  |
||
Jos hevosen haltija ei hoija hevostaan eikä siitä välitä että se peäsöö vieraan aituuksiin, niin sen soap juoksemaan teille tietymättömille sillä lailla että pannaan kuivoo tuohta kepin nennään ja joka yheksäs askel poltetaan moassa sen jälestä kulukemalla tuil roihun kansa, tällä taijalla soap hevosen pois koko seutukunnalta.
Tervo, Nuutilan kylä. Juho Oksman b)159. 1936. – Aadu Eskelinen, työmies, s. 1872.
Sammakon paskantaminen vei kalalykyn kalamieheltä siks kesäks minä kevännä sammakko sai kalamiehen paskata. Kalamiehet pelekäs kevväillä kovast sitä ja kiirehtivät hauk keiton soantiin parreesta sen kuin sai, ja keiton söi yhen kerran ennen kuin kuul sammakon kurnutuksen, oil kalamies huoleti ettei sammakko sinä kevännä häntä paskantamisellaan turmele.
Tervo, Nuutilan kylä. Juho Oksman b)161. 1936. – Aadu Eskelinen, työmies, s. 1872. < Tanel Tolonen.
Ennen kuin yhteen aikaan on ollunna tapa että isännät on ollunna köyrinä humalassa on siinäi ollunna taikana se että ruis kasvaa seuroovana kesänä pyörteihin eikä mäne lakkoon, pyörteihin kasvanut ruis on teräsempee sen taotta ne on isännät köyrinä juoneet ja röpötelleet.
Tervo, Käpysalon kylä. Juho Oksman b) 319. 1936. – Juho Ovaskainen, työmies, s. 1889 Karttula Karttulan kylä. < Pekka Jauhiainen, Tervo Käpysalon kylä.
Köyr oamuna ennen päivän tulloo tapettiin tuvassa lammas, ja se oil uhrilammas pyhille miehille, siitä keitettiin puoliseks, emäntä hoastoi ennen köyriä että tuo lammas on sitä vasten että se uhrataan köyrinä pyhille miehille, ja tästä sain sen käsityksen että sitä piettiin uhrina mukamas.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 527. 1936. – Riikka Savolainen, työläisnainen, s. 1860 Karttulan Soijonlahden kylä. < Riitta Huuskonen, Tervo Koivulahden kylä.
Jäniksiä ennen on pyyvetty hoapa puista tehyllä loukulla, ja se on viritetty laukiivaks hoapasella virike varvulla, kun se on pantu virreeseen on silloin loihettu
Ota oksa ensimäinen
Elä varpua valihte.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 583. 1936. – Taavit Karhunen, työmies, Karttulan Karttulan kylä. < Kusto Jääskeläinen, Tervo, Joutsensalmen kylä.
Lehmä kuin poiki ja vasikka tavallisesti tapettiin parin päivän perästä, niin vasikan lihoja ei soanna muut männä nykimään kuin se joka vasikan tappoi, ennenkuin juustot oil syöty, niitä ei soanna paistoo ei syyvvä eikä nykiä kuin sitten kuin juustot oil loppunna.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 630 1936. – Riikka Savolainen, työläisnainen, s. 1860 Karttulan Karttulan kylä. < Riitta Huuskonen, Tervo Koivulahden kylä.
Mikkelin oattona ei Alakkalan emäntä antanna navetassa virkkoo mittää ne pit lehmät kytkee kiini niin, ettei navetasta soanna kuulua mittää eäntä.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 631. 1936. – Riikka Savolainen, työläisnainen, s. 1860 Karttulan Soijinlahden kylä. < Riitta Huuskonen, Tervo Koivulahden kylä.
Riitta Huuskonen kun lehmän poijittua keitti juustoo, niin sitä ei soanna kukkaa syyvvä ennen kuin se otti juuston herroo astiaan, ja kiers navettoo ja lusikalla viskais navetan alla oloviin kivviin herroo, sen perästä sai panna vasta peälysmaijon juustoon ja syyvvä.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 631. 1936. – Riikka Savolainen, työläisnainen, s. 1860 Karttulan Soijinlahden kylä. < Riitta Huuskonen, Tervo Koivulahden kylä.
