ou hakattu eikä myöty, siinä on paljo karsikkaita, sen hävittäminen tuntuu olovan seutukuntalaisten mielestä paha teko.
Tervo. Juho Oksman 1716. 1937. < Sakari Pulkkinen, s. 1870, maanvilj., Tervon Joutsensalmen kylästä Pulkkilan saarelta.
Koiran kuonolaiset on kävellynnä kahella jalalla niin kuin immeiset, ne muutennii enemmän muistuttanna immeistä kuin elävätä, ja vainuamalla ne on ottanna kiini, mitä ne on vihanna.
Venäjällä niitä on tavattu enemmän kuin Suomessa. Niitä on käyttännä joku venäläinen sotaherra vihollisen vainuamisseen ja vakkoiluun Suomessa, kun ne on jälille yhtynnä, on ne löytännä vihollisen.
Tervo. Juho Oksman 1744. 1937. < Pekka Mykkänen, s. 1860, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Minä oun nähnä niin merkillisiä unia, ettei kukkaa tietemieskää voi kumota uinniin ennustavan jottai. Kerron tässä muutaman. Näin uneissain kolome nousovata aurinkota, ja niistä kaks alakoi tummua ja herkes tyystin paistamasta. Parin päivän perästä ilimen noapurin lapsiin rokko, kolome lasta sairastui, ja näistä kaks kuel.
Ommiin lasten kuoleman eillä oun nähnä saman unen. Yks aurinko on silloin näkynnä ja tummunna.
Tervo. Juho Oksman 1745. 1937. < Pekka Mykkänen, s. 1860 maanvilj., Tervon Talluskylästä.Tervo. Juho Oksman 1746. 1937. < Amanda Kantosalo, s. 1870, Tervon Riitlammin kylästä.
Venneen tekiä Tanel Turunen Kuopion pitäjässä oil tehnä venettä muutaman talon rannassa. Työpaikallaan se oil syönnä ja lähellä olovasta lähteestä juonna ja ruvenna ruokalevolleen rantaan.
Kuin se oil siitä noussunna, oil se huomanna, että nyt se mäin keärme hänen sissääsä . Keärmettä oil koetettu saunan lämpösessä, maitoastia suun alla soaha Turusen sisästä pois, mut sepä ei ollu tullunna.
Kuikka Koponen oil sitte tullunna, se oil panna Turusen selälleen sänkyyn ja panna valakeen lakanan sen huoneen sillan alle, jossa Turunen oil, ja sanonna, työ neättä oamulla, että lakanalle tulloo limanen jäläk, josta keärme on kulukenna pois tultuaan pois, ja huomenna työ neättä sen pellon piertamella, mut elekee tappoo, se tulloo minun laukkuin.
Keärme nähtiin pellon piertamella ja lakanassa limanen jäläk.
Tervo. Juho Oksman 1748. 1937. < Aukust Lukkarinen, s. 1870, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Kuikka Koponen oil männä moalaistalloon ja pyytännä juomista. Emäntä oil sanonna, ei tässä jouvveta, ennen kuin luon leivät uuniin.
Koponen oil sanonna, no panee sitte leipänne uuniin, ja lähtennä kävelemään. Emäntä oil ruvenna leivän luontiin, mut leivät oillii männä luuvessa uunin alla olovaan kolokkaan, ja luonnin loputtua vasta huomanna sen. Nyt se Koponen tuon tietti, kun ei annettu juomista, oil sanonna emäntä.
Tervo. Juho Oksman 1749. 1937. < Aukust Lukkarinen, s. 1870, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Kuikka Koponen oil Kallavein rannoilla kuleksiissaan männä talloon ja pyytännä kalakeittoo syyvväkseen.
Ei ou kaloja eikä kalakeittoo, oil emäntä vähä nuin ylypeen karhakasti vastanna. Koponen oil sanonna, antoopas ripavakka, niin minä hain teille kaloja, sen soatuaan oil lähtennä rantaan, ja sieltä venneen tekopaikalta ottanna lastuja vakan täyteen ja tuonna pihhaan ja sanonna, keitteepäs nyt.
