Ajankohtaista
Takaisin

Suppuniemen tilasta vuoden tervolainen

Tervon kunta on valinnut vuoden tervolaiseksi Suppuniemen tilan seuraavin perusteluin:

”Suppuniemen tilan isännyys on vaihtunut 1800-luvulta saakka saman perheen sisällä. Mikko Raatikainen on talon isäntä kuudessa sukupolvessa. Mikko toimii tilalla yrittäjänä, puoliso Sonja Korhonen sekä Mikon äiti Helena Raatikainen ovat töissä tilalla.

Sukupolvesta toiseen Suppuniemen tilalle on ollut tyypillistä, ettei vaikeuksissa luovuteta, vaan katsotaan eteenpäin niiden yli. Nuori sukupolvi on aina siirtänyt tilaa rohkeasti uuteen kehitysvaiheeseen luottaen enemmän tutkittuun tietoon kuin kylän puheisiin. Tilalla ei pelätä tehdä asioita eri tavalla kuin ennen.

Viime vuosina tilan viljelmien pinta-ala ja eläinmäärä ovat kasvaneet hyvin merkittävästi. Lihakarja on tullut toiseksi tuotantosuunnaksi maidontuotannon rinnalle. Kasvu on vaatinut suuria investointeja. Uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto kiinnostavat. Parhaillaan valmistellaan lisäinvestointeja ja tarkennetaan tuotantosuuntaa. Maidontuotanto vaihtuu lihakarjan kasvattamiseen. Eläinsuojien laajennuksen jälkeen tilalla on mahdollisuus kasvattaa vähän vajaa 900 teurassonnia ja noin 100 teurashiehoa ja tuottaa 320 000 naudanlihakiloa.  

Tila vaikuttaa ympäristöönsä monin tavoin. Tila tarjoaa työpaikkoja ja ostaa paljon palveluita muilta lähiympäristön yrityksiltä. Maisemakuva on kohentunut ränsistyneiden peltojen kuntoon laittamisella ja viljelyyn ottamisella. Lisäksi on uudisraivattu lisää peltopinta-alaa. Peltoalaa on yhteensä 384 hehtaaria, joista omaa peltoa on 73 hehtaaria, vuokrapeltoa 113 hehtaaria ja sopimuspeltoa 198 hehtaaria. 

Yritys toimii järkevästi ja monipuolisesti hyödyntämällä mm. konekalustoaan talviaikaan maantien kunnossapidossa.

Viime vuosikymmeninä ja erityisesti viime vuosina suomalaisten viljelijöiden maauskoa on koeteltu erittäin kovasti. Suppuniemellä jo useampi sukupolvi on kulkenut vastavirtaan.

Mikko ja hänen puolisonsa Sonja ovat kouluttautuneet ja nähneet työelämää myös muualla, mutta ottaneet sen jälkeen nuorina vastuun Suppuniemen hoidosta. Tilalla he toimivat jalat maassa ja katse tulevaisuudessa ollen näin rohkaiseva esimerkki tämän ajan tehokkaasta, hyvin hoidetusta maa- ja metsätaloudesta sekä korkealaatuisesta elintarviketuotannosta”.

 

Kuntaliiton kultaiset ansiomerkit myönnettiin tunnustuksena ansiokkaasta 30 vuoden työstä kunnan hyväksi laitoshuoltaja Maarit Kerkälle, luokanopettaja Anna-Maija Korhoselle, hoito- ja laitosapulainen Marjatta Soloselle ja laitoshuoltaja Helena Vainikaiselle.
 

Kuntaliiton hopeiset ansiomerkit myönnettiin tunnustuksena ansiokkaasta 20 vuoden työstä kunnan hyväksi eläinlääkäri Anu Hallikaiselle, ruokapalvelutyöntekijä Kirsi Mykkäselle, järjestelmäasiantuntija Jani Nuutiselle ja ympäristöterveystarkastaja Liisa Ruuskalle.
 