Alakkalan emäntä keitti Mikkelin oattona maitokeiton koassa, ja karjan hoitoon ossoo ottaviin pit se syyvvä navetassa, se kantoi rahin navettaan ja siinä pit syyvvä se maitokeitto. En tiennä mittee tämä taika merkiht.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 633. 1936. – Riikka Savolainen, työläisnainen, s. 1860 Karttulan Soijinlahden kylä. < Riitta Huuskonen, Tervo Koivulahden kylä.
Jussi Kekkoisvainoo, oil pesevessiin kylyvettämiseen ehtinnä yheksältä verotilalta, yhestä koivusta joka tilalta, alimaisen oksan varvun, ja koivu on pitännä olla kolom hoara, niin että siinä on ollunna kolome nousovata latvoo, nämä yheksän er koicun varpua se on panna sormiisa väilliin, ja saunassa peseveissä kastellunna niitä, ja kylyvettännä jalaka ja käis kippeitä sairaita, muutaman kerran kuul luulotautista ajaneen sillä lailla pois. Varvut on kylyvetyksen jäläkeen pitännä viijjä kalamistoon.
Tervo, Koivujärven kylä. Juho Oksman b) 634. 1936. – Jussi Turunen, suutari, s. 1887. < Isältään Juho Turuselta.
Jos piimä vennyy pannaan piimee löttöön, ja sitä löttöö veitään moata myöten jälessä ja pannaan juoksevaan vetteen siinä olovia piimä kokkelia. Ja kun löttöö veitään pittää sitä kesken kasvusen poijan eli tytön ajjoo jälestä niinkuin ajais jottai elävätä kosken eli juoksevan vein luokse asti pihasta.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 649. 1936. – Riikka Savolainen, työläisnainen, s. 1860 Karttulan Soijinlahden kylä. < Riitta Huuskonen, Tervo Koivulahden kylä.
Peäsijäisen aikaan kerihtimillä katkottiin lehmistä karvoja, ja niitä pantiin härän juomiseen, se kuul olovan sitä vasten että härkä astuu paremmin lehmät ja pyssyy karjassa.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 650. 1936. – Riikka Savolainen, työläisnainen, s. 1860 Karttulan Soijinlahden kylä. < Riitta Huuskonen, Tervo Koivulahden kylä.
Peäsijäisen aikaan nykittiin lehmistä karvoja, ja karvat sotkettiin jauhoista tehtyyn taikinaan, ja karvakakkaroita syötettiin lehmillä.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 651. 1936. – Riikka Savolainen, työläisnainen, s. 1860 Karttulan Soijinlahden kylä. < Riitta Huuskonen, Tervo Koivulahden kylä.
Lehmän ehtymiseen on tehty heruke suolat sillalailla. On etitty yks kasvunen pihlaja, ja siitä on katkaistu latva, ja tyv halaistu. Pieneen liinavoatepussiin on pantu kouranlinen karkeita suoloja, ja suolapussi on pantu halaistuun pihlajan tyv rakkoon. Sitte pihlaja on latvapuel eillä työnnetty kusiaispesän läp, ja veitty toiselta puolelta ulos, ja suola pussin on pitännä kulukee kepin jälessä, tämä on tehty kolome kertoo vastapäivään ja kolome kertoo myötäpäivään, kolomessa kusiaispesässä.
Näitä heruke suoloja on ehtyneelle lehmälle annettu vein seassa.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 656. 1936. – Taavit Karhunen, työmies, s. 1884 Karttulan Karttulan kylä. < Kusto Jääskeläinen, Tervon Joutsensalmen kylä.
Minä muistan kuin minun mummo vainoin Tervo Hoapamäin kylässä varsinnii suurimpiin juhlapyhhiin oattoina kuin mäin saunaan niin se ennen peältään riisumista sauna etteisessä pain kätesä ristiin, ja siinä hiljoo sipatti, sitte kuin kylypi niin peälleen pantua se rukkoil, kuulin sen rukkouksesta.
Tervo, Kuivaniemen kylä. Juho Oksman b) 889. 1936. – Elli Nuutinen, maanvilj. emäntä, s. 1909.
Nauris halameessa ei soa sen jälestä kuin se kylyvetään kuleksia paljas jaloin eikä kylyväjäkkään ou soanna olla paljas jaloin, siitä on seuraus että sirkat syöp nauriin taimet.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 911. 1936. – Villiam Huuskonen, maanvilj., s. 1882. < Riittu Huuskonen.