Emäntä oil ihastunna ja sanonna, onpas nyt kaloja, kuin on vakka täynnä eläviä ahvenia, ja ruvenna siivoomaan ja keittämään. Koponen tämän tehtyään oil lähtennä toiseen talloon. Kun talon joukot oil Koposen ahvenista keitettyä keitto ollunna syömässä, oil silloin tullunna vieras, joka oil kysynnä, mittee työ syöttä ja hampaissanno venyttelettä.
Myö syyvvään kalakeittoo. Eihän nuo ou kuin höylälastuja, joita työnättä suuhunno. Silloin oil talon joukkoin silimät auvenna, ja tuumineet, se oil toiais sen Koposen konstia, kuin ei annettu sille oikeeta kalakeittoa antoo.
Tervo. Juho Oksman 1750. 1937. < Aukust Lukkarinen, s. 1870, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Kuopion herrat oil männä metälle ja yöpyneet muutamaan talloon. Oamusella oil talon pihanmoalla ollunna Kuikka Koponen . Siltä oil herrat kysynnä, minnekkä päin tästä läksis metälle, että sais jottai soaliita?
Minnekkä tuota tarvihtoo lähtee, tuossahan tuo pihakoivussa istuu mehto, ampukeehan tuo. Herrat oil sihtaillunna ja sanoneet, mehto totisesti, ja ampuneet, mut se oil ollunakkii talon kissa.
Tervo. Juho Oksman 1751. 1937. < Aukust Lukkarinen, s. 1870, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Kuikka Koponen oil errään kerran tullunna Kallavein rannalla muutamaan talloon, ja siinä oil eokko itkennä, kun vallesmanni käv ja kirjoitti ainuan lehmän, ei ou rahhoo, millä maksais.
Koponen oil eokolle antanna 300 markkoo ja sanonna, mää nyt nopiasti, ennen auringon laskua ja maksa vallesmannille veleka. Eokko mäin, ja vallesmanni otti eokolta 300 markkoo, ja rahat oil oikeita.
Oamulla kuin vallesmanni rupes rahoja laskemaan, oillii niissä kolome allakan lehtee.
Tervo. Juho Oksman 1752. 1937. < Aukust Lukkarinen, s. 1870, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Pappi unissaan jos tulloo talloon niin siinä kylässä kuoloo.
Minun miehen kuoleman eillä tuil pappi, mäin pöyvvän taa ja aukais kirjasa. Tämän unen kuin näin, niin kohta kuel minulta mies.
Tervo. Juho Oksman 1753. 1937. < Amanda Kantosalo, s. 1870, emäntä, Tervon Riitlammin kylästä.
Jussi Rissanen Kuopion Vehmasmäen kylästä oil semmonen pappa, että se kulettel keärmeitä taskussaan. Minä kerran näin, kuin taskusta näkyi keärmeen peä, kuin se oil mänössä johonnii taikojaan tekemään.
Kun Pekka Vepsäläisen poijan oil keärme hakanna kaheksasta kohti, oil pitännä Rissanen hakkee sitä parantammaan, silloil silloinnii ollunna keärme, ja sillä se oil imettännä poijassa olovia keärmeen hoavoja, ja poika oil pelastunna. Rissanen on ollunna semmonen, että se on soanna keärmeet tahtosa mukkaan. Vepsäläisen poijan hoavojakkii se on soanna keärmeen imemään myrkkyä pois.
Tervo. Juho Oksman 1757. 1937. < Aukust Lukkarinen, s. 1870, maanvilj., Tervon Talluskylästä.
Kieltämätä on Ruissoair historiallinen siinä olovine merkillisine nimineen Tervossa Hautolahen suulla. Mutta yhtä tärkee muinaistutkimuksen kannalta on tämän soaren lähellä olova Honkasoair, poikasena tästä löysin piikivvee, joka oil muualta tuotua, ja siinä olovat tervahautain jätteet mehtäin peittämänä todistaa kivkautisten siinä olleen. Jos muinaistutkimus kohistaa huomiosa Ruissaareen, ois samalla tutkittava Honkasaari.