Vuoden 2018 työyhteisönä palkittiin Tervon kunnan kotihoitopalvelut seuraavin palveluprosessien kehittämiseen liittyvin perusteluin:

”Kotihoidon suunnitelmalliseen kehittämistyöhön ryhdyttiin lähes pari vuotta sitten. Työntekijät kokivat työnsä kiireiseksi ja asiakkaiden luona oloaika oli usein lyhyt. Asiaa selvitettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimeenpanemalla työajanseurannalla. Selvityksen tuloksena kehittämiskohteiksi nousivat kotihoidon kriteerit, asiakkaiden palvelusuunnitelmien ja tarpeiden läpikäynti, välittömän hoitotyön osuuden nostaminen, omahoitajuus ja kuntouttavan työotteen lisääminen työhön. 

Asiakaskäyntien ruuhkahuippuja karsittiin siirtämällä kaikki ei aikaan sidotut työt pois ruuhkahuipuista.

Asiakkaiden lääkehoito siirrettiin pääsääntöisesti kokonaan kotona tapahtuvaksi. Lääkkeet säilytetään lukollisissa kaapeissa kotona ja jaetaan kotona, jolloin lääkehoito kuuluu välittömään hoitotyöhön. Työntekijöille hankittiin mukana pidettävät hoitolaukut, joten puuttuvien hoitovälineiden hakeminen toimistolta ja siihen kulunut aika saatiin vähentymään.

Tammikuussa 2018 esimiehet päättivät organisoida kaiken kotihoidon päivittäisen työn uudella tavalla. Aiemmin arkipäivien työt jakautuivat siten, että lähihoitajia työskenteli aamuvuoroissa neljä ja iltavuoroissa kaksi. Työvuoroja porrastettiin siten, että kotihoidossa työskentelee kolme lähihoitajaa aamuvuorossa, ”välivuorolainen” ja kaksi iltavuorolaista. Välivuorolaiselle purettiin aamu- ja iltavuoroista kaikki kiireetön hoitotyö, kuten asiakkaiden suihkutukset, lääkkeenjaot ja kauppa-asiat.

Lähihoitajat sitoutettiin tekemään jokaiseen vuoroon ”lukujärjestys”, jossa jokaisen asiakkaan kohdalle kirjataan suunniteltu asiakasaika, kirjaamiselle varattu aika työvuoron keskellä ja lopussa sekä sekä aikataulut työntekijöiden omille tauoille.

Työvuorojen porrastamisen tavoitteena on asiakaslähtöisyys, työajan tehokas käyttö, töiden jako tasapuolisemmin, kirjausten mahdollistaminen reaaliajassa ja aamuvuorolaisten pidemmät asiakaskäynnit. Työvuorojen porrastamisella mahdollistetaan työntekijöille kiireettömämmät työpäivät ja rauha tehdä työtä paremmin.

Töiden uudelleen järjestely antaa työvuoroihin hieman väljyyttä, jolloin kotihoidon henkilökunta voi keittää aamupuuron keskuskeittiöltä hankittavan annospuuron sijaan.

Kehittämistyössä vähäisemmälle huomiolle jäänyt kuntouttavan työotteen lisääminen on mahdollistunut työvuorojen porrastamisen ja työn uudelleen järjestelyn avulla. Asiakaskäyntien pituutta on mahdollista nostaa suunniteltuihin aikoihin.

Kiireettömämpi tunne työstä, työn tekeminen reaaliajassa sekä työntekijöiden työn tauottaminen auttavat työntekijöitä jaksamaan arvokkaassa työssään.

Kotihoidon lähihoitajien työn kehittämisen ohella perusturvalautakunta linjasi, että kotisairaanhoito siirtyy tekemään kaksivuorotyötä. Tämän vuoden elokuun alusta alkaen kotisairaanhoito on työskennellyt kahdessa vuorossa arkisin. Kotisairaanhoitajien työaika ajoittuu pääsääntöisesti aamuseitsemän ja iltaviiden välille.

Tavoitteena kotisairaanhoidon työn uudelleen organisoinnilla on ollut sairaanhoidollisen resurssin lisääminen kotihoidon työntekijöiden tueksi ilta-aikaan. Lisäksi asiakkaiden kotiutusten arvioidaan onnistuvan paremmin, kun kotihoidossa on tarjota sairaanhoidollista osaamista myöhäisempään iltaan.