Minä kuulin vanahain aina varottavan ettei soa kynsijään leikellä pyhänä, jos niitä leikkoo niin jumala polttaa ne silimän luomiin peällä.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 913. 1936. – Villiam Huuskonen, maanvilj., s. 1882. Kuuli samalla kylällä.
Kun noapuir talossa Alakkolassa saivat kaloja ja minä mänin ottamaan niitä keitto kaloiks, niin ennenkuin emäntä antoi ne minulle työns se kallain suut suoloja melekein täyteen.
Ei pie tätä käsittee että se sen tek kallain pahenemisen taatta, mut siinäkin oil taikana se ettei kalalykky mänis talosta pois.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 913. 1936. – Villiam Huuskonen, maanvilj., s. 1882. Näki Riittu Huuskoselta.
Alakkolassa minun poikasena ollessain asui taikauskoset talon omistajat Juho ja Riittu Huuskoset.
Kun siinä Kynttelin päivänä syötiin kyns rokkoo oil lasin vuer lauvassa syönt aikana lampaan karvanen saparo. Sitä en tiennä mittee se taika tarkotti, mut se vietiin het pois kuin kyns rokka oil syöty.
Tervo, Koivulahden kylä. Juho Oksman b) 913. 1936. – Villiam Huuskonen, maanvilj., s. 1882. Näki Alakkolan talossa.
Lehmä on keäntämällä keännettävä niin että sen peä on myötäpäivään, ja siinä asennossa annetaan palat sille, kuin näin tehhään ei niitä tarvihe hakkee, ne tulloo koittiin ite.
Tervo. Käpysalon kylä. Juho Oksman b) 918. 1936. – Riikka Kalamainen, suutarin vaimo, s. 1863 Karttula, Kuivanimen kylä. < Liisa Karhuselta Tervo, Käpysalon kylä.
Niitä on ennen tehty ennen kakkaroita, pöyvvältä on hierin jauhot kerätty ummellen vues, ja ne on pietty onnen pussissa sen tytön tilassa jolle onnee on tarkotettu, sitte vuen aikana kuin on jauhot kerätty ja tyttö ollunna naimisiin mänön ijässä, on mieleisille suluhasille tehty niistä kakkaroita, joita suluhas reissulla on syötetty, että onnestais tytön peästä naimisiin sen kanssa.
Tervo, Hautalahden kylä. Juho Oksman b) 1165. 1937. – Amalia Stubb Kantosalo, maanvil. emäntä, s. 1860. Kuuli samalla kylällä ei muista keltä.
Poaston aikana on ollunna semmonennii taika lehmästä on revitty karvoja ja haistatettu ja näytetty lehmälle ja sanottu käy karvojais kahtomassa.
Tällä on tarkotettu sitä että lehmä tulis hakemata kesällä koittiin.
Tervo, Nuutilan kylä. Juho Oksman b) 1205. 1937. – Villiam Lang, työm., s. 1878, Karttula, Lyytikkälän kylä. < Anna Hiltunen, Tervo, Nuutilan kylä.
Peäsijäisoamuna kun leipä lapiolla mittelöö ja silittellöö lehmiin selekee niin ei kesällä katkeile lehmäin selät eikä tule tapaturmia.
Tervo, Hautalahden kylä. Juho Oksman b) 1167. 1937. – Amalia (Stubb) Kantosalo, maanvil. emäntä, s. 1860. Miina Malinen.
Minun lapsena ollessain neovoi marikon marjakatit, ne kuin aholla oikein sätkätti niin siellä päin oil marikko missä päin ne oikein pitt sätinättään niin sinne lähettiin ja sieltä löytyi marikko.
Tervo, Hautalahden kylä. Juho Oksman b) 1169. 1937. – Amalia Stubb Kantosalo, maanvil. emäntä, s. 1860.
Laskiaissa pannan lehmän kellot, tahi yks kello jos ei enempee ou, jonkun henkilön kaulaan ja se juoksoo kartanon ympäri kellot tahi kello kaulassa.
Lehmät tuntoo kotisa kesällä kuin näin tehhää, ja tulovat koittiin.
Tervo, Hautalahden kylä. Juho Oksman b) 1250. 1937. – Anna Karhunen, työmiehen vaimo, s. 1890 Karttula, Karttulan kylä. < Sohfi Nykki, Tervo, Hautalahden kylä.