Tervo. Juho Oksman 1764. 1937. < Janne Tolonen, s. 1870, maanvilj., Tervon Riitlammin kylästä.
Sanovat olovan toista sattoo vuotta kuin Pielavein Ohenmäeltä katois tyttö laps, vanahemmat oil kauhuissaan, että sen vei piru.
Sitte yhelle Jussi Jäntille unihuppias oli juoninna, että sinä musta silpimä veit sen lapsen. Jäntti tämän unen nähtyään oil lähtennä tyttöön ehtimään ja löys tytön kaukoo syvänmoalta ja kun Jäntti oil tytön luokse männä, niin hyvin suuri outo lintu oil lähtennä tytön luota lentämään, joka tyttöä oil kuletellunna.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:979. < Pekka Savolainen, 52 v. Tervo.
Kerran poijat mäin pollisille hautuumoalle pyhänä kirkkaikana. Kun poijat parraillaan löi pollia, ilimestyi hauvasta immeishoamu valakeessa viitassa ja huusi poijille:
”Vaikee on moata moan alla ja outtoo tuomio päivee, vai kuinka pojat?” Pojat kauhuissaan läks juoksemaan, eikä ne hirvinnä kahtoo jälelleen.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:980. < Pekka Savolainen, 52 v. Tervo.
Karhiluossa Iisveillä kuuluu olovan aarre , sitä ovat puhuneet ison vihan aikana kätketyks. Siinä on tulia nähty. Aarteen saa se, joka juhannusyönä ääneti ololla saa kattilassa tulet palamaan siinä luolla.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:982. < Aukust Konttinen, 21 v. Tervo.
Linnonsoaressa voair vainoon kertomana Läheniityn lähteessä on sattunna semmone tappaus, että sille lähteelle on männä kaks miestä juomaan ja nähneet aarre kattilan vein rajassa ja silloin miehet sanoneet: nyt tartutaan kiinni. Silloinpa se oil niihen käsistä karanna ja männä syvvyyteen. Siinä kuuluu pitävän olla hiljoo, mut kuin miehet rupes puhelemaan, niin se karkais niihen käsistä.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:984. < Hilda Pursiainen, Tervo.
Ne on kertonna, että Niinivein Korkeesoaressa on suur aarre , jossa pitäs olla vanahoo rahhoo. Se on vainosottiin aikana tehty. Soarta lähinnä on Ruokoniemi, josta pitäis yks öisellä varsalla ajjoo yks öistä jeätä, niin sillä sen kuuluis soavan.
Tämä aarre on kätketty niinä aikoina, jolloin ei ollunna immeisillä ryöstöin turvana säilytyspaikkoja ja kätkijät on kuolleet ja ne on jeännä sinne.
Tervo. Oksman; Juho. KRK 110:1016. < Ville Raatikainen, 65 v., Tervo.
Kerran talon isäntä oil tullunna juopottelureissultaan lauvantai iltana ja männä myöhällä itekseen kylypemään. Kun isäntee ei alakant kuulua saunasta pois, mäntiin sitä hakemaan, se oil saunassa palanna yhteen käppyrään.
Sinne oil tullunnakkii semmonen löylyn lyöjä, että isäntä paloi löylyyn. Tämä siitä syystä kuin isäntä mäin myöhällä lauvantai iltana saunaan.
Tervo. Juho Oksman 1747. 1937. < Amanda Myllynen, s. 1971, maanvilj.emäntä Tervon Talluskylästä.
Pielaveillä oli eräs roisto tehnä kauhean murhan. Se oli murhanna naisen tiellä. Tämän kuulutaan Rautalammin rovast Martin oli mananna pahantekiän Rautalammin kirjossa.
Sillä hetkellä kun mannaus on tapahtunna, oli pahantekiän silimät männä näkemättömäks, niin ettei hän voinna männä eis eikä taas, seinä eissä ja takana, ja silloin soatiin pahantekiä kiinni ja tunnust tekosa.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:1017. < Josehfiina Raatikainen, 65 v. Tervo.