Kotihoidossa pitkään jatkunut sijaispula nousi esille terveyspalvelu Verson tekemässä työhyvinvointikyselyssä. Ratkaisua sijaispulaan haetaan lokakuun alusta alkaneella varahenkilökokeilulla. Kokeilu jatkuu tulevan vuoden huhtikuun loppuun saakka. Tällä hetkellä varahenkilön työpanos on näyttäytynyt tarpeelliselta. Kaikkiin tilapäisiin poissaoloihin ei ole tarvinnut etsiä sijaisia ulkopuolelta. Jos poissaoloja ei ole ollut, varahenkilön työpanosta on voitu hyödyntää vähentämällä ilta-aikaisia ruuhkahuippuja, joita muuttuvissa asiakastilanteissa vääjäämättä tulee.

Kotihoidossa on otettu käyttöön ideaseinä, jonka avulla henkilökunta voi tuoda esille omia työn kehittämiseen liittyviä ajatuksia ja ideoita joustavasti. Ideaseinän avulla kehitettävät asiat ovat koko ajan näkyvillä eivätkä ne unohdu palaverimuistioihin.

Kehittämistyö jatkuu edelleen ja paljon toki vielä tehtävää on. Muutoksia työhön ja sen sisältöön tuo mahdollinen sote- ja maakuntauudistus.

Kotihoidossa on käytössä AluePegasos, mutta ei toiminnanohjausjärjestelmää. Kahden seuraavan vuoden talousarvioon on varattu määräraha Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmän hankkimiseen. Toiminnanohjausjärjestelmä toimii johtamisen tukena. HilkkaMobiilin avulla työntekijät pystyvät jatkossa kirjaamaan asiakastietoja yhä enemmän yhdessä asiakkaan kanssa.

Kaiken kaikkiaan kehittämistyötä on tehty paljon, välillä myös vajailla resursseilla. Jokainen työntekijä on antanut oman työpanoksensa kehittämistyöhön. Esimiehen näkökulmasta jokainen kotihoidon työntekijä tekee työtään sydämellä ja jokaisella on halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin”. 

 

Vuoden työntekijänä palkittiin perusturvajohtaja Minna Heikkinen seuraavin perusteluin: 

”Minnan vastuualueeseen kuuluvat kunnan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen yhdessä perusturvalautakunnan kanssa.

Kunnallisina sosiaalipalveluina järjestetään sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta, perhetyötä, kotipalvelua, kotihoitoa, asumispalveluja, laitospalveluja, liikkumista tukevia palveluja, päihdetyötä, mielenterveystyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa ja muita asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja.

Lisäksi huolehditaan kehitysvammaisten erityishuollosta, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista, kuntouttavasta työtoiminnasta, omaishoidon tuesta, lasten ja nuorten huollosta, lastensuojelusta, ottolapsineuvonnasta, perheasioiden sovittelusta, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevista asioista, isyyden selvittämisestä ja vahvistamisesta sekä opiskeluhuollon järjestämisestä.

Ostopalveluina tuotetaan etsivän nuorisotyöntekijän, mielenterveys- ja päihdetyön sosiaaliohjaajan sekä perheneuvolan psykoterapeutin ja sosiaalityöntekijän palvelut.

Perusterveydenhuollon palvelut tuottaa liikelaitos Kysteri Nilakan alueen kuntien palveluyksilölle palvelussuunnitelman mukaisesti. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, jonka jäsenkunta Tervo on.

Perusturvan toiminta-alueella palveluiden kehittämistyö on hyvin keskeistä.  Ennalta ehkäiseviin palveluihin panostetaan lasten ja perheiden palveluissa sekä palveluissa, joissa edistetään asiakkaiden sosiaalista turvallisuutta, omatoimista suoriutumista, työkuntoisuutta ja elämänhallintakykyä. Toimilla ehkäistään syrjäytymistä ja pitkäaikaista työttömyyttä.  