Tervon Utrianlahden kylällä Huplin talon emäntä vainoo oil tehnä sillälailla kuin mieleisiä suluhasia oil käynnä hänen tyttöisä luona, että se oil leiplapiolla luonna niihen jäläkiä uuniin. Siinä on kuulema ollunna se tarkoitus että tytöt sais miehen siitä, jonka jäläkiä se on luonna.
Tervo, Utrianlahden kylä. Juho Oksman b) 1252. 1937. – Amalia Jäntti, maanvilj. emäntä, s. 1877.
Minun anoppi muerin Anna Lovviisa Karhunen, Teällä Talluskylässä oil vielä taikauskonen kovasti, se kuin siivois kalat ja pes puhtaaks kalansiivuu lauvan ja sen perästä löi kalansiivun veitellä kalalautaan ja sanoi
Kuule vein emäntä
Teällon tyhjä
Siel on täys.
Tämän tek joka kerta kuin kala siivun loppui.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1524. 1937. – Hilma Karhunen, maanvilj.emäntä, s.1907.
Mair Jeäskeläinen oil viennä piimee lähteeseen että herkiis venymästä.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1534. 1937. – Albert Kekkonen, maanvilj., s. 1867. < Maria Jääskeläinen.
Piimä herkii venymästä kuin nousoo katolle ja savu tuvan torvesta kaataa piimee tuvan lattialle.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1535. 1937. – Albert Kekkonen, maanvilj., 1867. < Maria Jääskeläinen.
Mair Jeäskeläinen oil pelännä että toiset taikurit viep karjaonnen peäsijäis öinä ja se oil tehnä taijan niitä vastaan, se oil punasella langalla sitonna kuolleen sammakon navetan linkkuun, ja kiertännä linkun ympäir lankoo ja sanonna eivät vie minun karjaonneen.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1536. 1937. – Albert Kekkonen, maanvilj., s. 1867.
Kun hevosen jalassa on väiveet ylläällä niin sinä kesänä on tavallista aikasemmin tehtävä ruis, jos miel soaha onnistummaan, mut jos väiveet on lähellä kaviota niin onnistuu ruis kuin tehhään tavallisen teko aijan jäläkeen, tästä on ennen otettu merkki että ruis paremmin laihois.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1538. 1937. – Sakari Pulkkinen, maanvilj., s. 1870.
Turulan ukko kuin kuul enskerran täyren syksy kukerrustaan kukertavan niin se sanoi, nyt paikalla rukkiin siemmenykseen, sillä oil kylyvy moat siemmennystä vaille kaikki valamiina outtamassa täyren kukerrosta.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1539. 1937. – Sakari Pulkkinen, maanvilj., s. 1870.
Ennen kertoi vanahat että se joka soap keärmeen tapetuks soap yheksän syntiä anteeks.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1540. 1937. – Sakari Pulkkinen, maanvilj., s. 1870.
Leppäpuulla kuin lyöp keärmettä niin se näyttää jalakasa, ja jos keärmeen tappamiseen käytetään leppäkeppiä, ja jos ens lyönnillä ei soa kuolemaan, ja se peäsöö karkoomaan, niin kuin pannoo pystyyn sen leppäkepin millä sai nykästyks sille paikalle jossa se oil, tulloo vähän aijan perästä keärme sen juurelle.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1541. 1937. – Sakari Pulkkinen, maanvilj., s. 1870.
Jos mistää on varma merkki onko huomenna pouta niin se merkki on siitä jos sitsontiainen lentää auringon laskun jäläkeen niin huoleti soap hajottoo heinäruvot seuroovana oamuna mut ellä se lentää auringon ylläällä ollessa niin elä hajota heiniäs, ne kastuu seoroovana päivänä.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1542. 1937. – Sakari Pulkkinen, maanvilj., s. 1870.
Meijjän kylän vanahat miehet selitti kuin oil ruskee täpläsiä kiviä isompia eli pienempiä että ne on keärmeen nuolemia, ja ruskeet täplät on keärmeen myrkkyä niissä, ja että se liijan myrkyn soap pois kuin nuoloo kiviä.
Ne varottel että niitä ei soa paljailla käsillä nykiä ja meijjän kylällä ihan tämä uskottiin ja pelättiin ruskee täpläsiä kiviä.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1551. 1937. – Simo Puranen, maanvilj., s. 1870.