Rautalammin rovast Martin kuin eräänä sunnuntaina oil lähtennä venneellä kirkkoon kahen soutumiehen kansa ja venematkalla järvessä oil uinna keärme venettä kohti. Rovast oil sanonna: ” Pankeepas airot vetteen yhteen kohi, minä panen melan, niin nähhään, kenenkä luokse se on lähetetty”. Ja keärme nous rovastin luo melan vartta myöten. Siinä noustessa oil rovast Martin syläissynnä sen suuhun ja sanonna: ”Mäne sinne mistä sinut on lähetettykin”. Keärme oil silloin lähtennä ja kesken kirkkotoimituksen oli haettu rovast keärmettä hillihtemmään ja sanottu, että se keärme syöp se miehen ja pyyvetty hättään.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:1018. < Josehfiina Raatikainen, 65 v., Tervo. Syntynyt Rautalammilla.
Tässä Linnonsoaressa siinä hämäläisten ja savolaisten tappelupaikalla kuuluu olovan aarrekkii . Rantalan talon rannassa siinä on viina valakeessa vanahat miehet nähneet sen palavan. Se kuuloni mukkaan on vainosottiin aikana siihen pantu. Poikalapsen kun antais, niin kuuluis sen sillä soavan.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:1023. < Eemel Jauhiainen, 56 v., Tervo.
Tämän Linnonsoaren pohjoispeässä olovassa Rapakkoniemessä on ryöstösottiin aikana tehty aarre. Siinä kuuluu olovan tuoeh venneen täys rahhoo. Niemen käressä järvessä on suur kiv ja sen aarteen ehtona on semmonen, että on mäntävä juhannusyönä, jolloinka sitä kertovat puhistettavan, sille kivelle kello kahentoista aikaan ihan alasti ja oltava hiljoo, niin aarteen neovojat tulloo. Äit kertoi, että yks tämän kylän mies on koettanna sitä soaha ja männä alasti juhannusyönä sille kivelle ja siihen kivveen päin kuin oil alakanna tulla vein väkkee. Ne on ollunna vähä immeisten näkösiä pystyssä kulokovia toiskätisiä ja toisjalakasia alasti olovia olennoita.
Tämän näyn kuin mies oel nähnä, niin sille kuulu tulleen kipakka lähtö ja aarre on jeännä soamata. Sitte sitä ei ou uskaltanna männä koittamaankaan kukkaa, kun tämä mies on hoastanna, että mitenkä siinä hänelle käv.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:1024. < Hilda Pursiainen, 33 v., Tervo.
Teällä Linnonsaarella kuin asui suuri taikuri Kekkonen , joka nyt kuollut, oli se niin voimakas taikavoimassaan, että jos kuluki lypsy aikana lehmiin lähite, niin lehmät ei antanna maitoosa sillä lypsykerralla. Sen tiesi Kekkonen itekkii ja se kiers niihen lehmiä, joille ei sillä ollunna mittää vihhoo.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 110:1028. < Maria Leskinen, 69 v., Tervo.
Minä oun kuullunna, että Iisvein päivänpuoleisella rannalla Tuomioniemessä on istunna Ruotin vallan aikana sotaoikeus, jossa kuolemaan tuomittiin Vekara niminen mies ja tuomio on pantu täytäntöön, ja se on hauvattu Hauvanniemeen ja tästä nämä niemet on nimesä soanna. Vekara on asunna Vekaranniemellä.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 111:1054. < Ville Raatikainen, 65 v., Tervo.
Iisvein päivänpuoleisella puolella on usseita nimiä, joilla on oma tarusa. Siellä on Vekaranniemi, Tuomioniemi ja Hauvanniemi. Ne ovat kertoneet, että Vekaranniemessä muka sinä aikana kun teällä hämäläiset kalastel ja näillä oil kirreet välit savolaisten kansa, ois asunna miehen vekara ja tästä sai tämä niemi nimesä ja tämä mies on tehnä joitakii rötöksiä eli sanoisko tuota rikoksia ja se on kuletettu Tuomioniemeen ja siinä tuomittu kuolemaan ja tästä sai tämä niemi nimesä. Sitte kait tuomio on pantu toimeen, kun se on hauvattu Hauvanniemeen. Tämä niemi toais on soanna nimesä tästä.