Sosiaalityön, erityisesti lastensuojelutyön määrän merkittävä lisääntyminen on ollut iso ja vaativa haaste niin Minnalle kuin sosiaalityöntekijöillekin. Henkilöstön vaihtuvuus ja vähäinen määrä ovat tuoneet omat haasteensa vaativissa, ennalta arvaamattomissa ja pitkäkestoista ja ammatillista osaamista vaativissa tilanteista.

Minna on kunnan puolesta keskeisesti mukana niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin palveluiden kehittämisessä yhteistyössä Kysterin ja sairaanhoitopiirin sekä Nilakan palvelualueen kuntien kanssa.

Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti ja uusin toimintamallein on iso haaste tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen lisää terveyspalvelujen tarvetta ja käyttöä. Oleellista on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnan yhteen nivominen, terveyttä edistävät toimet ja palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö sekä toimivat hoitoketjut terveydenhoidosta kotiin sekä kotihoidon järjestämät terveydenhuollon palvelut ja tukitoimet. Vuodeosastohoitoa järjestetään vain lääketieteellistä hoitoa tarvitseville ja asiakkaat kotiutetaan yhteistyössä terveydenhuollon kanssa mahdollisimman pian.

Juuri näihin tavoitteisiin kotihoidon kehittäminen parin viime vuoden aikana on ansiokkaasti tähdännyt.

Perusturva ei ole jarruttanut omien palveluidensa kehittämistä keskeneräiseen sote- ja maakuntauudistukseen vedoten. Riippumatta siitä, tulevatko lait voimaan, alueellisesta yhteistyöstä neuvotellaan jatkossakin.

Lainsäädäntö- ja maakuntauudistukseen liittyvä valmistelutyö vaatii paljon erityisesti esimiesasemassa olevien työntekijöiden työpanosta, mikä on poissa normaaliin toimintaan ja tehtävien hoitamiseen käytetystä työajasta. Muutostilanne edellyttää tehtävien hyvää organisointia ja tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan tehtävien jakamista useammalle työntekijälle sekä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. 

Minna työporukoineen on perusturvalautakunnan tuella selviytynyt ansiokkaasti kaikista edellä kuvatuista tehtävistä ja haasteista kunnan perusturvan palveluita sekä itseään perusturvan ammattilaisena kehittäen.
 

Ansioituneena kaikkia kuntalaisia palvelevana työntekijänä palkittiin liikunta-alueiden/kiinteistönhoitaja Mikko Räty seuraavin perusteluin:

”Mikko on palvellut Tervon kuntaa liki parikymmentä vuotta.

Mikon pääasialliset tehtävät ovat olleet koulun- ja liikunta-alueiden kiinteistöjen ja ulkoilualueiden kunnossapitotehtävät. Mikolta sujuvat niin remonttihommat, korjaustyöt kuin kunnossapitotyötkin. Talvisin Mikko huolehtii muun työn ohella hiihtoladuista. Viimekesäiset urheilukentän katsomorakennelmat ovat Mikon käsialaa. 

Mikon yhtenä vahvana osaamisalueena on erilaisten juhlien organisointi ennen kaikkea äänentoistoon ja valotekniikkaan liittyvissä asioissa. Niissä Mikko on vuosien varrella hyödyntänyt vahvoja käytännön taitojaan.

Mikon työ on paljolti asiakaspalvelutyötä ja meidän kaikkien hyväksi tehtävää ”näkymätöntä” työtä. Monipuoliset vapaa-ajan viettomahdollisuudet etenkin liikunnan parissa ovat pitkälti Mikon ansiokkaan liikuntapaikkojen ja alueiden huolenpidon tulosta. Juhlien ja tapahtumien järjestelyissä Mikolla on omat ansionsa meidän kaikkien hyväksi”.

 


Ota yhteyttä:

Tervon kunta
017 499 111 (vaihde)
017 3872 240 (fax)
tervon.kunta(a)tervo.fi

Kunnanvirasto palvelee
arkisin ma-pe 9.00-14.00
(muuna aikana sopimuksen mukaan)

Puhelinvaihde ja chat-asiakaspalvelu
on avoinna arkisin ma-pe 8.00-15.00

Käynti- ja postiosoite
Tervontie 4, 72210 Tervo

Lähetä turvapostia