Kun minun poikasena ollessain noapurin lehmät aina tuil meijjän lehmisavuille, ja halusivat olla aina siinä, tästä tuskastuneena noapurin emäntä rupes taikoisa, se keäntel tien ylite, jota lehmät kuluki, puun latvat yhteen ja sitoi ne punasella langalla yhteen, esteekseen ettei lehmät tulis meijjän lehmisavuille.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1610. 1937. – Taavetti Hyvärinen, maanvilj., s. 1872. < Liisa Huttunen.
Ennen on ollunna hyvin tärkeenä piettävä se, että kumpko vihitystä pairkunnasta on ensin vihkimisen perästä nukkunna. Ensin nukkuneelle se on merkinnä sen kuolemista ensin, ja naimiskauppa on kuoleman kautta purkautunna ensin nukkuneen kuolemalla.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1613. 1937. – Maria Karhunen, maanvilj.emäntä, s. 1875 Kuopion Talvisalossa. Kotoisin Tervon Talluskylästä.
Vihille lähtövän pairkunnan taskuun pannaan saippoo pala salloo, niin ettei vihittävät sitä tiijjä, ja salloo on se otettava pois. Näin vihillä ollut saippoo on ollunna tärkee esine, sillä kun on pessynnä silimäsä se, joka sen vihille pain, on se nähnä mieltiettysä seoroovana yönä unissaan. Tyttö on panna saippoon vihittävän suluhasen, ja poika mies morsiamen taskuun, ja vihkimispäivän iltana on silimäin pesu toimitettu, on unissaan nähnä omasa.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1613. 1937. – Maria Karhunen, maanvilj.emäntä, s. 1875 Kuopion Talvisalossa, asuu nyt Tervon Talluskylässä.
Ennen vihittävästä pairkunnasta vaikka mitä huomioita tehtiin, varsinnii vihkimätilaisuuvvessa olevat eokot sihtail varsinnii morsianta etupeässä.
Niinpä katottiin vihillä ollessa kumpko ensin vihittävistä kuoloo, ja se jonka kasvoilta ver laskeutui ja se vaalen, tuomittiin ensin kuolevaks. Tämä arvostelu oil eokko väelle tarkkoo työtä.
Tervo, Koivujärven kylä. Juho Oksman b) 1619. 1937. – Hilda Jäntti, palstatil.emäntä, s. 1872.
Kun Uuvven vuen yönä lakasoo tuvan lattian ja viep samana yönä ne rikat kolomen tien risteykseen niin tulloo tulova suluhanen hoastattelemmaan tyttöä, kun seisoo niihen rikkain peällä tien risteyksessä.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1620. 1937. – Linda Ovaskainen, tal.emäntä, s. 1898.
Vappuna keskellä yötä kun männöö lähteen laijalle niin lähteestä näkköö minkänäkönen on kahtojan mieltietty.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1621. 1937. – Anna Karhunen, maanvilj.leski, s. 1880.
Vappu iltana kun naimaikäinen tyttö kylypöö itekseen, niin se sieltä pois tullessaan näkköö suluhasesa hoamun sen näkösenä kuin se on, ja tuntoo sitte kuka on hänen suluhasesa.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1622. 1937. – Anna Karhunen, maanvilj.leski, s. 1880.
Sakair Huttunen kuin näk talavella hangella kirpan näkösiä mustia pisteitä, niin sillä oil se merkki nauriin teolle että samana allakan kuun päivänä kuin tekkoo nauriin minä kirppoja hangella näkyi, niin ei syö kirpat nauriin sirkkoja.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1624. 1937. –Pekka Huttunen, maanvilj., s. 1865.
Päläkin Sakair Huttunen pit oikeena otran teko-aikana sen kuin pilli heinä tek neljännen lehen.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1625. 1937. –Pekka Huttunen, maanvilj., s. 1865.
Päläkin Sakair pit silloin kuin pelto oil tarpeeks märkee rukkiin kylyvyn merkkinä kuin pellossa päivee vasten näkyi kinoja, ja kinat pit olla niin vahvat ettäne pellon syvennyksissä, ja hevosen jälissä kesti koholla rukkiin jyvän silloin oil teko aika rukkiille. Mut tämä merkki oil satteisina aikoina satteen lomassa, pouta-aikoina oil muut merkit.
(Päläkin Sakair on kuuluisa rukkiin jalostaja ja viljelijä ollut Karttulassa)
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1626. 1937. –Pekka Huttunen, maanvilj., s. 1865.