Sitä sanotaannii: Vekaraniemenvekara Tuomioniemessä tuomittiin, Hiakkaniemessä hirtettiin ja Hauvanniemeen hauvattiin.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 111:1057. < Ville Kanninen, 63 v., Tervo.
Iisveillä olova Kuninkaan soair on soanna nimesä siitä, että Ruotin vallan aikana on siinä käynnä kuningas seurueineen ja taru kertoo, että ne on syönnä soaressa olovalla levveellä kivellä, jota nyttii sanotaan kuninkaan pöyväks. Kivessä kuuluu olleen vueslukukii, mut kalamiehet on pitännä tulia kivellä ja siitä ei soa nyt ennee selevee.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 111:1058. < Ville Raatikainen, 65 v., Tervo.
Tässä Linnansoaressa Rantala nimisen talon rannassa on esihistoriallinen paikka, joka kuvvoo entistä elämee. Tämä kun on Savon ja Hämmeen rajamaita ja kun hämäläiset ja savolaiset kuuluu heimovihhain aikana siinä Rantalan rantapeukalla kalavessiin peälisiä tapelleen, niin pahasti, että siinä on usseita kuollunna ja kuolleet ovat hauvanneet siihen tappelupaikalle. Myöhemmin on löyvetty siitä ihmisen luita, joka todistaa tätä tapahtumaa.
Tervo. Oksman, Juho. KRK 111:1064. < Eemel Jauhiainen, 56 v., Tervo.
Tervon kirkon luona, kansakoulun ja suojeluskuntatalon välillä, on pieni suo, Rahasuoksi nimitetty. Siinä pitäisi olla rahaa, mikä määrän tiesi. Mutta uhri mikä lie on myös tehtävä. – Suojeluskuntataloa tehtäessä v.1934 siinä lähellä löytyi 1 metrin syvyydestä uunin pohja ja eläimen luita. Entisaikaan kalamiehet keitelleet ja syöneet siinä eräretkillään.
Tervo. A. Pekonen 49. 1938 < August Puranen, s. 1879.
Kihovauhkonen se oli ennustanut, että kerran kirkko tuohon Tervasalmeen rakennetaan.
Tervo. A. Pekonen, 50. 1938.
Koivulahden suuressa Heiskansaaressa pitäisi olla aarre ja siinä on semmoinen uhri, että pitäisi ajaa sinne yksiöisellä orivarsalla yksöistä jäätä pitkin ja yksöinen poikalapsi ajamassa. Auttamaton uhri se on. – Saman järven rannalla on messinkikattila täynnä rahaa. Joulua vasten yöllä sai joku ukko sen, mutta kotiinsa kynnykselle asti vietyään rupesi apua huutamaan, se kääntyi takaisin, kun ei jaksanut huutamatta perille asti. viedä.
Tervo. A. Pekonen 51. 1938. < Adolf Rytkönen, s. 1853.
Rahasuo Tervon kirkon lähellä, sinne on veneeseen upotettuna vanahoja rahoja. Siinä on semmoinen uhri, että pitäisi olla antaa vastasyntynyt poikalapsi, semmonen testamentti siinä on. Ei ole kukaan vielä antanut. Sitten se juutas sen hylkäisi sieltä pois. Juhannusaamuna pitäisi tulia polttaa siellä, kirkastaa niitä aarteitaan.
Tervo. A. Pekonen 52. 1938. < Adolf Rytkönen, s. 1856.
Kihovauhkonen ennustanut, että kirkko rakennetaan Tervasalmeen (nyk. Tervasalmen) Risthiekkaan, mutta sitä ennen tulee semmoinen sota, että tukki pölkky veressä kieppuu. – Kihovauhkonen on myös elänyt järvessä, jossa se on uiskennellut niinkuin kala.
Tervo. A. Pekonen 53. 1938. < Anania Huttunen, s. 1858.