Pölökin Sakair Huttunen potakesinä tek rukkiin vasta Pärttylin jäläkeen. Kun rukkiin teko pouvvan taatta oil myöhässä, niin kuin se kuul Kuren suolla vonkuvan, sanoi Sakair Nyt poijat kiireesti ruista kyntämään. Kuren vonkumisesta oil se merkki että parin päivän perästä sattaa ja ruis onnistuakseen tarvihtoo viikon aikana teon jäläkeen ves saitta, tämmönennii merkki oil sillä kuululla rukkiin viljeliällä.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1627. 1937. –Pekka Huttunen, maanvilj., s. 1865.
Vanahat Koivujärven ukot selitti ennen kuin käik kukkui vielä otran tähkälle tulon jäläkeen, että se ennustaa hallatonta kessee tulovaks kesäks, se kuului olovan että siihen asti ei tulovana kesänä ou halloo mihin asti se kukkuu.
Tervo, Koivujärvenkylä. Juho Oksman b) 1628. 1937. – Juho Hämäläinen, maanvilj., s. 1872.
Toukokuun 31 päivee vasten jos ei kylymä, niin ei sinä kesänä halla vikkuuta viljoja.
Suvi öistä on vanahat moanviljeliät halloo vastaan taistellessaan pitännä tässä, tämän yön merkihtövimmä.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1629. 1937. –Pekka Huttunen, maanvilj., s. 1865.
Kevväillä kun tuiskut jättää hangen pinnan röykkäseks, ja jos kesän tekkee siihen, on varma ja vanaha merkki siitä, että kesän tultua on takatalavi.
Hangen pinta kun on aivan sillee ja siitä alakaa kesän tulo, ollaan sitä varmoja ettei ou sinä kevänä takatalavee.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1630. 1937. –Pekka Huttunen, maanvilj., s. 1865.
Ennen on vanahoilla ollunna luonnosta vaikka minkälaisia merkkiä ne kuin on elämä luonnon kansa sopusointuista elämätä. Niinpä jänis on näyttännä mitenkä korkeelta lunta sattaa. Se on otettu talavella hankiin aikana, kun jänis niittyin ja muualla toimitettuin hakkauskantoin on yhen kesän kasvu varvut ylettännä hankiin yläpuolelle, on jänis kahella jalalla seisten katkonna näihen varpuin latvoja siltä korkeuvelta mitenkä paljo lunta sattaa silloin on lum satteet loppunna kun nämä jäniksen katkomat kannot on lumen sissään peittynnä ja on lumen sataminen sinä kevänä loppunna.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1631. 1937. –Pekka Huttunen, maanvilj., s. 1865.
Kiukoo-ahon Karhuset oil laitellunna viitakkeita otrapellon ja palo aitain peälle, silloin kuin otrassa oil näkynnä ruosteen merkkiä.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1633. 1937. – Pekka Huttunen, maanvilj., s. 1865. Kuuli Karhuselta.
Kana jos ruppee hautomaan, ja kun sen ei annettais sitä tehä, on sitä kylyvetettävä kotaporroin peällä, uun luuvalla.
Tervo, Talluskylä. Juho Oksman b) 1636. 1937. – Maria Karhunen, maanvilj.emäntä, s. 1875 Kuopion Talvisalossa. Kotoisin Tervon Talluskylästä. < Loviisa Karhunen, Tervo, Talluskylä.
Riittu Huuskonen voati laskiaispäivänä että lehmät pit juottoo, lehmän oikeelta puolelta, minä en viihtinnä kysyä mittee se merkiht, tämä Koivulahen poikolan emäntä oil vielä minun nuorena ollessain ihan kovettu taikauskonen. Samate se laskiaissa kiers navettata karvakakkara kainalossa, senkää tarkotusta ei piikimmeisen emännältään passanna kysyä.
Tervo, Koivujärven kylä. Juho Oksman b) 1642. 1937. – Hilda Jäntti, palstatil.emäntä, s. 1872. < Riittu Huuskonen.
Tervon Ruokolahen Pärttylässä oil ennen ollunna Lampuotina yks Hakkarainen, se oil nähnä järvestä rukkiin teko aikana auringon noustessa minkälainen ruisvues tulloo seuroovana kesänä.