Räpylä-Lassi (Lassi Niiranen) on talvella uiskennellut järvissä. Ison vihan aikana löysi Iisalmen ison kirkonkellon järvestä, johon se oli upotettu. Se nostettiin ylös, mutta putosi takaisin, kun ei maltettu olla ennenaikojaan soittamatta. Isävainaahan niitä ennen kertoili.
Tervo. A. Pekonen 54. 1938. < Petter Huttunen, s.1870.
Kihovauhkonen ennusti aikoinaan, että Tervon Ristihiekkaan rakennetaan kirkko. Oli Huttulan kankaalla kolistanut kirveellä honkaa ja sanonut, että tuossa se vielä seppelkaula (=pappi) ”haukkuu”.
Hatsalan kankaalla Niiralan kohdalla Kuopiossa, rautatien vasemmalla puolen täältä mennessä, siellä pitäisi olla Kihovauhkosen ennustuksen mukaan niin suuri tappelu, että veri saappaan suusta alkaa mennä kenkään ja yhdelle sienapölkylle eloon jäänet miehet mahtuvat istumaan.
Tervo. A. Pekonen 55. 1938. < Petter Huttunen, s. 1870, maanvilj. Tervo, kirkonkylä.
Vesannolla Konneveden Riihniemessä kertoivat räpylämiehestä. Se oli pitänyt käyvvä järvessä. Kertoi, että suuret matteet on pahimmia petoja.
Tervo. A. Pekonen 56. 1938. < Kustaa Bruun, s. 1872, Tervo Riitlampi.
Tällä niemellä on toistasataa vuotta hollin matkaa ollut raha-aarre maassa kuparilootiin piilotettuina. Sen rahakassan haltija on äkkiä tullut kuolemantapaukseen, sillä se on sinne jäänyt. Ei ole löytynyt, vaikka paljon kiviä on perattu uhaten ihan. Se kätkijä oli se isintimä, Rautiainen, joka oli tässä välillä. Mutta mikähän Nousiainen eli laskiainen löytänee, jos löytänee milloin. Talossa on nyt neljäs sukupolvi isäntänä (kertojan poika). Sitä ennen oli yhä Rautiainen isintimänä välillä, sitä ennen kuinka kauan Nousiaisia. 19. IV. 1938 oli kultahäät, kaksi edellistä on samaten tässä pitänyt kultahäitään.
Tervo. A. Pekonen 57. 1938. < Ville Nousiainen, s. 1864. Tervo, Harju.
Kihovauhkonen ennusti kirkon Tervasalmeen (nyk. Tervon) Risthiekkaan, myös Keiteleen kirkon rankentamisen ennen kuin pitäjä oli eroitettu Pielavedestä.
Kihovauhkonen on myös ennustanut, että näin kovasti tapellaan vielä Koljonvirralla, että sienapölkky pyörii veressä, ja että kaikki henkiin jääneet miehet mahtuvat istumaan sille pölkylle.
Tervo. A. Pekonen 58. 1938. < Ville Nousiainen, s. 1864, Tervo, Harju.
Koivujärvellä asui ennen loihtija Vatanen, näin minäkin sen vielä, kuollut on jo kauan. Sillä oli taikakaluinaan ihmisen pääkallo, sitä se piti päänsä päällä, haudasta oli käynyt sen yöllä kaivamassa, semmoinen oli taika, että sitten velhoksi tullaan.
Tervo. A. Pekonen 59. 1938. < Ville Nousiainen, s. 1864, Tervo, Harju.
Kihovauhkonen on ennustanut kirkon rakentamisen Tervonsalmelle. Samaten se on ennustanut, että kerran rakennetaan kirkko Kylmämäen rintaan Pielaveden tien varrelle Talluskylän tiehaaran ja Äyskosken tienhaaran välille.
Tervo. A. Pekonen 60. 1938. < Aapeli Väänänen, s. 1887 Keiteleellä.
Kihovauhkonen ennusti kirkon Tervasalmen Risthiekkaan ja nyt se ”kuitennii” on siellä.