Muutamana syksynä oil se laittanna ruismoasa valamiiks mut oil heittännä siementämätä, kuin isäntä oil siitä huomauttanna, oil Hakkarainen esittännä jaetaan pelto ja pannaan isännän osa rukkiiks, minä en pane ossain, ens kesänä tulloo ruiskato, isäntä oil sanonna no ei panna. Ja se oil totteutunna oil ollunna semmonen rukkiin märännys, että niitä ei ollu tullu kellekkään, Hakkarainen oil isäntäsä ja oman osasa panna otraks kevväillä ruispellosta, ja se kuin oil kasvanna niin tavattomasti.
Isäntä ja seutukuntalaiset oil ihmetellynnä Hakkaraisen tekkoo ja kyselleet että mistee sinä tiesit tämän, oil se vastanna minä näen sen järvellä auringon noustessa rukkiin teko aikana.
Tämäkii merkki on männä hautaan sen tietäjän kanssa, kun ei ou niinä aikoina kerätty vanahoja kansan tietoja talteen.
Tervo, Joutsensalmen kylä. Juho Oksman b) 1651. 1937. – Sakari Pulkkinen, maanvilj., s. 1870.
Akka vastais tulukoon mut ei mies pahanenkaa.
Kun toivottiin pahaa toiselle niin sanottiin tämä, kansalla, miehillä ja naisilla oil se usko että jos akka tuil vastaan merkith se onnettomuutta sillä retkellä, soattoi mies lyyvvä kirveellä jalakaasa tai muuta sellaista, siks akan vastaan tulessa keäntyi asialle mänijä takasi ja tuil kottiin, ja läks uuvvestaan välttyäkseen siltä pahalta minkä akka soap aikaan vastaan tulollaan.
Tervo. Juho Oksman b) 1801. 1937. – Akustiina Enroos, suutarin leski Kymin Sunilan kylästä, s. 1864 Tervossa.
Ennen ei soanna syyvvä vihityt vaimot paljaspäin vihkimättömille tytöille se oil sallittua, vihityn vaimon pit jokin kangas kappale keärästä peähäsä, ennen kuin astui ruokapöytään.
Tervo. Juho Oksman b) 1803. 1937. – Akustiina Enroos, suutarin leski Kymin Sunilan kylästä, s. 1864 Tervossa.
Kevät Matin päivänä jos sattaa lunta, niin että pitkällään olova olok peittyy, niin on siitä se merkki että sinä kevänä sattaa vielä lunta istuvan koirran korkeuvelta.
Tervo, Riittalammin kylä. Juho Oksman b) 1804. 1937. – Amanda Kantasalo, emäntä, s. 1870.
Jumalan sannoo ei vihitty vaimo soanu kuunnella kotona eikä kirkossa muuten kuin huivi peässä, sitä piettiin jumalan sana häpäsemisenä jos oil paljaspäin naimisissa olova nainen.
Tervo. Juho Oksman b) 1980. 1939. – Akustiina Enroos, suutarin leski Kymin Sunilan kylästä, s. 1864 Tervossa.
Punanen Hämähäkki oil ennen onnen tuoja, jos se sijottautui sen henkilön sängyn lähelle jossa se makais, tarkoitti se sille henkilölle onnee, jos henkilö oil nuer niin ennusti punanen hämähäkki hyvviin naimisiin peäsyä ja onnee sille yksityisesti, mutta jos se tavattiin talossa niin ettei se ollut kenenkään oleskelupaikan lähellä, oil se onnen tuoja koko perheelle ja sille talolle. Tästä syystä punasta hämähäkkiä suojeltiin ettei voan puhistellessa vahingossakaa sitä tapettu kun se tiijjettiin olevan.
Tervo. Juho Oksman b) 1981. 1939. – Akustiina Enroos, suutarin leski Kymin Sunilan kylästä, s. 1864 Tervossa.
Petäjä kummitteli
Kertojan nuorena miehenä ollessa syntyi hänen olopaikkakunnalla nyk. Tervon Nuutilan kylällä huhu, että erään metsätien varrella kummittelee. Huhu lienee saanut alkua siitä kun sanotun tien varteen oli joskus pieni lapsi jäänyt heitteelle, miten lienee unohtunut vai oliko tahallisesti jätetty. Kylällä puhuttiin yleisesti että eräässä määrätyssä kohti tien varrella kuuluu lapsen itkua öiseen aikaan. Sen vakuuttivat kuulleensa useatkin henkilöt. Kertojamme, joka silloin oli renkinä Nuutilan Pellonpäässä, sattui kerran iltapimeällä talviseen aikaan hiihtämään mainittua tietä. Silloin kuuli hänkin tuota ääntä, ja kyllä se totta puhuen oli kuin tuskaisaa, vikisevää pienen lapsen itkua. Pyrkipä vähäsen peloittamaankin siinä yksin kuunnellessa. Asia jäi kuitenkin mieleen ja kertoja päätti käydä sopivan hetken tullen vielä tarkastelemassa seutua.
Seuraavana kesänä hän sitten, eräänä sunnuntaipäivänä, kun ei renkimiehellä ollut suurempia kiireitä, päätti lähteä käymään kummittelupaikalla. Matkaa sinne oli talosta noin 4-5 virstaa metsätietä. Hän tuli samalle paikalle jossa talvella oli tuota ääntä kuunnellut. Hän kierteli ja tarkasteli metsää, mutta eihän siellä mitään ollut. Viimein hän istahti kivelle tien varteen ja sytytti piippunsa, aikoen hetken poltettuaan lähteä takaisin.
Mutta silloin hän kuuli ääntä, aivan samaa kitinää kuin talvellakin. Pitkän ajan hän jännittyneenä siinä istui hiljaa, koettaen kuulostaa. Kaikki oli hiljaa, eikä mitään taas kuulunet. Sitten tuli vähäinen tuulenpuuskaus, ja silloin taas kuului selvästi. Hän voi nyt jo määrätä suunnankin mistä ääni kuului, ja läksi tarkkaavaan menemään sinnepäin. Taas oli hiljaista, ja kertoja seisahtui metsään odottamaan, ladaten uudestaan sammuneen piippunsa. Hetken kuluttua tuli taas tuulenpuuska ja ääni kuului jälleen aivan selvästi ja melkein hänen yläpuoleltaan. Hän katseli hetken ylöspäin ja kohta selvisi koko salaisuus yhdellä kertaa:
Pitkä, puolikuiva riukupetäjä oli taipunut kaarelle suuremman petäjän oksan taakse. Sopivan tuulen heilauttaessa suurempaa petäjää hankasi kuiva pihkainen oksa pienemmän runkoon siten että syntyi kitisevä ääni, ja puun voimakkaampi tuulenpuuska synnytti pitemmän vinkaisun.
Siinä oli kummitus joka pelotti monet kulkijat pahanpäiväiseksi, puolikuiva petäjän riustakka.
Tervo. Tuomas Hytönen TK 21:28. 1961. – Pekka Karhunen, ent.torppari, s. 1849, k. 1927. Muist.kirj.v. 1961 Karttulassa, Kuivaniemellä.
Hautomäen Hiidenvuorella on joskus irronnut kalliosta suuri liuska, joka on muodostanut Hiidenluolan. Hiisi on asunut tässä luolassa.
Toiset kutsuvat samaa paikkaa nimellä Pirunkirkko. Piru on siellä kummitellut.
Tervo, Hautomäki. Hilkka Savinainen TK 93:14. 1961. – Hj. Vanamo, opettaja.
Kaksi miestä lähti pimeänä syysyönä kätkemään aarretta kolmen tien risteykseen. Kolmas mies pääsi asiasta perille ja nousi puuhun kuuntelemaan. Miehet sopivat aarteen saamisen ehdoksi, että paikalle on tuotava kolme poikalapsen päätä jos aikoo saada sen. He pitivät aarretulia ja lukivat ehtoa. Kun he sanoivat ”kolme poikalapsen päätä” sanoi puussa oleva mies: - Ei kun kolome muikunpiätä! Miehet lukivat ehtonsa kolome kertaa, ja joka kerran puussa olija ehdotti muikunpäitä. Miehet luulivat että siellä on piru ja sanoivat: - No olkoon niin. Puussa ollut mies toi paikalle kolme muikunpäätä ja sai aarteen itselleen.
Tervo, Hautomäki. Hilkka Savinainen TK 93:15 1961. – Lyyli Kantosalo, emäntä, s. 1896.
Akkokivi Nilakkajärvessä on saanut nimensä siitä, kun mies kerran on veneestä jättänyt pahan akkansa koko päiväksi järveen kivelle istumaan.