Tervo. A. Pekonen 61. 1938. < Juho Huttunen, s. 1856. Tervo, Äyskoski.
Sillä Räpylä-Niilolla on ollut räpylät jaloissa ja varpaissa, avannoissa se on uinut ja oleillut kuin mikä kala järven pohjassa.
Tervo. A. Pekonen 62. 1938. < Juho Huttunen, s. 1856. Tervo, Äyskoski.
Tervon kirkonkylässä Rahasuossa veneellinen rahoja. Se aarre on yrittänyt viedä jonkin nostajan hevosineen päivineen, kun on yrittänyt nostaa, saanut veneen kokasta kiinni.
Tervo. A. Pekonen 63. 1938. < Juho Huttunen, s. 1856. Tervo, Äyskoski.
Taavetti Koponen asui enne Korholan maalla, sen pellon aidan veräjällä kasvoi iso nelihaarainen mänty, tyvestä kauhean paksu. Taavetti oli sitten jo kuollut, kun se 7 – 8 vuotta sitten hakattiin, mutta leski Amal, se eukko on nyt kunnalliskodissa, oli hyvin pahana siitä. Se juonitteli, että saa vaikka mitä pahaa aikaan, uhripuita, aarrepuita ei saisi hakata. Se piti ensin kulettaa rantaan se tyvipölkky erikseen ja haarat myös erikseen, niin suuri se oli.
Tervo. A. Pekonen 64. 1938. < Aapeli Väänänen, s. 1887, Tervo, Hautalahti.
Konst-Koponen, silmänkääntäjä, tuli Kallaveden selällä mustalaisia vastaan. Meni mustalaisten hevosen persiiseen ja hävisi sinne. Mustalaiset jäivät odottamaan, milloin se tulee takasin. Ajoi siihen toinen hevosmies ja kysyi, mitä nämä odottavat. Mustalaiset selittävät asian, johon se mies sanoi, että johan se Koponen monta kilometriä taaksepäin tuli häntä tiellä vastaan.
Tervo. A. Pekonen 65. 1938. < Aapeli Väänänen, s. 1887 Kiteellä, Tervo, Hautalahti.
Päpylä-Puavo on asunut Kiuruvedellä Koivujärven kyläkunnassa. Sellainen mies se on ollut, että sen piti uida talvellakin, räpylät oli niinkuin vesilinnulla. Kerran kävin siinä torpassa missä se kauan sitten on asunut, Korven Isko siinä silloin asui. Räpylä-Puavo oli sanonut, että silloin kun hän on järven pohjassa niin tärähtää ilkeästi, kun vettä hakiessaan viskaavat korennon jäälle. Puavoa tulivat kalat katsomaan, mutta kun tuli matikka, niin kaikki muut kalat menivät pakoon. Se tiesi hyvät apajat, mutta ei neuvonut niitä kalamiehille, oli semmoinen taika, että kalat eivät olisi silloin sitä suvainneet keskuudessaan. Hyvin ihmeenään sitä Keiteleellä haastoivat.
Tervo. A. Pekonen 66. 1938. < Aapeli Väänänen, s. 1887 Keiteleellä, Tervo, Hautalahti.
Keiteleellä ennen ajoi mies aarrepuun, ison koivun alate hevosella, oksa sattui päähän ja mies kuoli. Vielä ne siellä Vuonamon kylällä sitä huastavat.
Tervo. A. Pekonen 67. 1938. < Aapeli Väänänen, s. 1887 Keiteleellä, Tervo, Hautalahti.
Kihovauhkonen on ennustanna, että kerran tulee niin suuri tappelu, että kaikki Suomen miehet mahtuvat istumaan seunapölkyn (kosken viertämisväline) toiselle puolen. Samaten, että kerran rakennetaan Riitlammin Huttulan kankaalle kirkko (=nykyiselle paikalleen).
Tervo. A. Pekonen 68. 1938. < Aadolf Simonen, s. 1866, Tervo Haapamäki.
Äiti-vainaa oli tullut Rautalammilta, pappi – mikä lie ollut velho – mukana. Koskelon selkää soutivat isolla kirkkoveneellä. Käärme ui selkää myöten, silloin pappi sanoi: airot järveen, että nähdään kenen airoa myöten se nousee. Papin airoa myöten nousi, se viskaisi sen järveen, sylkäisi ja sanoi: ”Mee kottiis, mistä sinut on laitettu.”
Kesken kirkonmenojen sitten tultiin sanomaan, että käärme oli hakannut miestä, taas sanoi, että mitäs sinä nyt itselles teit. Sylkäisi suuhun ja laittoi sen pois. Oikea pappi se oli. Pielavedellä tappoivat eukon. Se pappi oli ”teuhannut” sen murhamiehen, lumonnut, ettei päässyt mihinkään. Saivat sitten sen kiinni.
Tervo. A. Pekonen 69. 1938. < Aadolf Simonen, s. 1866.
Kivi-Antti, oikealta nimeltään Antti Kiviaho, oli pudonnut jäihin virtaavaan kohtaan, oli ollut siellä 3 vuorokautta, vasta sen jälkeen löysivät. Eli sitten ja vanhaksi elikin. Kertoi siitä, että jäänhakkuu teki pahaa, kun hakkasivat ”karruuavantoja”. Makasi järven pohjassa ja odotti milloin kara tarttuu, mutta itse ei voinut mitään tehdä. Ahvenet kävivät ”tukrasemassa”, menivät pois ja taas tukrasivat. Kertoja itse on ollut Kivi-Antin kanssa samoissa töissä, oli silloin poikanen kun tämä oli parhaillaan. Siitä on kolmisenkymmentä vuotta kun se kuoli.
Tervo. A. Pekonen 70. 1938. < Aadolf Simonen, s. 1866.
Konst-Koponen oli kerran mennyt koivupölkyn sisään, kun jollakin oli niin kovia koivupölkkyjä, ettei saanut niitä halki. Jäivät odottamaan, milloin tulee sieltä pois, niin siihen tuli miehiä, jotka sanoivat: tuossahan se makaa pölkyn vieressä.
Tervo. A. Pekonen 71. 1938. < Eemil Kanninen, s. 1875.
Leks-Koponen elikkä Konst-Koponen oli enemmän semmonen silmänkääntäjä. Sitä tuli tiellä mustalaisia vastaan ja rupesivat hevoskauppoihin. Kysyi mustalaisten hevosen ikää, eikä uskonut niiden sanoja, sanoi: siitä otetaan tarkka selko. Ja meni sen tien hevosen sisään. Mustalaiset jäivät odottamaan ja pitämään hevosen häntää ylhäällä, persiistä oli mennyt sinne, tuli siihen eukko ja kysyi, mitä tekevät. Sanoivat minne Konst-Koponen oli mennyt. Eihän sitä tarvitse odottaa, sanoi akka, tuollahan se jo kaukana tuli minua vastaan.
Tervo. A. Pekonen 72. 1938. < Eemil Kanninen, s. 1875.
Konst-Koponen meni taloon, siellä olivat syömässä. Tuli mustalaisia ja pyysivät piimää. Konst-Koponen sanoi, että sitähän te saatte. Ja piimää tuli niin, että mustalaiset nousivat uunille ja yksi hyppäsi sieltä permannolle sanoen: osaanhan mie uijakkii. Ja romahti lattialle, kun ei siinä mitään ollutkaan.
Tervo. A. Pekonen 73. 1938. < Eemil Kanninen, s. 1875.
Räpylä-Niiranen oli ollut puoleksi vesielukka, kalvot sormien välillä, ei tullut toimeen, jos ei välillä ollut vedessä. Kurkimäen puolella siitä juttuja kovasti kerrotaan.
Tervo. A. Pekonen 74. 1938. < Eemil Kanninen, s. 1875
Velholla oli oppilas jonka pani semmoiselle kululle, että 3 miestä tuli vastaan. Mutta velhoa ei siitä oppilaasta tullut, kun kääntyi jo ensimmäistä miestä pakoon, niin hirmuinen se oli. Näin kertoivat vanhat velhon opissa käynnistä.